neulon taitavilla kätösilläni rakkaalleni pehmeää, villaista. Ajattelen sinua joka silmukalla ja kun saan kaikki valmiiksi, laitan pakettiin ja vien rappusillesi. Laitan pakettikorttiin nimesi ja en keneltä. Sitten aikanaan talven mittaan, huomaat kyllä...mulla on samanlaiset hiukan eriväriset lapaset ja villasukat itselläni. Katsot minua pitkään aina, kun näät minut.. tiedän, että hoksaat sen, että YHÄ minä sinua AJATTELEN.
Alan neulomaan rakkaalleni
villasukat, lapaset
992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mutta varaudu siihen ettei vastaanottaja ole oikein ihastunut lahjastasi. Kenties se lahja ei koskaan ole edes käytössä, vaan sukeltaa suoraan roska-astiaan.
Kuka ny hyvvää vaatetta roskii laittaa..
ongelmia selittää sen paketin sisällön tekijä ja lähettäjä. Vai valehteleeko että jonkun tuttavantuttavantuttava on ne tehny?
No tuossa tapauksessa voi viedä kierrätykseen tms. Ei kannata hyvää tavaraa roskiin laittaa.
vaikket nimeesi pakettiin laittaiskaan , tietäisin ja tuntisin kuka neulonut
on ja tieto siitä lämmittää jo sinänsä.
kädet ja jalat ja sydän ois lämpöä täynnä mulla toivottavasti myös sulla.
ja kun toisiimme joku päivä kietoudumme , ei meillä kylmä ois koskaan enää.
ajattelen minäkin.
Mä en ossaa kutoa kunnolla. Ihailen käsityöläisiä ja heidän kädentaitojaan. Ehkäpä saat neuloessasi purettua ikävääsikin niihin silmukoihin, kuten kirjoitit.Voisi olla terapeuttinen harrastus :)
Se on tavallaan elämäntapa. Jo ihan hyvin pienestä käsityöläinen, en ammattini puolesta, mutta sydämestäni. Kai siksi olen käsillä tekemisestä aina pitänyt, kun saa itse tyhjästä aikaiseksi taidetta, näkee valmiin työn, voi itse olla tyytyvävinen ja saajan saa iloiseksi. Moninkertainen ilo ja hyöty.
Minäkin tykkään tehdä käsillä ja saada näkyvää aikaiseksi, joskaan neulominen ei ole mun juttu. Teen muuta.
Minäkin teen jotain muuta taidetta, mutta en neulo. Olen syntynyt taiteilija perheeseen. Äitini on julkaissut kirjoja, pitänyt taidenäyttelyitä, ohjannut näytelmiä. Isäni taas kolumneja ja piirtää työkseen. Mutta minä en ole perinyt heidän taitojaan. Paitsi rakkauden taiteeseen ja luontoon.
Kerran tein villasukat...norsulle :(