17v äidiksi

Samaa mieltä.
Teini-ikäisellä ei ole realistista kuvaa aikuisten maailmasta.
Monelle tulee jo ihan lapsetoman arkielämän rankkuus yllätyksenä: aamulla aikaisin ylös ja töihin, töissä 8-10h (sieltä ei lintsailla kuten koulusta), töistä ruuhkaiseen ruokakauppaan pohtimaan päivän ménua (pakastepitsoilla ja valmishamppareilla ei pitkään elellä), sitten kotiin, jossa odottelee pyykkivuori, tiskit, ruoanlaitto, siivous ja muut yleiset kotityöt.
Kaikki vaatii totuttelua, että siitä tulee normaalia arkea.'
Mitenkäs sitten teinipari, joka ei ole asunut koskaan omillaan ja siihen mukaan heitetään vielä pikkuvauva?

Ja kuten oli kysytty, mitä SINÄ teet? Mitä opiskelet? Mihin menet töihin?
Onko sulla vankka kokemus pikkulasten hoitamisesta (parin tunnin lastenvahtimista ei lasketa) jotta voit varmaksi sanoa, ettette laita koskaan kaikkea omien vanhempienne niskoille?

Onko sinulla muuten käsitystä, paljonko tulette tarvitsemaan rahaa jo ihan peruselämiseen?

Minkä takia nämä on aina lähihoitajia, joille käy teininä vahinko? Oletteko te tavallisia, keskivertonuoria tietämättömämpiä, vai mitä ihmettä?

Olisiko provo, kun ei kai nyt kaikki lähihoitajaoppilaat voi pamahdella koko ajan paksuksi?

Taas hoitsuoppilas kirjoitti:

Minkä takia nämä on aina lähihoitajia, joille käy teininä vahinko? Oletteko te tavallisia, keskivertonuoria tietämättömämpiä, vai mitä ihmettä?

Olisiko provo, kun ei kai nyt kaikki lähihoitajaoppilaat voi pamahdella koko ajan paksuksi?

Lue lisää

Täytyy olla provo, koska tämäkään lähihoitaja ei osaa edes kirjoittaa ..."mutta me rakastetaan meidän lasta.!!!" Buahhahhhahhhahhhahaaa....

Siis aika idioottia sulta olla hieman jälkiviisas....

Miinustajan mielestä horoksi saa haukkua?

Itse nimenomaan jaoin aloittajalle kokemuksen siitä, mitä se aikuisten elämä on.
Viestini oli siis keskustelun toinen vastausviesti.

Se, ettei vastaus miellyttänyt sinua, ei tee siitä sen asiattomampaa, kuin näistä "Oih ihanaa! Vauvvat on nii söpöi!" -viesteistä.

Teini-ikäisenä kun on aivan yleistä tuntea itsensä niin kypsäksi aikuiseksi, joka on ikätovereitaan askeleen edellä. Totta kai, kun silloin alkaa se itsenäistyminen ja halutaan tehdä pesäeroa vanhempiin.
Mutta onko siihen väliin hyvä tehdä vauva, siitä voidaan olla montaa mieltä. Ilman koulutusta, ilman töitä, eikä kokemusta edes omillaan asumisesta, saati siitä miten se ei olekaan enää niin yksinkertaista kuten vanhemmilla asuessa. Silloin tullaan koulusta kotiin, saavutaan keittiöön, jossa ruoka on valmiiksi katettu. Noustaan pöydästä, mennään omaan huoneeseen, josta pyykit ovat mystisesti likakorista kadonneet puhtaina ja viikattuina takaisin kaappiin.

Ja muistakkin laittaa se linkki jos tai kun sen blogin teet, kiinnostaisi muakin lueskella! :)

Kaikille näyttää kelpaavan ne yhteiskunnan tuet. Samalla lailla mun naapuri on äitiyspäivärahalla kotona, vaikka on insinööri. Sekin sai opintotukea ja tuskin kieltäytyy lapsilisistäkään.

Yksinäinen ei ole mikään pakko olla. Nuorena kavereiden löytäminen on helpompaa. Perhekerhot, perhekahvilat, muskarit ym. on ihan sitä verkostoitumista varten.

...... kirjoitti:

Kaikille näyttää kelpaavan ne yhteiskunnan tuet. Samalla lailla mun naapuri on äitiyspäivärahalla kotona, vaikka on insinööri. Sekin sai opintotukea ja tuskin kieltäytyy lapsilisistäkään.

Yksinäinen ei ole mikään pakko olla. Nuorena kavereiden löytäminen on helpompaa. Perhekerhot, perhekahvilat, muskarit ym. on ihan sitä verkostoitumista varten.

Lue lisää

Naapurisi on varmasti insinöörin palkallaan maksellut veroja ihan reippaasti, eli nyt vaan niin sanotusti ottaa omaansa takaisin siihen asti, kunnes taas palaa töihin maksamaan jälleen itse veroa valtiolle.

Kun taas kouluttamaton teiniäiti, joka ei ole työtä koskaan tehnyt. Ei ole työpaikkaa, johon palata, joten helposti jäädään vaan sinne kotiin tukia nostelemaan.
Mitäs jos kaikki tekisivät näin? Eli jäätäisiin vaan kotiin ja eletään tuilla? Kauanko yhteiskunta pysyisi pystyssä

Mietipä tarkemmin... kirjoitti:

Naapurisi on varmasti insinöörin palkallaan maksellut veroja ihan reippaasti, eli nyt vaan niin sanotusti ottaa omaansa takaisin siihen asti, kunnes taas palaa töihin maksamaan jälleen itse veroa valtiolle.

Kun taas kouluttamaton teiniäiti, joka ei ole työtä koskaan tehnyt. Ei ole työpaikkaa, johon palata, joten helposti jäädään vaan sinne kotiin tukia nostelemaan.
Mitäs jos kaikki tekisivät näin? Eli jäätäisiin vaan kotiin ja eletään tuilla? Kauanko yhteiskunta pysyisi pystyssä

Lue lisää

Ei hän kerennyt olla työssään kauan. Joten tuskin niitä verojakaan on paljon kertynyt maksetuiksi.

Jos et tiennyt niin kotiin ei voi jäädä tukia nostamaan. Työkkäri pakottaa erillaisiin juttuihin mukaan ja jos ei suostu joutuu sossun asiakkaaksi. Siellä taas pitää totella muuten lähtee rahat vähenemään nopeasti.

Se kouluttamaton teiniäiti kouluttautuu samalla lailla, kuin lapseton henkilö teininä. Opiskelu lapsen kanssa on huomattavasti helpompaa, kuin työelämä. Ja niitä tukia pystyy nostamaan kolme vuotta. Siinä ikärajassa taas on ajateltu lapsen parasta ja oikeutta vanhempiensa läsnäoloon ja aikaan. Kotihoidontuki ei perustu mihinkään muuhun.

Sinulla ei taida olla realistista käsitystä tuilla elämisestä. Sinun mielestä se näyttää olevan mahdollista kenelle vaan ja tukien saaminen onnstuu aina.

Minä olen elänyt omaishoidon tuella nyt kuusi vuotta ja säästän sillä kunnan rahoja huomattavasti. En valinnut tätä elämää sen takia, ettei tarvitsisi tehdä mitään. Helpommalla pääsisin jos olisin töissä. Jos sinulla on kysyttävää tuilla elämisestä ja harhaluulostasi niihin nähden, vastaan mielelläni.

...... kirjoitti:

Ei hän kerennyt olla työssään kauan. Joten tuskin niitä verojakaan on paljon kertynyt maksetuiksi.

Jos et tiennyt niin kotiin ei voi jäädä tukia nostamaan. Työkkäri pakottaa erillaisiin juttuihin mukaan ja jos ei suostu joutuu sossun asiakkaaksi. Siellä taas pitää totella muuten lähtee rahat vähenemään nopeasti.

Se kouluttamaton teiniäiti kouluttautuu samalla lailla, kuin lapseton henkilö teininä. Opiskelu lapsen kanssa on huomattavasti helpompaa, kuin työelämä. Ja niitä tukia pystyy nostamaan kolme vuotta. Siinä ikärajassa taas on ajateltu lapsen parasta ja oikeutta vanhempiensa läsnäoloon ja aikaan. Kotihoidontuki ei perustu mihinkään muuhun.

Sinulla ei taida olla realistista käsitystä tuilla elämisestä. Sinun mielestä se näyttää olevan mahdollista kenelle vaan ja tukien saaminen onnstuu aina.

Minä olen elänyt omaishoidon tuella nyt kuusi vuotta ja säästän sillä kunnan rahoja huomattavasti. En valinnut tätä elämää sen takia, ettei tarvitsisi tehdä mitään. Helpommalla pääsisin jos olisin töissä. Jos sinulla on kysyttävää tuilla elämisestä ja harhaluulostasi niihin nähden, vastaan mielelläni.

Lue lisää

Kysytäänpä nyt näin päin, että sinustako on parempi, että teini-ikäinen suorittaa koulunsa lapsi kainalossa, kuin että suorittaa perusopinnot loppuun ennen kuin alkaa lisääntymään?

Helppohan se on ajatella, että opinnot käydään sitten iisisti loppuun, kun lapsi on tarpeeksi vanha. Mutta onko se sitten oikeasti niin helppoa? Ja mikä siitä tekee helpomman, kuin työelämä, josta voi pitää lailliset äitiys- ja hoitovapaat ja sen jälkeen palata?
Koulussa käyt ne n. 6-8 tunnin koulupäivät, teet kotona paljon työtä mikäli haluat sellaiset paperit joita kehtaa työnantajalle näytellä ja mahdollisesti joudut tekemään vielä osa-aikatyötä, mikäli rahat eivät riitä.

Ihmettelen, miksi tuota mantraa hoetaa: "Opiskelu lapsen kanssa on huomattavasti helpompaa, kuin työelämä.". Onko järkevää antaa teini-ikäiselle kiillotettua kuvaa siitä, minkälaista se opiskelu olisi perheellisellä, kuin kehottaa enemmän saamaan perusopinnot (1. ja 2. aste) kuntoon ennen lapsia.

Korkeakouluopintojen aikana lapsen saamisen sen sijaan ymmärrän (sitä jopa suositellaan).
Etenkin pitkälle kouluttautuvat, joilla ne opinnot voivat kestää viisi-kahdeksan vuotta ja valmistumisen jälkeen tulisi päästä heti mukaan työelämään ja pysytellä siellä muutamia vuosia. Silloin oltaisiin jo päälle 30-vuotiaita, ennen kuin lapsen hankkiminen tulisi kysymykseenkään.
Tällöinkään kyse ei ole "helppoudesta" vaan käytännöllisyyden ja ajan takia. Lapset saadaan hankittua ajoissa, sekä työllistymismahdollisuudet ovat paremmat, kun lapset on jo hankittu.

Niin, mutta... kirjoitti:

Kysytäänpä nyt näin päin, että sinustako on parempi, että teini-ikäinen suorittaa koulunsa lapsi kainalossa, kuin että suorittaa perusopinnot loppuun ennen kuin alkaa lisääntymään?

Helppohan se on ajatella, että opinnot käydään sitten iisisti loppuun, kun lapsi on tarpeeksi vanha. Mutta onko se sitten oikeasti niin helppoa? Ja mikä siitä tekee helpomman, kuin työelämä, josta voi pitää lailliset äitiys- ja hoitovapaat ja sen jälkeen palata?
Koulussa käyt ne n. 6-8 tunnin koulupäivät, teet kotona paljon työtä mikäli haluat sellaiset paperit joita kehtaa työnantajalle näytellä ja mahdollisesti joudut tekemään vielä osa-aikatyötä, mikäli rahat eivät riitä.

Ihmettelen, miksi tuota mantraa hoetaa: "Opiskelu lapsen kanssa on huomattavasti helpompaa, kuin työelämä.". Onko järkevää antaa teini-ikäiselle kiillotettua kuvaa siitä, minkälaista se opiskelu olisi perheellisellä, kuin kehottaa enemmän saamaan perusopinnot (1. ja 2. aste) kuntoon ennen lapsia.

Korkeakouluopintojen aikana lapsen saamisen sen sijaan ymmärrän (sitä jopa suositellaan).
Etenkin pitkälle kouluttautuvat, joilla ne opinnot voivat kestää viisi-kahdeksan vuotta ja valmistumisen jälkeen tulisi päästä heti mukaan työelämään ja pysytellä siellä muutamia vuosia. Silloin oltaisiin jo päälle 30-vuotiaita, ennen kuin lapsen hankkiminen tulisi kysymykseenkään.
Tällöinkään kyse ei ole "helppoudesta" vaan käytännöllisyyden ja ajan takia. Lapset saadaan hankittua ajoissa, sekä työllistymismahdollisuudet ovat paremmat, kun lapset on jo hankittu.

Lue lisää

Tärkeintä on että opinnot suoritetaan loppuun. Oli kainalossa lapsi tai mitä muuta hyvänsä.

Opiskelujen aikana äitiys on helpompaa esim. siksi että hoidon järjestäminen on helpompaa. Kouluissa ollaan normi työaikaan. Vuorohoito paikkoja ei ole edes kaikissa kunnissa ja niihin on todella hankala päästä. Rahat riittävät aivan hyvin jos tajuaa taloudenpidosta jotain. Kaikissa töissä ei pysty valitsemaan että tekee töitä vain aikavälillä 7-17, Tuttavallani (joka ei ole teiniäiti) on todellisia ongelmia suunnitella lapselle hoito niiksi öiksi kun hän on töissä.

Miksi eroittelet korkeakoulu opinnot ja toisen asteen koulutuksen. Työllistyminen toisen asteen koulutuksen jälkeen ei ole sen kummempi asia kuin yliopistosta valmistuttua. Toiset ovat vain nuorempia ja nopeammin hakemassa töitä. Lehdistä saa usein lukea miten akateeminen koulutus ei tarkoita automaattista työllistymistä.

Miksi sinä haluat sanoa raskaana olevalle, että hänen pitää saada opinnot valmiiksi ennen raskautta? Aloittajahan on jo valmiiksi raskaana... yksinkertaisesti tyhmää jälkiviisautta sen sijaan, että tulisi käyttökelpoisia vinkkejä.

Mietipä tarkemmin... kirjoitti:

Naapurisi on varmasti insinöörin palkallaan maksellut veroja ihan reippaasti, eli nyt vaan niin sanotusti ottaa omaansa takaisin siihen asti, kunnes taas palaa töihin maksamaan jälleen itse veroa valtiolle.

Kun taas kouluttamaton teiniäiti, joka ei ole työtä koskaan tehnyt. Ei ole työpaikkaa, johon palata, joten helposti jäädään vaan sinne kotiin tukia nostelemaan.
Mitäs jos kaikki tekisivät näin? Eli jäätäisiin vaan kotiin ja eletään tuilla? Kauanko yhteiskunta pysyisi pystyssä

Lue lisää

On monia äitejä lapsien vähä kasvettua käyvät opiskelemaan, nyt keskitytään tämän hetkisen alkuun, jota hän halusikin että saman ikäiset vertaisryhmät kertoisivat omista kokemuksistaan. Oma äitini sai 19 vuotiaana ensimäisen lapsensa ja hyviä on veljistänyt tullut, monikaan Suomessa ei maksa niin paljon veroa kuin veljeni.

Voisitko hieman perustella?

Sossun pomoksi sinua tuskin uskoo tosin kukaan.