http://www.marinea.fi/cristec_hydrogeneraattori
Onko kellään kokomuksia laiteista, tuon löysin netistä, aika kova hinta.
Olis tarkoitus asentaa 43 jalkaiseen veneeseen.
Onko kellään kokomuksia laiteista, tuon löysin netistä, aika kova hinta.
Olis tarkoitus asentaa 43 jalkaiseen veneeseen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taitaa suomalaisista minulla olla eniten kokemusta uusista hydrogeneraattoreista. Markkinoilla on vain kaksi ranskalaista. Hinnat ovat asennuksineen n. 5000€. Watt & Sea on tehnyt sähkön Luycky Ladyssa yli 10000 mailia/1,5 v. Dieselin kolkutusta ei sähkön tuottoon tarvita. Valmistajan mukaan tuottaa 20A/6solmua ja 40A/8 solmua. Pihtimittarilla pitäisi mitata mutten ole tarkistanut. Arvaukseni on, että olisi 48 V kolmivaiheAC??. Ei selviä yksityiskohdat mistään mutta kaapelointi on tosiohutta. Yleensä nostan hydron ylös 4-5 solmun vauhdissa koska latauksen ja vastuksen suhde on huono. Pienten nopeuksien potkurikin on mutten ole viitsinyt käyttää. Suurille nopeuksille on racing malli.Osta pitkävartinen, muuten tarvitaan molemmille halsseille oma. Älä osta muovipotkuria. -se ei vingu mutta lavat hajoaa kovassa vauhdissa. Perässä narulla raahattavat hydrogeneraattorit ovat mennyttä maailmaa- unohda. Duogen omistajat tuntuvat olevan aika tyytyväisiä mutta eivät juuri käytä ilmaropellia. Christec on teoriassa fiksumpi: potkuri on menosuuntaan eli saa puhtaamman virtauksen ja lapakulmat säätyvät automaattisesti. Ilmeisesti lentokoneen vakiokierrospotkurin kaltainen järjestely. Christec on vielä harvinainen, ARC2013 yksi ja Watt & Sea noin tusina. Voin käydä kyselemässä kokemuksia ja jatkoa ehkä seuraa...
Onko vielä olemassa potkuriakseliin asennettavia "lautureita"
siis latureita ?
Onhan niitä. Yleensä ovat itserakennettuja.
Näin todetaan monelle tutussa venesähkö-artikkelissa: “Yksi vaihto ehto on asentaa potkuriakseliin kiila- hihna ja antaa tämän pyörittää pientä generaattoria. Purjehtiessa pyörivä potkurin antaa pari ampeeria riippumatta sen suuruudesta. Kaikkien moottorien vaihdelaatikot eivät kuitenkaan siedä sitä, että pot- kuri pyörii kaiken aikaa. Myös tämnä ratkaisu hidas- raa veneen kulkua”.
http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/1_magazine.pdf
Tässä linkissä keskustellaan aiheesta englanniksi ja löytyy asennuksen kuvia.
http://www.cruisersforum.com/forums/f14/generator-on-prop-shaft-67467.html
Parhaillaan eräässä maailman meriä kiertävässä suomalaisveneessä on edellä kuvatun kaltainen tee-se-itse akselilaturi. Muistaakseni Merivuokossakin oli.
Selvää kai on, että potkurin pitää olla kiinteälapainen ja potkuriakselin ympärillä riittävästi tilaa.
Taitaa tuo Watt & Sea olla fiksuin vaihtoehto purjeveneessä, riittävän tehokas helposti asennettava. Tutustuin euroopassa messuilla valmistajan osastolla ja oli mielestäni hyvin tehdyn oloinen tuote. Voisin helposti kuvitella että jos veneessä on tuuligenu Watt&Sea ja pari panelia sopivasti niin järkevästi suunnitellulla sähkönkulutuksella saavutetaan käytännössä 35-50 jalkaisessa vanhanaikaisesti varustellussa veneessä melko korkea autonomia sähköstä. Tottakai on sumuista ja tyyntä säätä on joskus mutta noin pääpiirteittäin valaistus jääkaappi ja navigointivehkeet vhf saadaan katettua tuolla. Toki jos pitää saada sähkövinssit, jääpalakone, vedentekokone ja ilmastointi 24h yms pyörimään niin dieselgenu käytännössä ainoa vaihtoehto. "Spartalainen varustus" lienee jo kuitenkin käytännössä sähköissä dieselvapaa jos luonnollisesti noiden kamuna iso akusto.
"Kaikkien moottorien vaihdelaatikot eivät kuitenkaan siedä sitä, että pot- kuri pyörii kaiken aikaa. "
Tästähän pääsee eroon jos on järjestely jossa akselin saa irti laatikosta (ja akseli pysyy veneessä). Parantaisi varmaan myös tuottoa?
Onkohan tälläistä tehnyt kukaan?
Christec ja Watt&Sea heikkoiksia on esim. ,ettei pakettiin kuuluva teline sovi peräpeileihin vaan yleensä tarvitsee vielä teettää kuhunkin peräpeiliin sopiva rosteriteline. Toinen heikkous on taljasysteemi. Jos vajaan metrin mittaiseen aluumiinivarren päähän kohdistuu muistaakseni 230kp vastus 8 solmun vauhdissa niin tarvitaan reilusti taljaa vetämään hydro vertikaaliasentoon. Taljaa saa vetää ihan tosissaan. Kaikki reiät ja helat ovat rakenettu max 5 mm köydelle mikä ei saa venyä laisinkaan, ettei hydro ole vinossa. Pakko käyttää ohutta hyvälaatuista dyneemaa ( löytyy max 1000kp ML) ,mikä sitten pitkällä reissulla nirhautuu poikki. Taljasysteemiä moittivat useimmat käyttäjät.
32 500 pallonkiertomailin jälkeen Fathom kiittelee Facebook-sivuillaan Aries-tuuliperäsintään ja vanhanaikaista perässä hinattavaa Aquair 100 -vesigenua, joka yhdessä aurinkopaneelin kanssa riitti täyttämään tarpeen.
Hän mainitsee, että 15 solmun tuulista lähtien Aquairin vastuksella ei ole merkitystä (vaikka vene on pieni).
http://yachtfathom.co.uk/youtube/
Sailgen lienee hinattavan mallin vähän kehittyneempi jatke. Sillä on sama etu kuin hinattavalla. Sen voi asentaa sivuun toisin kuin esimerkiksi Watt and Sean, joka täytyy saada keskelle haittaamaan tuuliperäsintä.
Kehittyneimpiä ja kalliita vesigenuja ei puolla mikään muu kuin korkea tuotto, mutta jos riittävän tuoton saa halvemmillakin laitteilla, joiden asennus ei ole yhtä ongelmallista kuin joidenkin toisten, niin miksi noita kalleimpia kannattaisi ostaa?
https://eclectic-energy.co.uk/product/sail-gen/
Tuo Watt&Sean 300 W malli ei ole sen kalliimpi kuin Sailgen ja monia muitakin löytyy noin 3 tonnin hintaluokassa. Aquarin vesigenu on kyllä onneton härpäke nykyaikana. Huono tuotto ja suuri vastus. Samalla rahalla saa isot aurinkopanelit, joilla tulee parempi tuotto eikä tolkutonta vastusta. Tietysti kovassa tuulessa suurinkin vastus vaikuttaa vain maltillisesti nopeuteen ellei kryssitä tai mennä suoraan myötätuuleen.
Maksaahan tuo Aquairkin kai lähemmäs 2 tonnia, mikä on kohtuuttomasti noin huonoilla spekseillä. Käyttö on aika ikävää, köyden kanssa puljailua.
"Tuo Watt&Sean 300 W malli ei ole sen kalliimpi kuin Sailgen ja monia muitakin löytyy noin 3 tonnin hintaluokassa."
Mutta miten asennat sen veneen keskelle, kun siinä on tuuliperäsin?
" Samalla rahalla saa isot aurinkopanelit, joilla tulee parempi tuotto eikä tolkutonta vastusta."
Mutta mihin asennat aurinkopaneelit varjottomasti?
GGR-veneissä oli kaikissa tuuliperäsin, Watt&Sea tai vastaava vesigenu sekä melko reilusti aurinkopaneeleita. Vaikutti siis mahtuvan, vaikka veneet olivat nykystandardilla pieniä ja erityisesti perästä kapeita.
Nykyään aurinkoopaneeleita voi laittaa vaikka purjeisiin tai mastoon.
Omasta näkökulmastani sekä aurinkopaneeleiden että tuuliperäsimien haitta on niiden sietämätön rumuus.
Itselläni on kaunis ruotsalaisvene, jonka sähköongelman olen ratkaissut Watt&Sealla ja dieselgenulla. Mieluummin kuuntelen dieselin ääntä kuin pilaan veneeni ulkonäön.
Jos tekisin pitkää reissua, sitten tilanne ehkä muuttuisi, mutta eihän siitä mihinkään pääse, että jos venettä ei ole alunperin paneeleille suunniteltu, niin ruman ne siitä tekevät.
Joihinkin veneisiin paneelit saadaan sovitettua luontevasti. Esimerkiksi tuo Ovni ei ole pahan näköinen.
https://www.alubat.com/sites/default/files/dsc_0232_reduit_1.jpg
Mikäköhän tuohon paneeleiden istuvuuteen vaikuttaa? Millainen veneen muodon tulee olla, etteivät paneelit satu silmään?
Vedessä köydellä raahattavat hydrogenut ovat mennyttä maailmaa. Huono tuotto, iso vastus, hankala nostaa ja laskea, nousevat pintaan kovassa vauhdissa eikä tuota mitään hitaassa.
Watt & Sea genuista valitsisin 600 W mieluummin kuin 300 W. Jos ei ole sähkölle tarvetta niin voi nykäistä ylös. Keskelle asentamisen sijaan asensin pitkärikisemmän version hieman sivuun ja vinoon. Noin 3.70m leveässä perässä pysyy aina hyvin vedessä. Peräsimen aiheuttamissa pyörteissä ei ole paras sijoitus. Parempi tietenkin olisi leveässä veneessä kaksi reunoihin asennettua lyhytrikistä.
Tuuliperäsimet kuten Aries voi olla hankala ellei ole niin.leveä vene, että onnistuu tuuliperäsin keskelle ja 2 hydrogenua laidoille. Pitäisi saada asennuksessa tuuliperäsimen servolavan liiketaso ja hydrogenu erilleen. Hydrogenu keskilinjasta sivuun ja hieman vinoon voi helpottaa, olipa sitten kömpelön näköinen Sailgen/ Duogen tai sulavampi W&S. Näytti se onnistuvan Asterian pikkuruisessa peräpeilissäkin. Saattaa ehkä onnistua ihan standardikiinnityksillä ilman lisäputkia, monien tuuliperäsimien lavathan eivät heilu lähellä peräpeiliä.
seppomartti