Oon jo muutaman vuoden ohimenevästi ajatellut että siskoni on ollut mbd-lapsi. Nyt jysähti tietoisuuteen että sehän on adhd-aikuinen. Luin keskustelupalstoja ja tutustuin adhd:n oireisiin ja määritelmiin. Olen lähes 100% varma että kyseessä on diagnosoimaton adhd, kaikki sopii kuvioon. Olen herkkänä ihmisenä kärsinyt hirveästi siskon toilailuista ja luonteesta. Esim. ei pystynyt huolehtimaan lapsistaan, vaan lähti miehen perään ja jätti lapset hunningolle. Mietinkin, onko tutkittu ja selvitetty sitä, kuinka moni adhd-ihmisen läheinen esim. kärsii masennuksesta ja paniikkihäiriöistä. 40 vuotta on vierähtänyt ja olen tässä itse joutunut hoitamaan mielenterveyttäni lääkityksellä ja terapialla ja saanut potkut työstäni oireiluni takia. En kylläkään näe itsessäni adhd-piirteitä. Samoin vahvistui ajatus että isälläni olisi adhd, moni asia saisi selityksen! Ja siskon 8 v poika kärsii keskittymisvaikeuksista ja matematiikka mättää! Miten tässä nyt otat esim. puheeksi, että kannattaisi mennä tutkimuksiin, kun sisko näkee vain muissa vikoja? Eikä itsellä ole voimavaroja alkaa huolehtia muista, kun omakin elämä pitäis järjestää? Mutta toisaalta parempi että tietää mistä on kysymys, vaikkakin vähän ravistelee, kun miettii että toisinkin ois voinut olla...
ADHD ja läheiset
sisko
1431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla epäiltiin 15 vuotta sitten MBD;tä.Silloin ei ollut tietoa ADHD;stä.En ole kömpelö mutta kylläkin nuorena ylivilkas ja keskittymiskyvytön.Diagnoosilla persoonalisuuden heiriö,epäsosiaalinen sain vapautuksen armeijasta.Kutsuntatarkastus oli vankilan poliklinikalla.Nyt,keski-ikäisenä kun on enemmän tietoa,on kuulemma selkeä ADHD ja en sitä kiistä.Lääkitys on.Tämä on elinikäinen vaiva ja sen kanssa on totutava vain elämään.Minun lapsuudessa ei tiedetty tästä.Oli vain ilkeitä poikia ja häirikköjä joita sitten missä milloinkin joku aika ihminen sai potkia.Tänään on asiat toisin.