Eli alla tekemäni valitus hoviin. Mitä luuleette, menestyykö valitus olettaen, että kaikki se mitä esitän on faktaa?
Jatkokäsittelylupahakemus
Jatkokäsittelylupa tulisi myöntää sen selvittämiseksi onko tuottamuksen aste ollut niin merkittävä, että tekoa on pidettävä tahallisena, etenkin ottaen huomioon, että asiasta ei ole aiheutunut syytetylle taloudellista hyötyä. Lisäksi voidaan pitää kiistanalaisena sitä olisiko toisenlainen menettely vaikuttanut työmarkkinatuen määrään.
VALITUS
Oikeuskäsittelyssä on syyttäjän kanssa aluksi päästy yhteisymmärrykseen siitä, että syytetty ei ole saanut asiassa taloudellista hyötyä. Koska petos on rikos vain tahallisena niin oikeuskysymyksenä on, onko syytetty tahallaan erehdyttänyt kansaneläkelaitosta jotta kansaneläkelaitokselle koituisi vajaan 500 euron menetys – sikäli kuin syytetty on saanut liikaa työmarkkinatukea.
Onko syytetty saanut liikaa työmarkkinatukea?
KELA on ilmoittanut syytetylle, että palkkatulot pitää ilmoittaa.
Syyttäjän todisteena esittämän esitutkintapöytäkirjan sivulta 15, kohdasta: Perustelut, kolmannen kappaleen viimeinen lause, kuitenkin ilmenee seuraavaa: ”Jokainen huollettava alle 18-vuotias lapsi korottaa tulorajaa 130,00 eurolla kuukaudessa.”
Syytetyllä on ollut suullinen työsopimus jonka mukaan palkkaa on maksettu 60 euroa jokaisena viikonloppuna, eli noin 240,00 euroa kuukaudessa. Syytetyllä on ollut ja on edelleen kaksi alaikäistä lasta huollettavana. Koska tulon määrä on sopimuksen mukaan jäänyt alle 260,00 euron kuukaudessa ei ilmoituksella tuloista olisi syytetyn käsityksen mukaan ollut merkitystä – tämä on tuotu esiin myös käräjäoikeudessa.
Niin ikään käräjäoikeudessa on todettu, että syytetty ei ole saanut taloudellista hyötyä – mikä intressi syytetyllä olisi ollut aiheuttaa kansaneläkelaitokselle alle 500,00 euron menetys, joka em. lapsivähennys huomioiden ei ole edes selviö – vaan voidaan pikemminkin pitää KELAn ohjeen mukaan selvänä, että palkkatulolla ei olisi ollut sen vähäisyyden vuoksi (alle 260,00 euroa kuukaudessa) merkitystä työmarkkinatuen määrään.
Edellä esitetty ainakin osoittaa sen, että tekoa ei missään nimessä ole pidettävä tahallisena vaan se on johtunut KELAn ohjeiden tulkinnanvaraisuudesta.
Esitetyillä perusteilla on käräjäoikeuden asiassa antama tuomio kumottava.
* * *
Totean vielä lopuksi S24:ssä, että kun laskin, niin 60e/vkl tarkoittaa käytännössä 260 e/kk jonka yli menevät tulot olisivat KELAn ohjeen mukaan vaikuttaneen työmarkkinatukeen, ja työsuhteen (noin 3kk. ajalta) kokonaistulo oli noi 450 euroa.
Jatkokäsittelylupahakemus
Jatkokäsittelylupa tulisi myöntää sen selvittämiseksi onko tuottamuksen aste ollut niin merkittävä, että tekoa on pidettävä tahallisena, etenkin ottaen huomioon, että asiasta ei ole aiheutunut syytetylle taloudellista hyötyä. Lisäksi voidaan pitää kiistanalaisena sitä olisiko toisenlainen menettely vaikuttanut työmarkkinatuen määrään.
VALITUS
Oikeuskäsittelyssä on syyttäjän kanssa aluksi päästy yhteisymmärrykseen siitä, että syytetty ei ole saanut asiassa taloudellista hyötyä. Koska petos on rikos vain tahallisena niin oikeuskysymyksenä on, onko syytetty tahallaan erehdyttänyt kansaneläkelaitosta jotta kansaneläkelaitokselle koituisi vajaan 500 euron menetys – sikäli kuin syytetty on saanut liikaa työmarkkinatukea.
Onko syytetty saanut liikaa työmarkkinatukea?
KELA on ilmoittanut syytetylle, että palkkatulot pitää ilmoittaa.
Syyttäjän todisteena esittämän esitutkintapöytäkirjan sivulta 15, kohdasta: Perustelut, kolmannen kappaleen viimeinen lause, kuitenkin ilmenee seuraavaa: ”Jokainen huollettava alle 18-vuotias lapsi korottaa tulorajaa 130,00 eurolla kuukaudessa.”
Syytetyllä on ollut suullinen työsopimus jonka mukaan palkkaa on maksettu 60 euroa jokaisena viikonloppuna, eli noin 240,00 euroa kuukaudessa. Syytetyllä on ollut ja on edelleen kaksi alaikäistä lasta huollettavana. Koska tulon määrä on sopimuksen mukaan jäänyt alle 260,00 euron kuukaudessa ei ilmoituksella tuloista olisi syytetyn käsityksen mukaan ollut merkitystä – tämä on tuotu esiin myös käräjäoikeudessa.
Niin ikään käräjäoikeudessa on todettu, että syytetty ei ole saanut taloudellista hyötyä – mikä intressi syytetyllä olisi ollut aiheuttaa kansaneläkelaitokselle alle 500,00 euron menetys, joka em. lapsivähennys huomioiden ei ole edes selviö – vaan voidaan pikemminkin pitää KELAn ohjeen mukaan selvänä, että palkkatulolla ei olisi ollut sen vähäisyyden vuoksi (alle 260,00 euroa kuukaudessa) merkitystä työmarkkinatuen määrään.
Edellä esitetty ainakin osoittaa sen, että tekoa ei missään nimessä ole pidettävä tahallisena vaan se on johtunut KELAn ohjeiden tulkinnanvaraisuudesta.
Esitetyillä perusteilla on käräjäoikeuden asiassa antama tuomio kumottava.
* * *
Totean vielä lopuksi S24:ssä, että kun laskin, niin 60e/vkl tarkoittaa käytännössä 260 e/kk jonka yli menevät tulot olisivat KELAn ohjeen mukaan vaikuttaneen työmarkkinatukeen, ja työsuhteen (noin 3kk. ajalta) kokonaistulo oli noi 450 euroa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.