oletko sienihullu-gallup

Tatteja poimin joka syksy, muista sienistä en oikein tykkää. Tatit on kaikkein parhaita jos tekee sienipiirakkaa tai laittaa ihan vaan paistinpannulle, sekaan hieman suolaa, sipulia sekä kermaa.. Ai että on hyvää =)

1. Kerään lähinnä suppilovahveroita. Kanttarelleja ja korvasieniäkin keräisin, mutta niitä en ole oikeastaan onnistunut löytämään itse. Tänä vuonna olen kerännyt melkein 4 kiloa suppiksia ihan vaan lähimetsiä kiertelemällä, mutta nyt onkin aivan käsittämätön suppissato.

2. Kun en osannut vielä etsiä suppiksia söin niitä kyllä mielelläni. :)

3. Suppilovahverokeitto. Ihan sellaisenaan paistetut suppikset tai kanttarellit leivän päälläkin ovat kyllä erinomaisia...

oon sellanen että menen mettään kävelemään ja kerään sieniä jos meinaavat jalkoihin jäädä. kaikkia jotka tunnistan.tänä vuonna mm. karvalaukkuja (säilötty pikkelsinä), tietty kanttarelleja (osa pakkasessa,osasta ISO sienikaalipiirakka), mustia torvisieniä (kaks kiloo kuivattuna pieneen purkkiin mausteeksi), haperoita ja eri rouskuja suolasieniksi talvea vasten.tateista tein useamman keiton =) .
suomuorakas uusi aluevaltaus..
syön mielelläni toistenkin valmistamia sieniruokia, jos vain voin luottaa tunnistustaitoon...
lemppari on juustoinen sienikeitto, ihan sama mitä sieniä siellä pyörii. vaihtoehto sienikaalipiirakka. = tavallinen pellinkokoinen pizzapohja, päälle kunnolla kypsynyttä(ruskeaksi) kaaliasipuliasieniä, pippureita, ja jos haluu suolaa. ylle se toinen pellinkokoinen pizzapohja (itsetehty). paistaa ruskeaksi 200-220 ast.syödään lämpimänä, VOITA päälle sulamaan. mjum!
anteeks mä oon mies, mutta sattui vaan lepsosivulla kiinnostava aihe öögaan. hyvää sienisyksyä ja osta ihmeessä sieniopaskirja!

1. en keräile. olen nähnyt kyllä monenlaisia sieniä tuolla lenkkipolun varrella, tunnistan ainakin tatin ja kärpässienen.

2. en pidä sienien mausta, herkkusienet menee kyllä pizzassa, muuten en syö sieniä.

3. ei ole

sieniä, nam! *tykkää kaikista sieniruuista*
valitettavasti en varmaksi itse tunnista kuin
kanttarellin...mutta niitä tulee poimittua aina jos eteen sattuu..
1. eli kerään kanttarelleja jos koiran kanssa kulkiessa löytyy,tänä syksynä löytyi ihan kotitalon nurkilta.
3. kermainen ja pippurinen kanttarelli kastike tai sienipiirakka, vaikka tateista tehtynä.

vaihtelevasti tulee sienestämäsä käytyä, vaihtelee vuodesta ja kehtaako mennä tunteesta riippuen. Lähinnä kanttarellejä ja näitä rouskuja keräiltyä vähäsen.
2. Ei ole mitään väliä kuka laittaa sapuskat, tai vähäsen ;)murukin ruokahan on Aina ollut hyvää.
3.pizza ja kastikkeena , en osaa sanoa kumpi mukavampi syödä.

Joo, en halua napata vahingossa vaarallista sientä.

Inhoan sieniä, yäk. Voisin lähteä mukavassa seurassa vaikka keräämään niitä, ei siinä mitään, mutta itse en sienistä pidä, jo tuoksukin ällöttää.

Enpä ole pariin vuoleteen sienimetsässä käynyt, mutta tänä vuonna sitten pääsin taas..

1.löysin lampaankääpiä, eri tattilajeja (kokeilin jopa paria uutta) ja orakkaita. Löysin myos pari valevahveroa, kanttarellejä en valitettavasti löytänyt yhtään..

2.syön sieniä tietty :)

3.Sienikastike ja perunat. Tai lampaankääpäpihvit.

1) Noup... mun sienituntemuksella onnistuisin varmaan poimimaan just ne myrkylliset. ;)

2) Kyllä

3) Parasta on voissa paistetut kantarellit missä on seassa vähän sipulia. Nami! :)

Keräilen pääasiassa kanttarellejä ja suppilovahveroita. Tänä syksynä keräilin myös suolasieniä,joista kyhään sienisalaattia, eli mm. haaparouskut on siihen hyviä.
On oikein suppilovahveroitten syksy!!! Jos kertoisin kuinka paljon olen kerännyt niitä, ette uskoisi! =)

Olen kerännyt isohaperoita (en tänä syksynä, kun täällä päin on ollut aika huono sienisyksy). Minä kypsensin niitä vähän aikaa ja pakastin pienissä erissä. Laitoin jauhelihakastikkeen joukkoon. Maku on mieto, hyvä.

Mikä se on se sieni, joka muuttuu vanhana sellaiseksi, että jos sen päälle astuu, siitä tulee savua? Ne ovat kuulemma hyviä ruokasieniä nuorena, kun ne ovat vielä valkoisia. Ne voi paistaa voissa pannulla. Olen joskus lapsena kokeillut, kun löysin niitä pihanurmelta. Olivat ihan hyviä.

Vanhemmat keräävät rouskuja ja tekevät niistä sienisipulisalaattia. Ne ovat hyviä myös jauhelihapihvitaikinan joukossa, pihvit vain leivinpaperin päälle uuniin paistumaan.

Olen aika varovainen sienten kanssa. En halua syödä toisten tekemää sieniruokaa, ellen ole varma, mitä sieniä siinä on. Eräs sukulaisnainen söi vahingossa korvasienimuhennosta, ja sai myrkytyksen, kun kokki ei älynnyt ryöpätä sieniä ja heittää keitinvettä pois. Onneksi henki säilyi.

En taida uskaltaa enää kerätä sieniä, kun ne voi niin helposti sekoittaa keskenään. Voi tulla vahingossa poimittua myrkkysieniä.

1. Kerään sieniä "seuraneitinä". Tämä onkin ollut hieno syksy. Ensimmäisiä olivat haperot. Kanttarelleja on löytynyt litroittain, samoin orakkaita. Tatteja on tänä vuonna kerätty vähemmän. Suppilovahveroita eilisestä lähtien, ja mustatorvisieniäkin pitäisi lähistöltä löytyä.

2. Syön ehkä vähän liiankin ennakkoluulottomasti myös muiden keräämiä ja valmistamia sieniä. Kaikki muu menee, mutta ulkomaisiin "pakko-herkkusieniin" olen kyllästynyt.

3. Yleensä kaikenlaiset salaatit ja muhennokset, kunhan ei ole liikaa sipulia eikä liikaa rasvaa. Leivitetyt lampaankääpä-pihvit olivat hyviä!

..tottakai ja se kohdallani tarkoittaa, että tykkään kovasti sienistä..:D

1) En kerää sieniä. Mutta jos kanttarellit tai karvarouskut tulevat eteeni, kerään ne paidan helmaani.

2) Rakkaani valmistaa meillä ruokaa..;)

3) Sieniruukku..sellainen kermainen.

Sieniä on hurmaavaa syödä ja kerätä. Putsaamista ei viitsis. Ruokia en osaa monipuolisesti laitella, mutta opettelen innokkaasti, vielä jonain päivänä mykistän tutut!

Tänä vuonna vain muutama herkkutatti, ne mokomat suvaitsivat ilmestyä aina lähdettyäni maalta. Punikkeja ja varsinkin voitatteja (putsaus, yh) on, samoin kantarelleja, ja nyt suppikset rynnivät pilvin pimein esiin. Mustavahakkaita, karvalaukkuja ja haaparouskuja, muutamia vaaleita orakkaita, kourallinen mustia torvisieniä. Rusko-orakkaita, lampaankääpiä ja haperoita en kerää (poikkeuksena herkulliset keltahaperot). Kerään vain tuntemiani sieniä ja niistäkin vain sellaisia, jotka ovat sulaneet suussa, maiskis.

Rakastan sieniä ja syksyistä metsää, mutta tänä syksynä en enää aio mennä, sillä menetin rakkaan sienenkeruukaverini, oman hauvelini :'(