Koe jossa otettiiin yksi porukka ,joka pantiin lekurin puheille:
Tulos: n.30 prosenttia "sairasti" kokeessa ko. tautia lekurin mukaan .
Ne "terveet" 70 prosenttia meni toiselle lekurille, ja taas 30% tuosta porukasta sai samalla lailla sairaan leiman.
taas jäljellä olevat "terveet" pantiin seuraavalle lekurille, ja ...TAAS n. 30 % sai saman taudin leiman...
Tuolla lailla se menee...uskokaa vaan tauteihinne ja pillerin-kauppaajiinne...
Tulos: n.30 prosenttia "sairasti" kokeessa ko. tautia lekurin mukaan .
Ne "terveet" 70 prosenttia meni toiselle lekurille, ja taas 30% tuosta porukasta sai samalla lailla sairaan leiman.
taas jäljellä olevat "terveet" pantiin seuraavalle lekurille, ja ...TAAS n. 30 % sai saman taudin leiman...
Tuolla lailla se menee...uskokaa vaan tauteihinne ja pillerin-kauppaajiinne...
Vastaukset 5
Vanhimmat
..uskot aina mitä lekuri sanoo? Hei haloo, jos on masentunut, niin sen tietää jo itsekin siitä kun ei todellakaan mikään maistu, mikään ei kiinnosta, mikää ei tunnu miltään.Kaikki vapaa-aika menee töistä toipumiseen ja sohvalla makaamiseen kun ylöskään ei pääse. Illat ja yöt menee itkien ja toivoen että nukkuis edes pari tuntia ennen seuraava työpäivää. Siihen ei paljon lekurin diagnooseja enää tarvita.
Oikeesti on kyllä aika vaikea diagnosoida itse itseään. Ite arvuuttelen parhaillaan notta oisko tässä masentunut vai ei...
Toi mikään ei tunnu miltään tai kiinnosta osasto osuu hyvin kohdalleen. Unettomuus vaivaa pahasti - voi mennä viikko 2-3 tunnin yöunilla, nukahtamislääkkeillä pahimman yli. Itkuosastoon asti en ole vielä päässyt.
Silti töissä menee mukavasti ja hauskuuttakin piisaa. Raha-asiat ym. on kunnossa ja ystäviä löytyy sekä ruokahalu kohdallaan. Kuitenkin kaikki on aika harmaata.
tyypilliset hanki harrastus ja ulkoile enemmän kehotukset eivät auta nyt tässä tapauksessa - mikään harrastus ei kiinnosta.
Siitä se lähtee.
Vähin erin, tai jonkun yllättävän sattumuksen seurauksena tilanne pahenee. Työasiat lakkaavat hoitumasta, etkä edes tiedä, miksi. Teet yhä töitä ahkerasti, mutta työn tulos on kurja. Tulee virheitä ja syytät itseäsi huolimattomuudesta. Niinpä päätät paneutua työhösi tarkemmin, jonka seurauksena keräät itsellesi paineita. Siitä seuraa että väsyt nopeammin, ja lopulta teet vain lisää virheitä.
Väsymys vie ruokahalun tai sosiaalisuuden tai molemmat. Lakkaa olemasta hauskaa. Seurassa et pysy muiden juttujen mukana. Ei siksi, ettäkö olisit tullut tyhmäksi, vaan siksi etteivät heidän autonsa, naisensa, palkkansa tai matsinsa kiinnosta sinua. Sinua pännii, etkä oikein tiedä, miksi.
Vuosien jälkeen törmäät karuun tilanteeseen. Et pärjää töissä, et halua pärjätä ihmisten kanssa, hauskaa pidät mutta se ei virkistä, eikä oikeastaan ole hauskaa. Kaikissa asioissa näkyy nurjia puolia, kultaisimmassakin pilvessä on musta reunus. Ihmiset jotka eivät niitä huomaa, ovat sinusta typeriä ja pinnallisia.
Pirullisinta on se, että koko ajan tiedät kurjan jamasi. Tiedät mitä pitäisi tehdä, muttet pysty. Voimat ja keskittymiskyky eivät riitä vähäisenkään asiaan. Suihku on kaukana ja ruoanlaitto vaivalloista. Ja mikä pahinta, tulevaisuudelta ei kannata odottaa mitään: kauniimmat ihmiset vievät työpaikat, jotkut helpommat ihmiset vievät läheisesi, rahasi eivät riitä ja niin edelleen. Nämä ovat masennukseen liittyviä yliampuvia uhkakuvia. Sitten on ne realistiset esteet, joita masennus aiheuttaa: keskittymiskyky ei riitä asioiden opiskeluun, sairaslomailu ei anna mahdollisuutta suunnitella tulevaa, sinua ei oteta töihin tai et pääse etenemään urallasi etkä edes perääntymään helpompiin tehtäviin, et jaksa kertakaikkiaan mitään mikä edellyttää viittä minuuttia tai kahta työpäivää pitempää ponnistelua. Elämä kuluu turhanaikaisten kirjojen tai vaikka nettipornon parissa. Päätä särkee ja paska haisee.
Itkuosasto voi olla jotain muutakin kuin itkua. Pakonomaista muutaman asian vatvomista mielessään, katkeraa vihaa joka ei helpota vaikka haluaisit tai vaikka pakonomaista hauskanpitoa. Tai sitten vain rakennat itsellesi helvetin ympärillesi. Tiedät oikein hyvin tekeväsi niin, ja tiedät keinot muuttaa sitä, muttet pysty. Täällä ollaan ja pysytään.
Tässäpä sinulle tulevaisuudennäkymää, jos et ota asiaksesi antaa jonkun muun esittää arvioita mahdollisesta masennuksestasi niin kauan kuin sille voi vielä jotain.
mutta taidan kiertää paikan kaukaa ja tilata ajan lekurilta - josko Pandoran lipas on hieman päässyt raottumaan niin eiköhän sen vielä kiinni saa...
Juupa juu. Toivottavasti tosiaan tilasit sen ajan, etten suotta pelotellut.
Ja tosiaan. Tää paikka ei tosiaankaan ole mikään asiantuntemuksen lähde. En ole mitenkään ainoa, joka toisinaan kirjoittaa epäasiallisesti täällä...