Sellaista olen usein miettinyt, kun täällä pohditaan, että miten pärjätä pennun kanssa. Moni kyselee etukäteen siitä, kuinka paljon aikaa pentu vaatii ja on kovin huolissaan, että jaksaako. Moni ihmettelee, kun pentu ei ole oppinut sisäsiistiksi. Jotkut katuvat, että ottivat koiran alunperinkään, kun se tuhoaa paikkoja.
Kaikkiin näihin pulmiin on ratkaisu: täysikasvuinen koira. Avioero- ja allergia tapauksissa, tai kun muutetaan vaikka vuokrakämpästä toiseen tai vaikka ulkomaille, tai kun muusta syystä koiran pito ei enää onnistu, jää koiria "yli". Valitettavan usein nämä päättyvät siten, että koira on kodin puutteessa loputettava. Esimerkiski monilla rotuyhdistyksillä on omat vastaavat tällaisille tapauksille, joilta voi kysellä koiran perään.
Olen tätä joillekkin tutuille ehdottanut, ja vastaus on aika sydäntäsärkevän sama: "Nokun me oltiin nimenomaan sellasta pentua aateltu, kun ne on niin söpöjä". Jollet voisi kuvitellakaan aikuisen koiran ottamista, älä ota pentuakaan.
Täysikasvuinen koira on sisäsiisti, tavoille opetettu, uutta kotia kaipaava kaveri. Tälläkin sivustolla on joskus saanut lukea vanhentunutta tietoa siitä, että jollei koiraa ota seitsenviikkoisena, niin se ei sitten kyllä ikinä koskaan kiinny omistajiinsa. Tämä ei pidä paikkansa. Ensinnäkin pentukin olisi tervettä otta hieman vanhempana. Toiseksi aikuinen koira kiintyy muutamassa viikossa uusiin omistajiinsa. Se on todettu.
Ei koirasta ole mahdollista "tehdä omanlaista". Sillä on sellainen luonne kun on, ei varmasti kukaan, varsinkaan ensimmäistä kertaa koiraa ottava, ole sellainen taikuri, joka pystyisi omalla toiminnallaan tekemään vaikka arasta koirasta seurallista. Taysikasvuisena otettu koira on semmoinen kun on, kun sitä on käynyt katsomassa tietää tasan millaisen kaverin siitä saa.
Kaikkiin näihin pulmiin on ratkaisu: täysikasvuinen koira. Avioero- ja allergia tapauksissa, tai kun muutetaan vaikka vuokrakämpästä toiseen tai vaikka ulkomaille, tai kun muusta syystä koiran pito ei enää onnistu, jää koiria "yli". Valitettavan usein nämä päättyvät siten, että koira on kodin puutteessa loputettava. Esimerkiski monilla rotuyhdistyksillä on omat vastaavat tällaisille tapauksille, joilta voi kysellä koiran perään.
Olen tätä joillekkin tutuille ehdottanut, ja vastaus on aika sydäntäsärkevän sama: "Nokun me oltiin nimenomaan sellasta pentua aateltu, kun ne on niin söpöjä". Jollet voisi kuvitellakaan aikuisen koiran ottamista, älä ota pentuakaan.
Täysikasvuinen koira on sisäsiisti, tavoille opetettu, uutta kotia kaipaava kaveri. Tälläkin sivustolla on joskus saanut lukea vanhentunutta tietoa siitä, että jollei koiraa ota seitsenviikkoisena, niin se ei sitten kyllä ikinä koskaan kiinny omistajiinsa. Tämä ei pidä paikkansa. Ensinnäkin pentukin olisi tervettä otta hieman vanhempana. Toiseksi aikuinen koira kiintyy muutamassa viikossa uusiin omistajiinsa. Se on todettu.
Ei koirasta ole mahdollista "tehdä omanlaista". Sillä on sellainen luonne kun on, ei varmasti kukaan, varsinkaan ensimmäistä kertaa koiraa ottava, ole sellainen taikuri, joka pystyisi omalla toiminnallaan tekemään vaikka arasta koirasta seurallista. Taysikasvuisena otettu koira on semmoinen kun on, kun sitä on käynyt katsomassa tietää tasan millaisen kaverin siitä saa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.