Farmaseutti-kaverini väitti, että ulkoilman kylmyydellä ei ole mitään tekemistä flunssan kanssa. Siis, että kylmyys ei laske edes meidän länsimaisten ihmisten vastustuskykyä, jolloin olisimme alttiimpia pöpöjen hykkäyksille.
Onko kaverini oikeassa?
Onko kaverini oikeassa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sään kylmyydellä ei varmaankaan sinänsä ole merkitystä, mutta ihmisen elimistön lämpötilalla on. En voi vedota mihinkään tutkittuun tietoon, enkä myöskään ole alan asiantuntija, mutta maalaisjärkeni sanoo että jos palelluttaa itsensä, on vedossa tms, silloin elimistö jotenkin joutuu kamppailemaan sitä häiriötekijää vastaan ja ilmassa olevat pöpöt iskevät. Olen sen niin monet kerrat itse kokenut että voin sillä perusteella väittää. Nykyään en enää sairastu flunssaan, sillä jos saan kylmää, lisään Heti vastustuskykyäni runsaalla yliannoksella c-vitamiinia sekä "luonnosta että purkista". Se on nyt jo toiminut muutaman vuoden ajan enkä ole saanut edes nuhaa.
Syön päivittäin monivitamiinitabletin (jossa C-vitamiinia 60 mg), e-epa-kalaöljyä (omegarasvat) ja tarpeen mukaan muitakin hivenaineita, kävelen noin tunnin päivässä ja ennen kaikkea pukeudun sään mukaan! Kaikki tämä vuoden ympäri joka päivä.Olen ollut työelämässä 25 vuotta, minulla ei ole ollut ensimmäistäkään sairaslomaa. Yksittäisia sairaspäiviä on koko aikana yhteensä n. 10 päivää, viimeksi 2 pv jouluna 1999. (Myös raskausaika sujui ilman sairaslomaa).
Seuraan ihmetellen vierestä, kun työkaverit ovat flunssan takia jopa neljä kertaa vuodessa sairaina. Asialle voi itsekin tehdä jotain. Myös käsien pesu on tärkeää ja se, ettei tunge rykivien ja räkivien ihmisten seuraan. Sairautta ei pidä "kutsua", ajatella että "taidan olla tulossa kipeäksi". Heti jos tuntuu esim. kurkkukipua, C-vitamiinipitoinen pastilli, Bafucin yms. kannattaa pitää koko ajan suussa, syödä c-vitamiinipitoisia marjoja. Raakamaitoa kannattaa välttää, kuten yleensäkin kaikkia kylmiä juomia. Jääkuutiot - kali kali. Villasukat ja talvella talvikengät. Myssy, kaulaliina ja hanskat. Itämainen ajatusmaailma, rauhallinen elämä. Siinä se.
Kyllä se on elämä toisilla helppoo. Sanoisin että oma äitini oli samanlainen. Puhui karaisusta ja asenteesta. Olin koko lapsuuteni liian vähillä vaatteilla, kun "kuumaverinen" äitini ei ymmärtänyt että lapsella saattaa olla erilainen verenkierto.
Minkäänlaista ymmärrystä en koskaan flunssaisuudelleni saanut, vaan tunsin alituista syyllisyyttä "heikkoudestani".
Nyt aikuisena taistelen varsinkin syksyisin mutta aika paljon muulloinkin miltei kokopäivätoimisesti virustartuntoja vastaan. Käytössä aseina ovat lämpimät vaatteet, auringohattu-uute, valkosipuli, tavallinen sipuli, vitamiinipillerit, jalkojen kuivana ja lämpimänä pitäminen, muu lämmin vaatetus, käsien pesu jne. Silti vain pari kuukautta vuodesta voin sanoa että olen todella terve. Tälläkin hetkellä kurkussa tuntuu kipua ja karheutta ja kaikki lihakset ovat kipeät ja jumissa.
Liikunnan harrastaminen tässä tilanteessa on tosi ongelmallista. Juuri kun pääsen jonkinlaisen kunnonkohotuksen vauhtiin, joku virus iskee nurkan takaa.
Henkinen asenne ei tässä auta muuten kuin että yrittää huumorilla pinnistellä päivästä toiseen. Sinänsä en ole huomannut sillä olevan flunssaa parantavaa vaikutusta.
Itämainen ajatusmaailma auttaa varmaan jos asuu lämpimillä vyöhykkeillä; vilustuminen ei ehkä ole siellä niin tavallista. Mutta uhkana ovat muut sairaudet. Sitäpaitsi äidilläni ei ole itämaista ajatustapaa, ihan tavallinen suomalainen juntti.
Kylmän ja flunssan välillä on kaksi yhdistävää tekijää:
1) Kun on kylmä niin nenän limakalvot erittävät enemmän limaa eli räkää suojatakseen itseään kylmyydeltä. Sen vuoksi nenässä jo valmiiksi olevat virukset pääsevät leviämään tavallista helpommin nenää pyyhkivän käden avulla muualle, eli muiden ihmisten käsiin (kättely, ovenkahvat jne) ja sitten taas heidän neniinsä. Flunssavirukset siis leviävät tehokkaammin koska nenää tulee kosketeltua enemmän.
2) Kylmällä ilmalla ihmisillä on tapana pakkautua entistä helpommin sisätiloihin jolloin ne virukset pääsevät useampaan ihmiseen helpommin. Tämä vaikutus tosin on varsin pieni, mutta kuitenkin.
Itse kylmyys ei siis aiheuta flunssaa eikä suoranaisesti altista sille. Jos menet yksinäsi pakkaseen seisomaan vähissä vaatteissa keskellä erämaata olematta kosketuksissa muihin ihmisiin, niin et varmasti saa flunssaa, koska et saa mistään uusia viruksia.
Viruksia on koko ajan liikkeellä, ihmisen limakalvoissa, halusit tai et. Kylmettynyt ihminen sairastuu jostakin syystä niihin paremmin. Ja toiset kylmettyvät helpommin kuin toiset.
Lue edellinen viestini.
Flunssa on ylempien hengitysteiden eli nenän, nielun ja kurkunpään äkillinen virustulehdus. Vastoin yleisiä uskomuksia, flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai vilustumisesta, vaan taudin aiheuttaa virus . Flunssa on ihmisen yleisin akuutti sairaus - aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 1-5 kertaa vuodessa, lapset jopa 5-10 kertaa vuodessa
Mikähän viisaus tuossakin piili?
Kyllähän se virus on se syy, mutta hyvä laps, jos ihminen kylmettyy eli sen vastustuskyky heikkenee, nuo virukset, joita pörrää ympärillä kuin hyttysiä kesäiltana, pääsevät iskemään.
Tuota mantraa varmaankin opetetaan lääkäreille virusopin luennoilla, kun se tuon tuosta pulpahtaa esiin. Eikös kukaan lääkäri ole ikinä kylmettynyt ja saanut flunssaa? Vai jääräpäisestikö ne uskovat, että oli tilanne mikä tahansa, virus se vain iskee. Minkäs takia flunssavirukset sitten iskevät erityisesti tässä syksyllä kun säät äkillisesti viilenevät?
Valitse tuulinen syyspäivä. Mene lenkille niin että olet hiessä kun palaat. Rupea siinä sitten haravoimaan saman tien syyslehtiä. Naapuri kävelee ohi, pysähtyy rupattelemaan. Seisoskelette siinä puolisen tuntia juttelemassa niitä näitä.
Jos et seuraavana päivänä ole sairas, kuulut siihen samaan ryhmään kuin nuo muutamat harvat jotka aina pilkkaavat flunssaisia kanssaihmisiään.