Uusin tutkimus viittaa siihen, että D-vitamiinin vähäisyys ei olekaan sairauksien aiheuttaja, vaan ainoastaan sairauksien seuraus. On loogista, että kun ihminen sairastuu, liikkuu hän vähemmän ulkona, altistuu vähemmän auringonvalolle ja ravintokin käy yksipuolisemmaksi, kun ruoka ei maistu. Vaikka yksilöeroja on laidasta laitaan, erottuvat nämä asiat populaatiotutkimuksissa siten, että yhteys löytyy. Syy-seuraussuhteesta on ollut erimielisyyttä.
"Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat vahvasti siihen, että D-vitamiinin vähyys on useimmiten merkki heikkenevästä terveydentilasta eikä sairauksien aiheuttaja. Täyden varmuuden saamiseksi D-vitamiinin vaikutuksia pitää kuitenkin tutkia lisää suurissa ja laadukkaissa tutkimuksissa, mutta nykytiedon valossa näyttää todennäköiseltä, ettei D-vitamiinilisien syöminen estä keskeisten pitkäaikaissairauksien kehittymistä. "
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=17012
http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(13)70165-7/abstract
"Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat vahvasti siihen, että D-vitamiinin vähyys on useimmiten merkki heikkenevästä terveydentilasta eikä sairauksien aiheuttaja. Täyden varmuuden saamiseksi D-vitamiinin vaikutuksia pitää kuitenkin tutkia lisää suurissa ja laadukkaissa tutkimuksissa, mutta nykytiedon valossa näyttää todennäköiseltä, ettei D-vitamiinilisien syöminen estä keskeisten pitkäaikaissairauksien kehittymistä. "
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=17012
http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(13)70165-7/abstract
Vastaukset 103
Vanhimmat
Vitamiinien vähäisyys, onkin sairauksien seuraus???
Kyll, mutta ei ole uutta tietoa muille kuin D-vitamiiniuskovaisille. On aika loogista, että jos ruokahalu häviää kroonisen sairauden vuoksi, jää vitamiinienkin saanti huonommaksi. D-vitamiinia saisi ulkoilemalla, mutta sairaudet vähentävät myös sitä.
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf
http://johannatukevainen.blogspot.com/
olisi sairas olisipa syönyt kuinka paljon tahansa mitä vitamiineja tahansa.
Paljon mahdollista.Lääketieteessä ei vitamiinien vaikutusta tutkita läheskään yhtäpaljon kuin uusien lääkkeiden myyntitilastoja.UUsia tarkastamattomia kemiallisia lääkkeitä pusketaan valtavalla voimalla yleisön nieltäväksi,vaikka suuri osa niistä aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia,jotka ovat paljon vakavammat kuin alkuperäisen sairauden vaikutukset.Siis kansaa myrkytetään kovalla kiireellä,ja siitä hyötyvät eniten farmaseuttitehtaat sekä osakkeiden omistajat.Sen johdosta onkin syytä esittää osakkaille kysymys "syövätkö he itse omia myrkkyjään" ?
Kirjoitat valheita ja tiedät sen varmaan itsekin. Lääkkeitä testataan yleensä useita vuosia eri tasoisilla testeillä, ennen kuin ne saavat myyntiluvan. Se on kyllä totta, että vaikuttavilla lääkkeillä on usein myös joitain sivuvaikutuksia, mutta väite tautia pahemmista sivuvaikutuksista on valetta. Yksilön kohdalla joskus harvoin näin voi olla, mutta se mahdollisuus on tuoteselosteessa kerrottu ja silloin kyseistä lääkettä ei pidä käyttää.
Kansan myrkyttäminen viittaa selvästi paranoijaan.
> mutta väite tautia pahemmista sivuvaikutuksista on valetta.....
Oliko tuoteselosteessa mainittu?
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=5201837
Linkkisi ei auennut. Yritin kaksi kertaa.
Sain linkin auki. Sen takana oli sekavanoloinen keskustelupalstahorina, jossa hörhö esittää tällaista:
"Toimittaja Ron Unz oli myöhemmin sattumalta huomannut lehdessä uutisen siitä, että usalaisten kuolleisuus oli romahtanut ennenkuulomattomasti vuonna 2005. Tämä sai hänet miettimään Vioxx kohua - liittyisikö nämä toisiinsa."
Tarkistin faktat. Usalaisten kuolleisuus ei romahtanut 2005:
Kuolemia/vuosi
2004 2 397 615
2005 2 448 017
Höm?
Romahti näköjään parisen rosenttia ylöspäin. Ikääntyneen väestön lisääntyminen tulisi ensimäisenä mieleen satunnaisen vaihtelun lisäksi.
Ei mitään uutta. Näin vaihtoehtoilijat yrittävät kusettaa. Tarkoitus pyhittää keinot.
Ja missä näistä mukaan otetuista tutkimuksista oli syötetty vähänkin suurempia annoksia D-vitamiinia kuten on esitetty sairauksia ehkäisemään?
Ei tainnut olla yhtäkään.
Taisi olla vähän uutisankka. Ei mitään uutta tietoa.
Varsinainen uusi tieto oli se, että sairaudet laskevat D-vitamiinitasoa ja tulkinnat, joiden mukaan D-vitamiinin puute aiheuttaa sairauksia on osoitettu vähintäänkin kyseenalaisiksi, jos ei kokonaan vääriksi. Se pudottaa kokonaan pohjan väitteiltä, että runsas D-vitamiinin saanti ehkäisisi sairauksia.
Eikö se mielestäsi ole uusi tieto?
"Eikö se mielestäsi ole uusi tieto? "
Ei ole, sitä on sepekuloitu pitkään eikä tämäkään tutkimus vielä todista sitä eikä tätä. Tämähän oli meta-anlyysi niistä tutkimuksista, jotka jo kaikki tiedetään. Niissä ei ole tutkittu suurilla annoksilla D-vitamiinin vaikutusta. SE TIEDETÄÄN, että 10 mikrogramman päivittäinen annos EI suojaa miltään. Mutta entä 75 mikroa? Tai 100? Siitä tämäkään tutkimus ei kerro mitään.
Sitä paitsi, ei yksikään vitamiini yksistään tee kuuta eikä aurinkoa... Tarvitaan tasapaino. D-vitamiinin kanssa vaikuttaa K2-vitamiini, jota ei saa ruuasta riittävästi yleensä, sitä pitäisi suoliston bakteerien ja entsyymien tehdä, mutta ei tee, jos ei syö vihreitä kasviksia riittävästi... Siten suuressa vaarassa esimerkiksi luuston haurastumiselle (mitä tässä ei tutkittu) on Marevan-lääkitys, jonka kera pitää olla varovainen vihreiden vihannesten kanssa. Se taas on johtanut siihen, että vanhukset eivät uskalla syödä vihanneksia.
Siis vaikka vajaus johtuisi sairaudesta, niin ylimääräinen D:n syönti ehkäisisi juuri niitä sairauksia.
Syy-seuraussuhde ei useimmiten ole reversibeli. Päättelysi on vähntäänkin outoa.
Nyt on tainnut nimimerkillä "Miten se olikaan" jäädä se Lancetin juttu ihan kokonaan lukematta.
Yhteyksiä plasman 25(OH)D-pitoisuuden ja sairastavuuden välillä löytyy, mutta pitoisuuden nostaminen D-vitamiinilisällä ei vaikuta sairastavuuteen. Vaikutusta ei löytynyt niissäkään tutkimuksissa, joissa plasman pitoisuus oli hyvin alhainen ja joissa lisädeetä annettiin niin paljon, että pitoisuus nousi huomattavasti.
Tästä voi päätellä, että pitoisuus on lähinnä seurausta sairaudesta. Jos homma on vaikea hahmottaa, niin kannattaa ajatella ulkolämpötilaa ja lämpömittaria. Kun mittari näyttää pakkasta, niin ulkona on kylmä. Kun pakkanen hellittää niin mittari näyttää lämpimämpää. Mittarilukeman peukalointi vaikkapa föönaamalla ei oleellisesti muuta ulkolämpötilaa. Ei vaikka föönattaisiin aika paljon.
Jahas. Maalitolppien siirtely alkoi taas samalla tavalla kuin antioksidanttien ja hivenaineidenkin kanssa. Hörhön mielestä löytyy aina joku vika tutkimuksistaa, kun tulos ei miellytä. Irvokasta on se, että samat tyypit, jotka ovat arvostelleet ankarasti viranomaisten suosituksia D-vitamiinin saannista, ovat toisaalla arvostelleet myös viranomaisten kantaa kolesterolitasoista ja niiden alentamisesta, vaikka asetelma on toisin päin ja kolesteroliteorian takana on kertaluokkaa vahvempi tutkimusnäyttö kuin D-vitamiinilisän hyödyistä muualla kuin luuston aineenvaihdunnassa. Ja antioksidanttihypestähän on ilmat pihahtaneet pihalle jo aiemmin.
Jutun luin, mutta en koko meta-analyysiä.
"In 34 intervention studies including 2805 individuals with mean 25(OH)D concentration lower than 50 nmol/L at baseline supplementation with 50 μg per day or more did not show better results. Supplementation in elderly people (mainly women) with 20 μg vitamin D per day seemed to slightly reduce all-cause mortality."
50 nmol/l on matala veren seerumin arvo. 50 μg päivässä ei sekään ole iso annos, sen tiedetään nostavan vain hieman veren seerumin pitoisuutta, jso lähtökohta on alle 50 nmol/l.
Kirjoittamasi
"Vaikutusta ei löytynyt niissäkään tutkimuksissa, joissa plasman pitoisuus oli hyvin alhainen ja joissa lisädeetä annettiin niin paljon, että pitoisuus nousi huomattavasti. "
ei siis tuon mukaan pitänyt paikkaansa. "Huomattavasti" on tietysti tulkinnanvarainen juttu. Mutta kirjoitin SUURISTA annoksista mainiten 75 tai 100 mikrogrammaa. Tai suurempiakin voi käyttää sairauksiin.
"In elderly people, restoration of vitamin D deficits due to ageing and lifestyle changes induced by ill health could explain why low-dose supplementation leads to slight gains in survival."
Vanhemmalla väestöllä näyttöä on siis jopa alhaisilla annoksilla.
Näissä ei ollut mukana tutkimuksia isommilla annoksilla, joilla siis väitetään olevan vaikutusta terveyteen. Pienillä on pieni vaikutus, jopa niin pieni, että sitä ei näy. Siitähän tässä on ollut kyse koko ajan, perhana vieköön!
Jos olen väärässä ja olette lukeneet koko meta-analyysin, niin kertokaa!
"To read this article in full you will need to login or make a payment"
>Jutun luin, mutta en koko meta-analyysiä.
Älä viitsi pelleillä. Se "juttu" on koko meta-analyysi eli 13-sivuinen artikkeli. Sinä olet todennäköisesti silmäillyt summarya mutta et ole kiinnostunut aiheesta yhtään sen enempää.
>50 nmol/l on matala veren seerumin arvo. 50 μg päivässä ei sekään ole iso annos,
Et nyt tainnut tajuta hommasta mitään tai sitten teeskentelet hiukan hidasta. Tässä on samanaikaisesti kaksi havaintoa. Sairastavuudella (tietyillä sairauksilla) on yhteys 25(OH)D-pitoisuuteen siten,että sairaila todennäköisyys erittäin matalaan arvoon on suurempi. Jos pitoisuus olisi sairauden syy, silloin arvon nostaminen matalasta poistaisi sairastavuusriskieron. Jos taas oletettaisiin, kuten haluat ajatella, että olisi olemassa D-vitamiiniannostuksen pykälä, jossa 50 μg annostuskaan ei vaikuttaisi sairastavuuteen ollenkaan, niin silloin myöskään ei pitäisi olla sairastavuuseroa erilaisilla alhaisina pitämilläsi 25(OH)D-pitoisuuksilla. Jos et halua lukea juttuja, niin skarppaa nyt sen verran, että et aja itseäsi loogiseen ristiriitaan.
>Jos olen väärässä ja olette lukeneet koko meta-analyysin, niin kertokaa!
Kyllä. Olet tosiaan väärässä.
>To read this article in full you will need to login or make a payment
Kyllä juu. Lehden tilaaminen maksaa. Ja jos ei halua tilata, niin yksittäisen jutun voi ostaa. Ja jos ei halua ostaa, niin voi kävellä kirjastoon lukemaan. Tämä on vähän samaa kuin että haluaisi voimakkaasti arvoida jotain elokuvaa tai kirjaa ja perustelisi älyttömiä mielipiteitään sillä, että ei ole lukenut koko opusta tai katsonutkaan elokuvaa, koska kaikki pitäisi antaa ilmaiseksi.
Jos viitsisitte lukea tarkasti, niin ei tarvitsisi jauhaa.
Joka aineella on joku raja, jossa se alkaa vaikuttaa. Nyt ei ole tutkittu lähellekään sitä rajaa vielä, tutkimukset ovat menossa. On jo selvinnyt, että veren seerumin vaihtelut eri yksilöillä ovat hyvin erilaiset samalla D-vitamiinin annostelulla.
Lainaus:
"Sairastavuudella (tietyillä sairauksilla) on yhteys 25(OH)D-pitoisuuteen siten,että sairaila todennäköisyys erittäin matalaan arvoon on suurempi. Jos pitoisuus olisi sairauden syy, silloin arvon nostaminen matalasta poistaisi sairastavuusriskieron."
Olet ymmärtänyt väärin! Ei D-vitamiinin vähäisyys sairastuta, vaan heikentää hankittua immuniteettia ja solujen kykyä torjua sairauksia ja esimerkiksi on arveltu myös syöpäsolujen tuhoamisen liittyvän tähän. D-vitamiini toimii kehossa kuin hormoni ja se toimii lähinnä ennaltaehkäisevästi. Kun sairaus on jo tullut, ei D-vitamiini enää välttämättä auta. Eihän se ole täsmälääke mihinkään, paitsi luukatoon ja esimerkiksi selittämättömiin alaselkäkipuihin se saattaa olla. Toki siten D-vitamiinin nauttiminen pitäisi näkyä sairastumisissa, mutta jollain "homeopaattisilla" annoksilla ei tähän päästä vielä.
Veren seerumin ollessa alle 50nmol/l on D-vitamiinin puutos. Luontainen auringosta saatu seerumin arvo luonnonkansoilla tai yleensä aurinkoisissa maissa on huimasti suurempi.
Jonkun pikkuannoksen syöttäminen ihmisille ei vaikuta mitään mihinkään. Se saa hormonit nousemaan lähtötasosta hyvin vähän, jos ollenkaan.
Näissä tutkimuksissa ei yhdessäkään annettu suurta annosta kenellekään ja katsottu estääkö se jotain tai oliko sillä vaikutusta mihinkään. Näissä tutkimuksissa oli tutkittu juurikin sitä THL:n suosittelemaa annosta tai vain hitusen suurempaa ja oli huomattu, että ei vaikuta. EI NIIN! Tämähän on tiedetty.
http://www.nutraingredients.com/Research/Review-questions-vitamin-D-for-reducing-chronic-disease-risk/?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=Newsletter%2BDaily&c=g7RL0oZpbmJ1cWLQovp4Kw%3D%3D
Ja lukekaapa tuosta mitä tutkijat oikein sanoivatkaan... He sanovat, että D-lisä kroonisesti sairaille on tarpeen.
Ja kas vain, Tolonenhan se olikin kommentoinut siellä hyvin samankaltaisesti:
"The trials analysed by prof Autir´s group are mostly flawed, as the daily dosages of vitamin D have been too small to yield expected results. For instance, in the largest trial, Women's Health Initiative (WHI), which included 36,282 postmenopausal women, the dosage was just 10 mcg of D3 per day for 84 months. In addition, almost 60% of the women admitted that they had not taken the pills. I think prof Autier´s conclusions are not justified. We need clinical trials where at least 100 mcg per day will be given, preferably simultaneuously with strong fish oil."
Mikä ihme siinä on, että pitää väkisin saada joku vitamiini näyttämään joltain muulta kuin se on?!
No, lisätutkimuksia odotellessa! Puoleen tai toiseen. (Mitään haittoja vitamiinin nappailulla ei vielä ole osoitettu, jos ei hyötyjäkään hirveästi.)
Onko tässä nyt menossa joku tahallinen väärinymmärtäminen vai onko kyseessä jo toinen samalla nimimerkillä kirjoitteleva kaveri, joka herraties mistä syystä haluaa kommentoida tutkimusta, jota ei ole lukenut ja jota ei lue.
>Kun sairaus on jo tullut, ei D-vitamiini enää välttämättä auta.
Ei tällaisesta ole ollut kyse ollenkaan. Vaan siitä. että 25(OH)D-pitoisuuden nostaminen lisädeellä ei ole vaikuttanut sairastumisriskiin.
>Jonkun pikkuannoksen syöttäminen ihmisille ei vaikuta mitään mihinkään
Nyt näyttää siltä, että tosiaankin teeskentelet, että et ymmärrä. Sairastavuusero löytyy pitoisuuseroilla, jotka on mahdollista tuottaa kuvaamillasi "pikkuannoksilla". Jos pitoisuusero olisi sairastavuuseron syy, niin pitoisuuseron poistamisen tulisi poistaa myös sairastavuusero.
Jos taas Tolonen on oikeassa eli että sairastavuuteen ei voisi vaikuttaa alle sadan mikrogramman päiväannoksilla, niin sitten myöskään sellaisilla pitoisuuseroilla, jotka on mahdollista aiheuttaa alle sadan mikrogramman annostuksilla, ei pitäisi tulla lainkaan sairastavuuseroa.
"Jos taas Tolonen on oikeassa eli että sairastavuuteen ei voisi vaikuttaa alle sadan mikrogramman päiväannoksilla, niin sitten myöskään sellaisilla pitoisuuseroilla, jotka on mahdollista aiheuttaa alle sadan mikrogramman annostuksilla, ei pitäisi tulla lainkaan sairastavuuseroa. "
Anteeksi nyt, mutta tämä meni kyllä yli ja ohi. En ymmärtänyt.
Joihinkin saurauksiin ja joillakin yksilöillä pienempi määrä vaikuttaa, mutta tutkimuksissa on havaittu, että alle 50 mikron annoksilla ei aikuisilla juuri ole vaikutusta sairastavuuteen tai sairastuvuuteen. Sen sijaan isommilla annoksilla on vaikutusta esimerkiksi flunssaan tai epäspesifiin alaselkäkipuihin. Muihin sairauksiin on meneillään tutkimuksia, varmaa tietoa ei ole. Tärkeämpi on veren seerumin arvo.
Onhan aivan eri juttu antaa suomalaiselle 150 mikrogrammaa kuin keskivertoamerikkalaiselle sama määrä, sillä USA on todella paljon etelämpänä kuin Suomi, joten aurinko paistaa Suomessa paljon viistommin talvella. Siinä ei ole edes teoriassa mahdollista saada D-vitamiinia. Lähtötaso on siis varmasti USA:ssa korkeampi. Lisäksi lihavilla ihmisillä D varastoituu rasvakudokseen ja he tarvitsevat enemmän vitamiinia, jotta se olisi vapaasti käytettävissä. Ainakin kunnes varastot ovat täynnä. Ei siis voida suoraan käyttää muualla tehtyjä tutkimustuloksia täällä, vaan on vertailtava seerumin tasoja sekä painoa.
Esimerkiksi yleisesti syövän esiintyminen tihenee USA:ssa pohjoisemmaksi mennessä. Ainoastaan ihosyöpää on enemmän eteläisissä valtioissa, mikä taas on ymmärrettävää.
>Anteeksi nyt, mutta tämä meni kyllä yli ja ohi. En ymmärtänyt.
Ei sitä tarvitse anteeksipyydellä. Päinvastoin on ihan asiallista kysyä, kun tajuaa, ettei ymmärrä. Siis vielä uudestaan ja hitaasti:
On olemassa kaksi faktaa, jotka sattuvat perustumaan systemaattisesti koottuihin faktoihin:
1) Joidenkin sairauksien esiintymisellä on yhteys veren 25(OH)D-pitoisuuteen niin, että sairailla pitoisuus on pienempi.
2) Pitoisuuden nostaminen antamalla D-vitamiinilisää ei kuitenkaan vaikuta sairastumisriskiin.
Tästä voi päätellä, että D-vitamiinipitoisuus ei ole sairauden syy vaan sen seuraus.
Jos asiaa ei hoksaa, niin voi kuvitella, että annetut D-vitamiiniannokset eivät ole olleet tarpeeksi suuria. Selitys ei toimi, koska sairastavuusero on olemassa ja havaittavissa myös sellaisten ryhmien välillä, joilla on joko alhainen tai erittäin alhainen 25(OH)D-pitoisuus. Ja alleviivataan vielä kerran: siis sairastavuusero saadaan esiin niin matalilla pitoisuuslukemilla, että pitoisuuksien ero olisi poistettavissa myös vitamiini-intoilijoiden vähäisinä pitämillä annoksilla.
Jos tätä tuntuu olevan vaikea käsittää, niin ajattele lämpömittarin ja ulkolämpötilan välistä suhdetta. Kun ulkona on lämmin, niin mittari näyttää isoa lukemaa, kun ulkona on kylmä, niin mittari näytää alhaista lukemaa ja pakkasella menee miinukselle. Mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus? Asian voi tarkistaa föönaamalla mittaria. Vaikka lukeman saisi korkeaksi, ulkolämpötila ei muutu. Epäuskoinen voi vakuuttaa, että ei ole föönattu tarpeeksi. Mutta jos mittarin lukemaa on nostettu vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä astetta, ja ulkona on edelleen yhtä kylmä, niin asian pitäisi olla jo selvä.
Tekstisi loppuosassa on useita pahoja asiavirheitä, mutta niin kauan kuin et pysty hahmottamaan edes tätä alkua, niin niiden oikaisemisella ei ole mitään merkitystä.
Nyt ymmärrän ajatustasi, en vain voinut käsittää, että tosiaankin tarkoitit tuota. Noinhan se ei mene.
Kun ei ole tutkittu, niin vaikea sinun tai minun on tietää mikä on todellakin totuus. Ja totuus voi olla, että osaksi D-vitamiinin puutos on todellakin seurausta sairastamisesta, sillä se vaikuttaa kehossa niin laajasti joka paikkaan. Mutta vain osaksi. On turha yksinkertaistaa liikaa asioita, jotka ovat monimutkaisia. Lämpömittarivertauksesi, jota toistelet, on aivan höpölöpöä.
Lainaan:
"Ja alleviivataan vielä kerran: siis sairastavuusero saadaan esiin niin matalilla pitoisuuslukemilla, että pitoisuuksien ero olisi poistettavissa myös vitamiini-intoilijoiden vähäisinä pitämillä annoksilla."
Miten niin? Mihin tutkimukseen tai logiikkaan perustat tämän väitteesi?!
Pienikin kivi estää suuren lohkareen putoamista, mutta ei pieni kivi nosta sitä jo pudonnutta ikinä takaisin. Ei logiikkasi toimi siis toisinpäin, vaikka ensiyrittämällä niin luulisi. Ei ainakaan ennen kuin se on tutkimuksilla varmistettu. Muuten se on pelkkää ARVAILUA. Ehkä on, ehkä ei tai sitten ei sinne päinkään.
On siis olemassa tutkimuksia, joissa hyviä tuloksia on saatu isoilla D-lisillä ja myös vähän vähemmillä. Miten ihmeessä tämä asettuu tuohon ajatuskulkuusi?
http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/new-animal-study-discovers-how-vitamin-d-may-work-in-multiple-sclerosis/
http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/vitamin-d-helps-prevent-ear-infections-according-to-new-trial/ 1,000 IU/day
D-vitamiinia voidaan tulevaisuudessa antaa myös valohoidolla. Siten ihminen kehittää itse sen D-vitamiinin ja silläkin saattaa olla suuri ero käytännössä... Valohoitojahan annetaan jo nyt ja D-vitamiinijohdannaisia on pitkään käytetty iholle levitettävissä voiteissa.
Ja vielä, se olisi suuri apu lääketieteessä, jos D-vitamiinimittauksilla voisi jo ennustaa sairastumisriskiä ja ennalta alkaa hoitaa vaikkapa sydänkohtauksia.
http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/new-research-suggests-vitamin-d-status-is-a-predictor-of-disability-and-death-after-stroke-event/
Osoita asiavirheet, jos niitä löydät. Mitä jos tarkistaisit ensin omat tietosi ja vasta sitten lakaisit ilkkua toisten tiedoille?
>Pienikin kivi estää suuren lohkareen putoamista, mutta ei pieni kivi nosta sitä jo pudonnutta ikinä takaisin.
Meta-analyysi, jota et koskaan lukenut ja jonka tuloksia et ymmärtänyt piti sisällään tutkimuksia, joissa selvitettiin sairastavuusriskin yhteyttä D-vitamiininsaantiin. Tuliko sinulle täytenä yllätyksenä, että sairastavuutta seurataan useita vuosia sen jälkeen kun tiedot D-vitamiininsaannista on jo olemassa? Ts. oli tutkimuksia, joissa ihmiset söivät Deetä ja sen jälkeen heidän tulevat sairastamisensa laskettiin. Eli vielä hitaammin: Lohkareet eivät olleet pudonneet mihinkään.
>Ei ainakaan ennen kuin se on tutkimuksilla varmistettu.
No katsos kun ne tutkimukset käytiin läpi siinä meta-analyysissä, jota et lukenut.
>Muuten se on pelkkää ARVAILUA.
No voi voi, kun ei tarvitse arvailla, kun asia jo tutkittiin.
>Miten ihmeessä tämä asettuu tuohon ajatuskulkuusi?
Katsoin ensimmäisen tyrkyttämäsi linkin osoiterivin, käänsin sen suomeksi ja totesin, että ei liity nyt puheena olevaan aiheeseen. Eli yhdellekään ihmiselle ei annettu yhtään vitamiina. Ja toinen taas ei ole edes julkaistu vertaisarvioitu tutkimus, mitä et ilmeisesti missään vaiheessa hoksannut.
>Osoita asiavirheet, jos niitä löydät.
Tuossapa ne aiheeseen liittyvät asiavirheet. Muiden korostaminen olisi ehkä jo tarpeetonta vähäosaisen pilkkaamista.
>Mitä jos tarkistaisit ensin omat tietosi ja vasta sitten lakaisit ilkkua toisten tiedoille?
Teepä itse sama. Mitä jos vaikkapa tarkistaisit faktat ennenkuin menet mölisemään esimerkiksi tällaisia:
"Ainoastaan ihosyöpää on enemmän eteläisissä valtioissa"
Syövän ikävakioidun esiintyvyyden ykkönen on melkein joka vuosi Kentucky. Tärkein syy tähän tilanteeseen löytyy tupakinpolton yleisyydestä.
280 miljardia dollaria!
http://elamakasissamme.blogspot.fi/2013/07/280-miljardin-dollarin-huijaus.html
Hörhö panikoi. Kun selvisi, että D-vitamiinipuutos olikin todennäköisemmin pitkäaikaissairauden seuraus kuin syy, tuli hätä sepostaa, että kyllähän minä olin tiennyt tämän koko ajan. Sitten äkkiä ihan eri aiheesta linkkiä perään, että tötöily hautautuisi ja hörhö säästyisi häpeältä.
Nyt sulla meni nimimerkit taas sekaisin.
Mikäs nyt skepolle on selvinnyt?
Se on ainakin selvinnyt, että jos skepo löytää jostain havainnon, vaikkapa jostain sivulauseesta, josta voi saada tukea mantralleen, niin kovin innokkaasti alkaa löytämäänsä toistelemaan. Ja tietenkin totenakin. Tuolloin ei ole havaittavissa minkäänlaista skeptisyyttä, eikä kiinnostusta esityksen todenperäisyyteen. Ei muuta kuin toistoja toistojen perään!
- Muuten, oliko tuo käytäntö, ohje jo siellä skepon ohjeissakin?
Ja kyllähän tämä on tiedetty jo kaiken aikaa!
>jos skepo löytää jostain havainnon, vaikkapa jostain sivulauseesta
Tässä tapauksessa tulkinta perustui Lancetissa julkaistuun meta-analyysiin. Edellisessä virkkeessä annettu informaatio ei tietenkään soita sinussa mitään kelloja vaan menee todennäköisesti "havainto, vaikkapa jossain sivulauseessa" -kategoriaan.
Entä mikseivät hoitotutkimukset ole tuottaneet toivottuja tuloksia (lukuun ottamatta kuolleisuuden vähenemistä)? Yksinkertaisesti siksi, että annetut D-vitamiiniannokset ovat olleet aivan liian pieniä (vain 10–50 mikrogramman luokkaa päivässä). Lisäksi on käynyt ilmi, että jopa 60 % tutkimuksiin osallistuneista on jättänyt D-vitamiinivalmisteensa ottamatta, joten ei ole mikään ihme, jos odotettu hoitotulos on jäänyt saavuttamatta, sanovat Autierin työryhmän raporttia kommentoineet asiantuntijat lääkäreiden MedPage-sivustolla (ks. linkki alla).
http://www.medpagetoday.com/PrimaryCare/DietNutrition/43267
D-vitamiinista julkaistaan valtavasti uusia tutkimuksia. Ne osoittavat kiistatta, että D-vitamiinin puute on yleistä koko maapallolla, myös aurinkoisissa maissa, jopa tropiikissa ja että puutetta esiintyy lähes kaikissa pitkäaikaissairauksissa. Tiedeyhteisö ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, mikä on ihmisten D-vitamiinin päivittäinen tarve ja paljonko D-vitamiinia pitäisi olla veressä. Tässä joitakin uusimpia tieteellisiä tutkimuksia ja tulkintoja aiheesta.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2574
Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos.
Lastenlääkäri Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Ja hän vaatiikin, että lasten virallinen D-vitamiinin saantisuositus nostetaan 50µg:aan päivässä läpi vuoden pikkulapsilla.
Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.
Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille.
Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.
D-vitamiini on erittäin halpaa (maksaa pari euroa kuukaudessa).
Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Suuri D-vitamiinihuijaus ja 2,5 miljardia säästöä!
http://jyrisuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57863-d-vitamiini-huijaus-ja-kansan-tahallinen-kusetus
>annetut D-vitamiiniannokset ovat olleet aivan liian pieniä
Tämä olisi aivan sama tilanne kuin että selittäisi, että lämpömittarin föönaaminen ei ole vähentänyt pakkasta, koska fööni on ollut liian pienellä.
>vain 10–50 mikrogramman luokkaa päivässä)
Taisi jäädä se Lancet lukematta. Tulosta ei ole saatu edes niissä tutkimuksissa joissa päiväannos on ollut yli 50 mikrogrammaa.
Pointtihan oli se, että plasman 25(OH)D-pitoisuudella ja tietyillä sairauksilla on yhteys. Jos pitoisuus olisi sairastavuudeen syy, niin silloin sellaisten D-vitamiiniannosten, jotka nostavat pitoisuutta niin paljon, että ero häviäisi, pitäisi vaikuttaa myös sairastavuuteen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tästä taas loogisesti seuraa, että pitoisuus ei ole sairastavuuden syy vaan sen seuraus. Kannattaa lukea se meta-analyysi, jonka kommentoimiseen kuitenkin haluaa käyttää aikaa.
>D-vitamiini on erittäin halpaa (maksaa pari euroa kuukaudessa).
Tämähän olikin se Sulo Vilen -perustelu. Isoista D-vitamiiiniannoksista ei ole varsinaisesti hyötyä, mutta osta nyt kun halvalla saat.
Ei kukaan syönyt yli 50µg.
Aikuinen tarvii 100µg, jotta hyötyy on.
Ja muutenkin kunnon sapuskaa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm
>Ei kukaan syönyt yli 50µg.
Mikä sanoista "supplementation with 50 μg per day or more" oli sinulle vieras?
"Aikuinen tarvii 100µg, jotta hyötyy on."
Ja väitteesi perustuu mihin tutkimukseen?
Minä söin, eikä mitään haittavaikutuksia.
Joten syökää pois ja parantukaa.
D-vitamiinin puute ei ole tässäkään tapauksessa ongelman SYY vaan ongelman SEURAUS! Kyllä Sulo tietää ja hoitaa, mutta ei hoida enää halavalla!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riisitauti
Et voi yleistää yksittäistä sairautta.
Kovin yleinen on ollut tuokin ongelma. Nähtävästi aikaisemmin tiede ei ole havainnut tuota skepon esittämää yhteyttä, jossa väärät sääret ja muut riisitaudin aiheuttamat oireet aiheuttavat D-vitamiinin puutteen!
D-vitamiinin ja riisitaudin yhteys on tunnettu jo pitkään. Vakava D-vitamiinin puutos aiheuttaa riisitautia. Se ei mitenkään sulje pois sitä, etteivät taudit aiheuttaisi D-vitamiinin puutosta.
Kun asiallinen argumentaatio loppuu, niin laitetaan juttu pelleilyksi. Sekö on vastauksesi asiaan kuin asiaan?
Hörhölle ei näköjään avautunut miksi tutkimuksessa ei otettu mukaan D-vitamiinin luustovaikutukseen liittyviä tutkimuksia. Nehän on tunnettu ja tutkittu jo Ylpön aikaan ja sen vuoksi tenaville on syötetty milloin Vitol-tippoja, milloin kalanmaksaöljyä.
Terävämpi olisi voinut päätellä jotain heti yhteenvedon maininnasta: "We did a systematic search of prospective and intervention studies that assessed the effect of 25(OH)D concentrations on non-skeletal health outcomes", mutta hörhölle on ylivoimaista ymmärtää asiatekstiä edes suomen kielellä, saati vieraammalla murteella
Missä sitä kertomaasi pelleilyä on?
Vain ihan suoraa logiikkasi, ja esitystesi seuraamista! Jos logiikkasi seuraaminen johtaa pelleilyltä näyttävään tulokseen, niin mistähän se johtuukaan?
Osaatko kertoa?
Yleistät yhden tapauksen. Et voi tosissasi uskoa tuota päteväksi vasta-argumentiksi kyseiselle metatutkimukselle. Siksi se on pelleilyä.
Tuossa alla skepo itse esittelee D-vitamiinin puutteen syyt! Onko kiire ruveta taas sekoilemaan?
- Muuten. Huomasitko mitään sen havaitsemasi linkin sanomasta?
-------------------------
iskikö paniikki
11.12.2013 12:15
0
Sulje
Hörhö panikoi. Kun selvisi, että D-vitamiinipuutos olikin todennäköisemmin pitkäaikaissairauden seuraus kuin syy, tuli hätä sepostaa, että kyllähän minä olin tiennyt tämän koko ajan. Sitten äkkiä ihan eri aiheesta linkkiä perään, että tötöily hautautuisi ja hörhö säästyisi häpeältä.
> Yleistät yhden tapauksen........
Yksistä tapauksista muodostuvat monet tapaukset, jopa ne laumatkin!
Kun B-12 vitamiinin puute ei ole linkissä esitettyjen oireiden SYY, vaan noiden esitettyjen ongelmien seuraus kuten esitelmöit, niin esitelmöihän kuinka se tapahtuu noiden muuttujien vaikutuksesta!
http://fi.wikipedia.org/wiki/B12-vitamiini
"Yksistä tapauksista muodostuvat monet tapaukset, jopa ne laumatkin!"
Jos D-vitamiinin puutostila todistetusti johtaa yhteen sairauteen, ei siitä voi mitenkään vetää johtopäätöstä, että liian vähäinen D-vitamiinin taso johtaisi myös muihin sairauksiin. Sellainen ajattelu ei ole kestävällä pohjalla.
Miksi yrität vaihtaa aihetta? Nyt on kyse D vitamiinista, ei B-12 vitamiinista.
> Et voi yleistää yksittäistä sairautta......
Muistatko mitä aikaisemmin valitit? Vaikuttaako tuo valitus tutulta?
Nyt kaksi on jo liikaa!
Halkeilevat suupielet aiheuttavat B-2 vitamiinin puutetta?
"Sama logiikka"
Tuo ei ole logiikkaa ollenkaan vaan ns. väärä analogia.
Kyllä estää. Tuo on vaan ihan nollatutkimus.
Kun faktat uhkaavat vakaumustasi, sivuuta faktat.
Voit varmaan osoittaa, missä kohtaa tutkimus on tehty väärin.
Kun uskomus on riittävä peruste tieteen epäilemiseen, ei logiikka eikä järkipuhe auta.
Jos tapahtumat käytännössä ovat erilaisia kuin skepon tutkimusten tulokset, niin kumpaakohan pitäisi uskoa? Solujen, geenien vai skepon tutkimusten tuloksia ja kertomaa?
Miten olet todennut ne "tapahtumat käytännössä, soluissa ja geeneissä, ellet tieteellisten tutkimusten kautta?
Onhan näitä META-ANALYYSEJÄ, tässä 1-tyypin diabeteksen puhkeamisesta ja tulokset päinvastaisia:
http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/14787/
"A new meta-analysis published in the journal Nutrients has found that in effort to prevent type I diabetes, vitamin D intake may be most important early in life."
Valitettavasti tällaista tulosta ei saatu. Jutun lähdeviitteen klikkaamalla pystyy näkemään koko tutkimuksen.
Kirjoittaja ei siihen joko pystynyt tai ei ymmärtänyt lukemaansa. Esimerkiksi hän kertoo, että raskaana olleiden naisten vitamiininsyönnillä oli efekti lasten diabetekseen, mutta se oli niin pieni, että ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ilmeisesti toimittajaksi pääsee nykyään ainakin johonkin paikkaan ilman, että tarvitsee hallita sellaisia käsitteitä kuin merkitsevyys.
"Our findings suggest that vitamin D intake during early life is associated with a reduced risk of type 1 diabetes.
There was not enough evidence supporting an association between maternal intake of vitamin D and type 1 diabetes risk in the offspring. Because these findings were largely based upon case-control studies, well-designed cohort studies are still needed to determine the role of vitamin D in the prevention of type 1 diabetes."
http://www.mdpi.com/2072-6643/5/9/3551
Mitä kohtaa SINÄ et ymmärtänyt?
Artikkelista:
"When all the studies were pooled together, they found that babies that received vitamin D supplements in infancy were 29% less likely to develop T1D later in life compared to the babies that didn’t get vitamin D supplements.
They also observed an effect in pregnant women, though the effect was more modest and not statistically significant. "
Jospa ensin menisit englannin tunneille takaisin ja sitten vasta alkaisit tuon iänikuisen väittelysi? Olisi edes faktat oikein.
Esiinnyt vielä muka niin tietävänä ja ylimielisenä, etkä osaa edes lukea!
>Mitä kohtaa SINÄ et ymmärtänyt?
>Artikkelista:
Esimerkiksi tässä kohdassa sinä joko sössit ymmärtämättömyyttäsi tai yrität petkuttaa. Lainaus ei ole tutkimusartikkelista ollenkaan.
>They also observed an effect in pregnant women, though the effect was more modest and not statistically significant.
Ja noin. Huomasitko, että toisen käden uutisoinnista kopioimasi virke on täysin järjetön. 'Ei tilastollista merkitsevyyttä' tarkoittaa, että yhteyttä ei ole. On täysin mieletöntä selostaa, että joku efekti on pieni, jos sitä ei ole olemassa. Hoksaatko? Et?
No, kun se linkki oli sen tutkimuksen jälkeen, kuten yleistä on, ja sitten erikseen kirjoitin: ARTIKKELISTA. En siis kirjiottanut: tutkimusartikkelista. Tutkimus on tutkimus, ei artikkeli. Artikkeli oli siitä tutkimuksesta tehty juttu. Tajuatko? En sössi, vaan sinä sössit.
Kuule, jospa sinä et alkaisi kertoa mikä on mieletöntä ja mikä ei?! Siinä lukee ihan oikein. Jos et ymmärrä lukemaasi, niin se ei ole kirjittajan vika tässä.
Suomeksi siis suunnilleen:
Kaikista tutkimuksista tehtiin johtopäätös, että vauvoilla, jotka olivat saaneet D-lisäystä, oli 29% pienempi riski sairastua 1-tyypin diabetekseen myöhemmällä iällä verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät vauvoina saaneeet D-lisäystä.
Huomattiin myös yhteys raskaana olevien D-vitamiinin saannissa ja lapsien sairastumisissa, mutta yhteys oli vaatimaton eikä tilastollisesti merkitsevä.
Nuo kaksi kappaletta olivat peräkkäin ja kuuluivat yhteen. Siksi ne oli myös lainattu yhdessä.
Toivon totisesti, että et ala saivarrella nyt sanoista suomennoksessani kuten tapasi on. Mikä ihme siinä on, että on pakko aina saivarrella ja kaikesta?
"yhteys oli vaatimaton eikä tilastollisesti merkitsevä"
Ja vielä kerran: Tilastollisesti merkitsevä tarkoittaa, että on epätodennäköistä, että tulos oli sattumaa. Jos tulokseksi tulee ei tilastollisesti merkitsevä, niin se tarkoittaa, että tulos on todennäköisesti sattuma. Efektin suuruus (jonka kääsit hassusti yhteyden vaatimattomuudeksi) ei liity mitenkään tilastolliseen merkitsevyyteen. Voi olla esimerkiksi niin, että tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä ja efekti vaatimaton. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Sen sijaan jos todetaan, että tulos on todennäköisesti sattumaa, niin on mieletöntä alkaa arvelemaan efektin suuruutta ollenkaan.
Junttaamalla samaa asiaa uudestaan ja uudestaan kerrot, että sinä et kykene hahmottamaan, mitä merkitsevyys tarkoittaa eikä sinusta siksi ole arvioimaan mitään syy-seuraussuhteita tai yhteyksiä hakevia tutkimuksia. Mutta eipä tarvitse hävetä. Viittaamasi mainossivu onkin suunnattu ihmisille, joilta tämä ominaisuus puuttuu täysin. Et ole yksin.
"When all the studies were pooled together, they found that babies that received vitamin D supplements in infancy were 29% less likely to develop T1D later in life compared to the babies that didn’t get vitamin D supplements.
They also observed an effect in pregnant women, though the effect was more modest and not statistically significant. "
= suomennettuna ~ pienten lasten saama D-vitamiinilisä vähensi heillä 1-tyypin diabetestä selvästi (29%), mutta raskaana oleville naisille annettu vitamiinilisä vaikutti selvästi vaatimattomammin lasten 1-tyypin diabetekseen.
Ja kysehän oli vain havainnoivien tutkimusten meta-analyysistä.Tutkimuspopulaatiot olivat pieniä verrattuna vaikkapa vastaavanlaisiin tutkimuksiin rasvojen merkityksestä sydän- ja verisuonitauteihin. Ja näitä vastaanhan ovat lukuisat tahot hyökänneet sillä perusteella, että syy-seuraussuhde ei niillä varmuudella selviä. Tämän vuoksi tässäkin D-vitamiinimeta-analyysiisä oli tutkijoiden arvio: "may be associated", eli he eivät itsekään väittäneet, että edes yhteys olisi varma, puhumattakaan syy-seurausyhteydestä
"vaikutti selvästi vaatimattomammin"
Nyt on kyllä sellainen käännös, että kirjoittaja paljastaa kaksi asiaa:
1) ei osaa englantia
2) eikä tajua matematiikasta mitään.
"not statistically significant" tarkoittaa suomeksi ei tilastollista merkitsevyyttä ja se taas tarkoittaa, että muuta kuin sattumasta johtuvaa efektiä ei havaittu.
Et tainnut hörhö olla niitä, jotka luokassaan nostivat porukan Pisa-testin keskiarvoa?
Sehän olikin ~ suomennettuna : ei tarkka käännös, vaan asiasisältö helpommin sanottuna.
Osasin kyllä tuon tekstin kääntää sanasta sanaankin.
Matematiikastakin jotain tajuan, koska luin sitä yliopistossakin jonkin verran.
Itse olet varmaan paljon oppineempi, mutta muuten vaikutat melko kireältä
tyypiltä, kun koetat heti hyökätä henkilöön pysymättä asiassa.
>vaan asiasisältö helpommin sanottuna
Nyt kävi valitettavasti sillä tavalla, että "~suomennoksessasi" olit sekä saanut asiasisällön väärin, että onnistuit tyrimään myös ns. helpommin sanomisen. Ei paljon auta, että olisit osannut kääntää oikein, jos olisit vain yrittänyt tarpeeksi.
>Matematiikastakin jotain tajuan
Se jotain loppui näköjään kesken jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mikäli et tajunnut mitä tarkoittaa ei tilastollisesti merkitsevä.
>luin sitä yliopistossakin jonkin verran.
Edellisen olisit saanut oikein esimerkiksi ymmärtämällä lukion lyhyen matematiikan oppimäärän.
>koetat heti hyökätä henkilöön
Henkilösi ei ole millään tavalla kiinnostava. Jos itsetuntosi ei kestä tuotostesi kriittistä arviointia, niin tee parempaa jälkeä tai jätä aikaansaannoksesi postailematta.
> Henkilösi ei ole millään tavalla kiinnostava........
Miksi pitää esittää täyttä paaaaaaaaa, kun jo ohjeittesi alussa kerrotaan aiheesta, ja annetaan ohjeita selityksiisi???
http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html
^^ Niinpä, Omien tuotostesi vastaisia kirjoituksia et siedä ollenkaan, vaan heti pitää olla nimittelemässä hörhöksi ja mitään tajuamattomaksi.
V....lla ei pitkälle pötkitä vaikka kuinka viisas olisi omasta mielestään.
Ei kannata luottaa aina edes laajemmin tehtyihin tutkimuksiin, koska
usein tutkimuksen tilaajat vaikuttavat saatuihin lopputuloksiin .
Tilastollinen merkittävyyskin on mahdollista muokata kulloinkin sopivaksi, jos niin halutaan, koska siihen vaikuttava "sattuman todennäköisyys-luku" (p) on
sopimuksen varainen eikä mikään kiveen hakattu ehdoton totuus.
"Tilastollinen merkittävyyskin on mahdollista muokata kulloinkin sopivaksi, jos niin halutaan, koska siihen vaikuttava "sattuman todennäköisyys-luku" (p) on
sopimuksen varainen eikä mikään kiveen hakattu ehdoton totuus"
Niin on ja tiedeyhteisöllä on omat sääntönsä ja sopimuksensa siitä, mitä milloinkin voidaan pitää merkityksellisenä. P-arvon rukkaaminen aiheuttaa helposti sen, ettäkoko tutkimus vedetään vessasta alas.
Kannattaako tuolla tavoin yrittää puolustella mokaansa? Ei se siitä enää parane miksikään. Moka mikä moka.
No joo, myönnetään että tuossa käännöksessä tuli oikaistua liiaksi loppuosassa.
Itse voisit opetella käytössääntöjä nettikeskustelussa. Sitäkin kait opetetaan jo peruskoulussakin.
Sivusta huutelin. En ole kaveri, joka tässä ketjussa on kanssasi vääntänyt. Siksi erottuva nimimerkki.
Olen kuitenkin häbnen kanssaan samaa mieltä.
Mielestäni summittainen käännökseni oli melko tarkka. Modest tarkoittaa suomeksi todellakin vaatimatonta, toki sen voi kääntää muullakin sanalla, sillä yleensä käännöksessä tarkoituksen kääntäminen on suoraa käännöstä parempi.
Tilastollisesta merkitsevyydestä voi lukea vaikka ihan Wikipediasta:
"Yleisesti käytettyjä merkitsevyystasoja ovat[1]
< 0,05 (α = 5 %) on tilastollisesti melkein merkitsevä
< 0,01 (α = 1 %) on tilastollisesti merkitsevä
< 0,001 (α = 0,1 %) on tilastollisesti erittäin merkitsevä."
Huomaa, että tässäkin mainittiin tuo MELKEIN MERKITSEVÄ.
"Researchers focusing solely on whether their results are statistically significant might report findings that are not necessarily substantive.[15] To gauge the research significance of their result, researchers are also encouraged to report the effect-size along with p-values, as the former describes the strength of an effect such as the distance between two means and the correlation between two variables."
http://en.wikipedia.org/wiki/Statistical_significance
Ymmärtänet lainauksen ilman käännöstäkin.
Mutta näihin ei-oleellisiin merkitsevyyksiin ei tarvitse tarttua lainkaan, sillä puhe oli siitä tutkimustuloksesta, jossa päästiin tilastolliseen merkitsevyyteen. Paitsi tietysti, jos haluaa uskotella muille, että koko tutkimuksella ei ollut merkitystä. Tai jos on vaikeuksia yleensä hahmottaa tärkeät seikat asiakokonaisuuksista, voi juuttua juuri tällaisiin pilkunviilauksiin.
Nyt ei puhuttu muuten mistään efektin suuruudesta. Puhuttiin yhteydestä.
Sekoitit taas artikkelin ja tutkimusartikkelin keskenään.
"There was not enough evidence supporting an association between maternal intake of vitamin D and type 1 diabetes risk in the offspring." Tämä lainaus oli siis tutkimuksesta. Siinä sanottiin yhteys, ei vaikutus.
Lainaan:
"Junttaamalla samaa asiaa uudestaan ja uudestaan kerrot, että sinä et kykene hahmottamaan, mitä merkitsevyys tarkoittaa eikä sinusta siksi ole arvioimaan mitään syy-seuraussuhteita tai yhteyksiä hakevia tutkimuksia. "
HAH! Jos itse ymmärtäisit asian, et kaivaisi verta nenästäsi.
Miten skeptikoille voi opettaa käyttäytymissääntöjä???
>Nyt ei puhuttu muuten mistään efektin suuruudesta.
Katsotaanpa hörhö, miten vahvaa on osaamisesi henkilökohtaisen lähihistoriasi alalla:
"vaikutti selvästi vaatimattomammin "
Ai ai. Kuinkas nyt noin. Ihan siinä päästelit varmana tietona syy-seuraussuhteen, sen suunnan ja suuruuden. Kaikki tietenkin väärin.
>Huomaa, että tässäkin mainittiin tuo MELKEIN MERKITSEVÄ.
Hienoa hörhö, että yritit googlettaa asiaa, jota et koskaan oppinut. Sääli, että et tajunnut taaskaan mitään. Ilmiö, jonka päätit huutaa melkein merkitseväksi tarkoittaa todennäköisyyttä, että kyseessä ei ollut sattuma. Valitettavasti tutkimuksessa, jota et tietenkään koskaan lukenut, ei päästy edes tähän todennäköisyyteen. Eli suomeksi: Tulos ei ollut edes melkein merkitsevä. Se tarkoittaa, että tukimuksen perusteella ei voi päätellä, että mitään yhteyttä olisi ollut olemassakaan.
>Tilastollinen merkittävyyskin on mahdollista muokata
Viimeistään tässä vaiheessa höpinäsi, että luit yliopistossa matematiikkaa "jonkin verran" näyttäytyy kummallisessa sävyssä. P-arvolla ei kuvata merkittävyyttä vaan merkitsevyyttä. Ne eivät tarkoita samaa asiaa.
ERi aloilla käytetään tosiaan eri tasoja. Lääketieteessä on perinteisesti tiukin, eli vaaditaan vähintää, 0,01 tai joissakin lääketutkimuksissa yms. jopa 0,001. Sen sijaan esim. psykologian puolella useimmiten noudatetaan 0,05 rajaa merkitsevyydessä.
Vähän ihemtyttää k yllä mitkä tutkimukset ovat päässeet tähän meta-analyysiin ja millä kriteereillä, kun en pääse lukemaan (enkä nyt ehdi) koko tutkimusta.
Tässä vaikka yksi, jossa pienikin lisä tuo hyödyn
http://www.webmd.com/ibd-crohns-disease/crohns-disease/news/20130518/extra-vitamin-d-may-ease-crohns-symptoms-study-finds
>Vähän ihemtyttää k yllä mitkä tutkimukset ovat päässeet tähän meta-analyysiin ja millä kriteereillä,
Hyvä kun kysyit. Ihan minimivaatimus on, että tutkimus pitää ensin julkaista.
Tutkimuksessa oli vain 27 ihmistä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Sairaus Crohnin tauti. Taudin vaihe vaihtelevassa vaiheessa eri ihmisillä. Arvioitavat suureet olivat käden puristusvoima, heikkouden tunne, koettu elämänlaatu ja seerumin D-vitamiinitaso.
Ottaen huomioon tutkimusryhmien pienet koot, huonosti kontrolloitu tutkimusasetelma taudin vaiheen suhteen ja endpointtien epäspesifisyys, ei tutkimuksen laatu ole vakuuttava. Katsotaan, huoliiko mikään laatulehti tutkumusta julkaistavaksi ja odotellaan tutkijan lupaaman laajemman tutkimuksen tuloksia.
Nämä tulokset täyttävät skepon skeptisyyden vaatimukset loistavasti, kun ovat linjassa skepon mantran kanssa. Muussa tapauksessa olisivat mitä suurinta huuhaata.
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta.
Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä ja ota aina rasvaa sisältävän ruuan kanssa, koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini.
Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit-mineraalit-c-36.html?page=2
http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_71
Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.
1000IU = 25µg
2000IU = 50µg
4000IU = 100µg
5000IU = 125µg
iHerbin tilausohjeet (visa tarvitaan):
http://quublog.blogspot.fi/2013/02/iherb-info-perusinfoa-ohjeita-vinkkeja.html
Miten se nyt olikaan?
Uusi meta-analyysi paljastaa, että yli kolme vuotta jatkunut D-vitamiinin popsiminen vähentääkin kuolemia!
"Vitamin D therapy significantly decreased all-cause mortality with a duration of follow-up longer than 3 years with a RR (95% CI) of 0.94 (0.90–0.98). No benefit was seen in a shorter follow-up periods with a RR (95% CI) of 1.04 (0.97–1.12). Results remain robust after sensitivity analysis. The following subgroups of long-term follow-up had significantly fewer deaths: female only, participants with a mean age younger than 80, daily dose of 800 IU or less, participants with vitamin D insufficiency (baseline 25-hydroxyvitamin D level less than 50 nmol/L) and cholecalciferol therapy. In addition, the combination of vitamin D and calcium significantly reduced mortality and vitamin D alone also had a trend to decrease mortality in a longer time follow up."
"Conclusions
The data suggest that supplementation of vitamin D is effective in preventing overall mortality in a long-term treatment, whereas it is not significantly effective in a treatment duration shorter than 3 years. Future studies are needed to identify the efficacy of vitamin D on specific mortality, such as cancer and cardiovascular disease mortality in a long-term treatment duration."
http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0082109
Meta-Analysis of Long-Term Vitamin D Supplementation on Overall Mortality
Yayuan Zheng equal contributor, Jianhong Zhu equal contributor, Manru Zhou, Liao Cui, Weimin Yao mail, Yuyu Liu mail
Published: December 03, 2013 PLOS ONE
Joopajoo. Seuraavaa meta-analyysia odotellessa nappaan taas 100 mikroa päivässä...
(Kuolleisuus sydän- ja verisuontitauteihin ei vähentynyt, mutta syöpäkuolleisuus väheni.)
PS. Ne yli kolme vuotta kestäneet tutkimukset löytyvät listauksena tuosta artikkelista!
Se ainoa varmistettu D-vitamiinin vaikutus kohdistuu luustoon. On jo kauan sitten havaittu, että D-vitamiinilisä ja kalkki vähentävät varsinkin ikääntyneiden luunmurtumia. Lonkkamurtuma on yleinen kuolemaan johtava tapaturma vanhusväestössä. On todennäköistä, että tämän meta-analyysin tulos tulee pienemmäm murtumariskin kautta, sillä tutkimukset painottuivat vahvasti juuri näihin riskiryhmiin (vaihdevuosi-iän ylittäneet naiset, osteoporootikot, murtuman saaneet, hoitokotien asukit), sillä vaikutus tuli nimenomaan yhdistelmästä kalsiumin kanssa, eikä meta-analyysi löytänyt eroja muissa taudeissa.
Tämän ketjun aloitusjulkaisussahan meta-analyysin ulkopuolelle jätettiin luunmuodostukseen liittyvät tutkimukset, eikä siis D-vitamiinilla havaittu olevan syy-seuraussuhdetta muihin tauteihin ehkäisevässä mielessä.
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM199212033272305
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi50040
"There is not sufficient evidence to draw conclusions of the effect of vitamin D on specific mortality with only 3 trials collected mortality data in a rigorous fashion. Vitamin D may have a beneficial effect on cancer related mortality. But it needs more RCTs to better understand the effect of vitamin D on cancer. Meta-analyses of cohort studies have suggested that vitamin D intake was associated with reduced risk of colorectal cancer [67], breast cancer [68] but not prostate cancer [69]. Vitamin D had no significant effect on cardiovascular disease mortality. "
"The mechanism of vitamin D benefit on overall mortality is not clear. Both forms of vitamin D (D2 and D3) are converted to 25-hydroxyvitamin [25(OH)D] in the liver, and then hydroxylated to 1,25-dihydroxyvitamin D in the kidney [79]. 1,25(OH)2D is the only biologically active form of vitamin D, which increases calcium absorption and bone formation to maintain bone health, regulate blood pressure and insulin production, prevent heart disease, regulate immune function to prevent diabetes and autoimmune disease, regulate cell growth to prevent cancer [80,81]. "
Tutkijat siis kertovat, etteivät D:n hyödyt kuolleisuuden vähentämisessä vielä ole selvät. D:llä sanotaan olevan vaikutusta verenpaineeseen, sydänsairauksiin, insuliinituotantoon ja autoimmuunisairauksiin jne. jne. Eli mitään kaatumisiin viittaavaa tässä ei tullut esiin. Mutta on totta, että monet tutkitut olivat vanhoja naisia ja hyödyt olivat juuri alle 80-vuotiailla naisilla, kalsiumin kera.
Jäämme edelleen odottamaan tutkimuksia K2-vitamiinin kera.
>mutta syöpäkuolleisuus väheni
Valitettavasti tässä tutkimuksessa ei edes selvitetty, vähenivätkö syöpäkuolemat vai eivät. Meta-analyysin idea olisi selvinnyt lukemalla tutkimuksen otsikosta sanat "overall mortality".
>Seuraavaa meta-analyysia odotellessa nappaan taas 100 mikroa päivässä...
Siinähän nappailet mutta viittaamasi evidenssin perusteella tuo taitaa olla turhaa puuhaa.
Miten joku edes osaa kirjoittaa noin väkevän negatiivisesti kuin edellinen nimimerkki "turha ostos", vähätellen toisia? Joka kerta. Täytyy olla harjoitellut koko ikänsä.
Jos olisit lukenut mitä toiset kirjoittavat, niin olisi selvinnyt, että kohta "overall mortality" käsiteltiin jo kauan sitten, sen ymmärsi jokainen -paitsi näköjään sinä. Ja jos et viitsisi kuvittella koko ajan, että olet jotenkin fiksumpi muita. Et ole. Ainakaan kirjoitustesi perusteella, tyylisi perusteella olet sosiaalisesti heikkolahjainen. Toivon totisesti, että todellisuudessa et sitä ole.
Etkö todellakaan ymmärrä edellisen kirjoittajan ensimmäistä englanninkielistä lainausta?!
Et näytä tajuavan koko meta-analyysistä mitään, olet lukenut vain pelkän otsikon, mutta pakko silti vain kommentoida? Voi elämän kevät!
Pakko oli komentoida, sillä tyylisi on niin selvä, että vaihtuvista nimimerkeistäsi huolimatta näkee, että jaksat nyppiä jatkuvasti kaikkien muiden kirjoituksia puuttuen koko ajan kirjoittajan henkilöön -tietämättä heistä yhtään mitään.
Kiitos edellisille asiallisille kommentoijille!
Nimimerkki "turha ostos" sattuu vaan olemaan oikeassa kommenteissaan. Vai voitko osoittaa, että kyseisen tutkimuksen perusteella syöpäkuolleisuus väheni, kuten edellinen erheellisesti väitti? Sopsiaalisella lahjakkuudella ei ole mitään tekemistä väitteiden faktuaalisuuden kanssa.
"kalsiumin kera"
Periaatteessa näin mutta kun verrattiin tuloksia ihan pelkän kalsiumin antamiseen niin ero hävisi.
Lukekaa nyt hyvät ihmiset ne englanninkielisetkin osat eikä vain se lyhyt suomenkielinen kommentti! Siinähän se seisoo mitä sanottiin, turhaan sitä täällä vääntämään.
Kalsium yksinään ei vähentänyt kuolemanriskiä, eikä niin tehnyt myöskään D-vitamiini ilman kalsiumia. Koska molempia tarvitaan hyödyllisen efektin aikaansaamiseen, on se vahva viittaus siihen suuntaan, että teho tulee luustovaikutuksen kautta. Sama vahvistuu sillä tosiasialla, että tämän ketjun aloituksessa linkatussa systemaattisessa katsauksessa ei D-vitamiinin hyötyä näkynyt, kun tutkimusjoukosta poistettiin suorat luustotutkimukset. Lisäksi vielä systemaattisen katsauksen havaitsema suotuisa trendi koski ikääntyneitä naisia, joka voi johtua siitä, että vaikka tutkimukset käsittelivät muita sairauksia, voi myös näillä potilailla kuoema tulla vaikkapa osteoporoottisten murtumien provosoimina.
Meta-analyysin tuloksen perusteella D-vitamiinin (yhdessä kalsiumin kanssa) tuoma hyöty kuolemien estäjänä tulee vasta vuosien myötä. Se sopii hyvin yhteen tietoihin osteoporoosin hoidon vaikutuksen hitaudesta. Meta-analyysin tutkimukset käsittivät lähes yksinomaan ikääntyneitä, naispuolisia, hoitokodeissa asuvia tai luukadon merkkejä omaavia ihmisiä.
Se ryhmä, jonka kuolleisuuteen D-vitamiinilla ei ollut vaikutusta, sisälsi muitakin elimellisiä tauteja (diabetes, munuaistauti, keuhkotauti, sydämen vajaatoiminta) potevia, sekä parissa tutkimuksessa myös terveitä, ihmisiä.
Yhteenvetona: Se tiedetään, että D-vitamiinia tarvitaan luunmuodostukseen ja sitä syömällä (yhdessä kalkin kanssa) voidaan vahvistaa luuta ja sitä kautta pienetää kuolemaankin asti johtavia tapahtumia. Tässä ketjussa siteerattujen kahden tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että D- vitamiinilisä (yhdessä kalsiumin kanssa) vähentää yleisesti ottaen etenkin ikääntyneiden naisten kuolemanriskiä. Sen sijaan se ei vähennä riskiä kuolla muihin pitkäaikaissairauksiin. Siten tämänhetkisen _tiedon_ perusteella D-vitamiinilisää (yhdessä kalkin kanssa) voi suositella postmenopausaalsille naisille tai muuten osteoporoosiriskissä oleville ihmisille, ei muille.
D-vitamiinientusiastien suhtautuminen tutkimustuloksiin on hyvin samankaltaista kuin muidenkin vitamiini- ja hivenaineuskovaisten jutut. Kun tulos ei sovi omaan agendaan, yritetään se tyrmätä pelkällä argumentilla "väärin tutkittu". Jos tulos miellyttää, on se samantien satavarma osoitus mielipiteen oikeellisuudesta ja sementöi sen yhä tiukempaan, vaikka kritiikin aihettakin olisi. Kaiken kukkuraksi samatkin henkilöt kääntävät kelkkaansa suhtautumisessa tutkimuksiin 180 astetta ns. rasvasodassa, vaikka siellä luotettavaa tutkimusdataa rasvojen merkityksestä terveydelle on kertaluokkaa enemmän ja monipuolisemmin.
Niinpä tämän asian kanssa taitaa suunnilleen olla. Kuitenkin sillä tarkennuksella, että saa suositellut annokset ravinnosta ja auringosta. Jos ei saa, niin ottaa sitten purkista. Ja lapset vielä erikseen.
Mikähän kyseisen tutkimuksen tarkoitus on ollutkaan?
On vain yksi tutkimus niiden lukemattomien tutkimusten joukosssa, joita jostain syystä jatkuvasti syydetään kansalaisten hämmästeltäväksi?
Kritiikkisi ei tällä kertaa oikein osu maaliinsa.
Systemaattinen katsaus on hieman eri asia kuin yksi tutkimus lukemattomien joukossa. Katsauksen idea päinvastoin on, että ne tutkimukset pitää ensinnäkin lukea ja sitten laatia systemaattinen arvio siitä, mitä on tutkittu, mihin tieto ulottuu, mikä on evidenssin taso ja mitä se tarkoittaa.
Tiedätkö, mitä tarkoitetaan metatutkimuksella? Se ei ole vain yksi tutkimus muiden joukossa, vaan yhteenveto useista laadukkaista tutkimuksista.
Missä ovat ne laadukkaat tutkimustulokset D-vitamiinistä?
Laita nyt näytille ne laadukkaat metatutkimuksesi!
Tässä ketjussa on keskusteltu lähinnä kahdesta tutkimuksesta. Viestiketjun avauksesta löydät yhden, joka on tyypiltään systemaattinen katsaus. Toinen, joka on varsinaisesti meta-analyysi, löytyy nimimerkin Miten se olikaan? postauksesta.
Keskustelun tasoa nostaisi kummasti se, että luet ketjun ensin, niin ei tarvitse kysellä, mistä keskustellaan.
Lainaan itseäni tuolta vähän ylempää:
"PS. Ne yli kolme vuotta kestäneet tutkimukset löytyvät listauksena tuosta artikkelista! "
Ja tutkimusten rahoittajat olivat?
Onko se oleellisin taas hukassa?
"Nyt julkaistu tutkimus yhdisti 290 havainnoivan ja 172 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, "
Siis kaikki 462 tutkimusta maksettuja jonkin salaliittotahon toimesta? Ja kenen etu olisi, että pilsuja myydään vähemmän.
Melkoisen epätoivoinen argumentti.
> Uusin tutkimus viittaa siihen, että D-vitamiinin vähäisyys ei olekaan sairauksien aiheuttaja, vaan ainoastaan sairauksien seuraus......
Kenen etu olisi, että pilsuja myytäisiin vähemmän, kysyy skepo?
Miksi ei vastaa?
Seurailen noita ruokavalioluentoja youtubelta aina kun julkaisevat.Pari viikkoa sitten tuli eteen vastaava:
"Nourishing the traditional diets" by...en muista kuka proffa oli luennoimassa mutta naispuoinen.
Luennossa oli kyse kaventuneesta kasvoprofiilista ja hammasluuston ja leukaluun vaurioista.Aikani kuunneltuani asia alkoikin käydä erittäin mielenkiintoiseksi.Aettiin nimittäin puhua mistä johtuu että ei länsimaisen sivistyksen parissa kasvaneilla on terveet hampaat ja terve leukaluu.Nenäonteloiden seutu kallon#/3 osa ei ole kaventunut ja kallo on täyteläisempi.
Kuitenkin.Luennossa esiteltiin vuosikymmeniä kestänyt tutkimus,ennen ja jälkeen sivistyksen.Ja paneuduttiin kunnolla ruokavalioon.
Noh.Sanoma oli että yksinkertainen ruokavalio joka pitäisi pitää meidät terveinä on yksinkertainen A D K.
Asiassa en ole expertti mutta kaikkia noita kolmea vitamiinia olisi saatava reippaasti ruokavaliosta,sillä ne eivät imeydy tai toimi kunnolla ilman toisiaan.
Luennossa saarnattiin kevytmaitotuotteita vastaan koska niiden kalsiumi ei imeydy ilman rasvaa vaan kerääntyy verisuoneseinämiin.
En ollut koskaan ajatellut että aamiaisella voi hoitaa terveyttään.
vahingossa olen ollut lisätyllä D vitamiinikuurilla jo vuosia.Luultavasti kukaan ei ole kiinostunut mutta kerron tässä aikaa tappaakseni miten minulle on tällainen vahinko päässyt käymään.
Eli itselläni aloin juuri paistaa aamuisen kananmunasatsini(A D) reippaassa voissa(K) ja lisäsin siihen pekoniviipaleen.Kananmunia olen syönyt nk "aina" 2-3kpl vuorokaudessa.Luulisin että syön noin tuhat kananmunaa vuodessa.Kauhea määrä!Lisänä aamiaisella syön ruisleivän palasen jossa reilusti maksamakkaraa.Olen myös lisännyt ruokavalioon aina muistaessa kalanmaksaöljyn ja reilusti tuoretta maksaa.Hapankaali ja puolukka on tullut uutena mukaan.
Sokeria en syö enään vuosiin laisinkaan.
Lisäksi syön paljon erillaisia pähkinöitä.
Tietenkin minulla on lievä astma ja tupakoin reippaasti,mutta muuten en sairastele laisinkaan.Ei mitään kroonista sairautta edes.Olen nainen ja nelikymppinen.Pikkasen pyöreä mutta en ole lihava.Kolesteroiarvot ovat kohdallaan ja veriarvot ovat hyvät.En harrasta liikuntaa,mutta kunto on kuitenkin ihan hyvä.Olen aika lihaksikas.
Edes pientä nuhaa ei ole ollut vuosiin.Oisiko sitten ollut epähuomiossa tuon kananmunien syöntini ansiota.En koskaan ollut ajatellut niitä muuna kuin sydänkohtausdiettinä.Mutta tosissaan kun lukee kananmunan ravintoarvoista,niin ne ovat huimia.
Tämmöinen D-K-A ruokavalio.
Ei tarvitse seurata perässä :)
Tajunnan räjäyttävä luento.
Kannattaa katsoa.
Yritän löytää linkin seuraavaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=7ixsBn_lfXE
Ps:
Anteeksi ei ollut tarkoitus tulla tänne teidän hienoja teknisiä keskustelujanne häiritsemään en siis ole terveysalan ammattilainen.En kannata mitään erityistä diettiä tai koulukuntaa.Enkä aio taittaa kanssanne peistä.
Mutta sen verran ottaisin kantaa että D vitamiini mitä ilmeisemmin kuitenkin kannattasi saada ruoan eikä purkin kautta.Samoin kuin muutkin vitamiinit.
Vitamiinikeskustelua voitaisiin käydä loputtomasti ja aihe itsellään on puolittain tuntematon.Vastaikäänhän tuli ulos brittitutkimus jossa betakaroteenin pitäisi nostaa tupakoitsijoiden syöpäriskiä.
Yllätyksiä on vitamiinitutkimuksen sektorilla varmaankin vielä luvassa.
Sitä ennen kannattaa syödä täystuotteita ja välttää prosessoituja ruokia ja sokeria.
Mukavaa kevät-talvea.Aurinkoisia säitä että saamme auringosta D-vitamiinia.
Muistakaahan että se on vain klo 12 keskipäivällä kun aurinko paistaa suorassa kulmassa maahan :)
>en muista kuka proffa oli
Onpa harmi, että et huomannut copypasteta ohjelman nimeä youtuben hakuikkunaan etkä onnistunut siksi enää löytämään linkkiä.
Puhuja ei ollut kukaan proffa. Eikä hänellä oikeasti ollut mitään terveyteen liittyvää koulutusta.
Mutenkaan en viitsi katsella terveyssaarnaamista ihmiseltä, joka on ylipainoinen, huonossa kunnossa ja tuhonnut naamansa botoxilla.
"Mutta sen verran ottaisin kantaa että D vitamiini mitä ilmeisemmin kuitenkin kannattasi saada ruoan eikä purkin kautta."
Olisiko sinulla esittää mistä ruoka-aineista tuota D-vitamiinia saisi ylipäätään, mistä riittävästi ja mikä mielestäsi on riittävää?
Olisihan se minunkin mielestäni hienoa, että ruuasta saisi riittävästi, mutta kun se ei ole tosiasia. Parempi vielä olisi, jos auringosta saisi riittävästi. Mutta miten ihmeessä sen järjestämme? Muutamme kaikki Afrikkaan?
Ja onko jotenkin eri asia lisätä sitä vitamiini purkista maitoon kuin ottaa itse siitä purkista täsmäannos? Kaikki eivät edes juo maitoa, itsekään en juo.
Eli tästä on juuri kyse tässä D-vitamiinikeskustelussa. On turha luulla, että todellisuudessa saamme riittävästi vitamiineja näillä eväillä, mitä useimmat syövät.
Kyllä se vaan estää!
Luehan juttu uudelleen ja tarkasti.