Ulkomaalaiset vangit viihtyvät Suomen vankiloissa, lehtiotsikko kertoi keväällä.
Helsingin Sanomat tapasi heistä yhden. Hän on viihtyvyydestä toista mieltä.
"Tämä on hirveä paikka", sanoo Pablo Nunez, 37, Keravan vankilasta.
Nunez välitti kokaiinia ja istuu nyt kolmen ja puolen vuoden tuomiota.
"Poliisit pidättivät minut kadulla. Heti kun näin heidät, tiesin, että tämä oli tässä."
Nyt Nunez asuu ruumassa. Se on vankilakieltä ja tarkoittaa noin 15-neliöistä selliä, jossa asuu kuusi miestä.
Nunezia ruuma hieman ahdistaa ja muitakin: ne ovat niitä, joista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut.
Nunezin sellikaverit ovat tummaihoisia.
Keravalla sellit on jaoteltu niin, että etniset ryhmät asuvat keskenään. Se on vangeille usein helpointa.
"Ei täällä ole paljoa rasismia. Ja en välitä, vaikka olisikin", Nunez sanoo.
Riidat puhkeavat, kun toisen naama alkaa ärsyttää. Syy on harvoin ihonvärissä.
Vankien päivät kuluvat tutulla kaavalla. Nunez käy ruokalassa tiskaamassa, keräämässä lautasia ja annostelemassa ruokaa.
Tunti pari työtä, sitten takaisin selliin. Ulkoilla saa tunnin päivässä aidatulla pihalla.
Nunezia naurattaa lehtijuttu, jossa kerrottiin vangin tienaavan parin tonnin kuukausipalkkaa. Hänen liksansa on hieman alle kaksisataa.
"Miten kukaan voi sanoa viihtyvänsä suomalaisessa vankilassa?" Nunez kysyy.
Hän on istunut kolmen kuukauden huumetuomion myös Espanjassa. Lanzarotelaisen baarin tiskiltä löytyi hasista, kun mies oli juomanlaskijana.
Espanjassa kaikki oli paremmin, hän sanoo. Vankila oli mukavampi ja oli oma suihku, Nunez vertailee.
"Suomessa taitaa olla liikaa rahaa, kun asiat on tehty niin vaikeiksi. Tämä systeemi on fucked up", hän sanoo.
Helsingin Sanomat tapasi heistä yhden. Hän on viihtyvyydestä toista mieltä.
"Tämä on hirveä paikka", sanoo Pablo Nunez, 37, Keravan vankilasta.
Nunez välitti kokaiinia ja istuu nyt kolmen ja puolen vuoden tuomiota.
"Poliisit pidättivät minut kadulla. Heti kun näin heidät, tiesin, että tämä oli tässä."
Nyt Nunez asuu ruumassa. Se on vankilakieltä ja tarkoittaa noin 15-neliöistä selliä, jossa asuu kuusi miestä.
Nunezia ruuma hieman ahdistaa ja muitakin: ne ovat niitä, joista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut.
Nunezin sellikaverit ovat tummaihoisia.
Keravalla sellit on jaoteltu niin, että etniset ryhmät asuvat keskenään. Se on vangeille usein helpointa.
"Ei täällä ole paljoa rasismia. Ja en välitä, vaikka olisikin", Nunez sanoo.
Riidat puhkeavat, kun toisen naama alkaa ärsyttää. Syy on harvoin ihonvärissä.
Vankien päivät kuluvat tutulla kaavalla. Nunez käy ruokalassa tiskaamassa, keräämässä lautasia ja annostelemassa ruokaa.
Tunti pari työtä, sitten takaisin selliin. Ulkoilla saa tunnin päivässä aidatulla pihalla.
Nunezia naurattaa lehtijuttu, jossa kerrottiin vangin tienaavan parin tonnin kuukausipalkkaa. Hänen liksansa on hieman alle kaksisataa.
"Miten kukaan voi sanoa viihtyvänsä suomalaisessa vankilassa?" Nunez kysyy.
Hän on istunut kolmen kuukauden huumetuomion myös Espanjassa. Lanzarotelaisen baarin tiskiltä löytyi hasista, kun mies oli juomanlaskijana.
Espanjassa kaikki oli paremmin, hän sanoo. Vankila oli mukavampi ja oli oma suihku, Nunez vertailee.
"Suomessa taitaa olla liikaa rahaa, kun asiat on tehty niin vaikeiksi. Tämä systeemi on fucked up", hän sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.