Tämä koskee nimenomaan myös Helsingin keskustan "arvoasuntoja", varsinkin niitä suurempia (3h ), joiden:
a) hinnat ovat kuplaantuneet kaikkein pahimmin velkaexpansion aikana;
b) kauppamäärät ovat viime aikoina pudonneet hurjasti (n. 35-40% kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen vuoteen, joka sekään ei ollut mikään huippuvuosi);
c) tarjonta kasvaa päivittäin ja hintapyynnötkin ropisevat useiden kymmenien tuhansien (havaituissa yksittäistapauksissa jopa parin miljoonan) euron kertaerissä;
d) likviditeetti on varsin matala jo "normaalioloissa";
e) vuokratuotto on korkeasta hinnasta johtuen niin mitätön ettei niille juuri ole sijoittajakysyntää;
f) hinnat ovat tilastohistoriassa aina seuranneet muun asuntomarkkinan yleiskehitystä, sekä ylös että alaspäin mentäessä, mutta jyrkemmillä kulmakertoimilla.
Pienemmissä asunnoissa (yksiöt, kaksiot, pienet kolmiot) hintataso saattaa kestää vielä hetken (jos tavisten rahatukseen suunnitellut asuntosijoitusrahastot sattuisivat saamaan ansaitsematonta suosiota), mutta laskukaudella myös näidenkin "sijainti, sijainti, sijainti" muuttuu ylellisyystuotteeksi johon lainanannon kiristyessä yhä harvemmalla on varaa tai (hintojen kääntyessä laskuun) muutenkaan kiinnostusta.
Laskukaudella potentiaalisia ostajia - niin velka-asujia kuin asuntosijoittajiakin - kiinnostaa pääasiassa "hinta, hinta, hinta"...
a) hinnat ovat kuplaantuneet kaikkein pahimmin velkaexpansion aikana;
b) kauppamäärät ovat viime aikoina pudonneet hurjasti (n. 35-40% kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen vuoteen, joka sekään ei ollut mikään huippuvuosi);
c) tarjonta kasvaa päivittäin ja hintapyynnötkin ropisevat useiden kymmenien tuhansien (havaituissa yksittäistapauksissa jopa parin miljoonan) euron kertaerissä;
d) likviditeetti on varsin matala jo "normaalioloissa";
e) vuokratuotto on korkeasta hinnasta johtuen niin mitätön ettei niille juuri ole sijoittajakysyntää;
f) hinnat ovat tilastohistoriassa aina seuranneet muun asuntomarkkinan yleiskehitystä, sekä ylös että alaspäin mentäessä, mutta jyrkemmillä kulmakertoimilla.
Pienemmissä asunnoissa (yksiöt, kaksiot, pienet kolmiot) hintataso saattaa kestää vielä hetken (jos tavisten rahatukseen suunnitellut asuntosijoitusrahastot sattuisivat saamaan ansaitsematonta suosiota), mutta laskukaudella myös näidenkin "sijainti, sijainti, sijainti" muuttuu ylellisyystuotteeksi johon lainanannon kiristyessä yhä harvemmalla on varaa tai (hintojen kääntyessä laskuun) muutenkaan kiinnostusta.
Laskukaudella potentiaalisia ostajia - niin velka-asujia kuin asuntosijoittajiakin - kiinnostaa pääasiassa "hinta, hinta, hinta"...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.