On koulutukseltaan psykologi, mutta jo 70-luvulta koirapsykologi. 50 vuoden kokemus koirista ja niiden kouluttamisesta. Erikoistunut ongelmakäytökseen. Hänellä on oma kotisivunsakin. Itselläni on monia Hallgrenin kirjoja, mm Koira, ihmisen paras ystävä ja Iloinen ja tottelevainen koira.
Itselläni on ollut koiria vuodesta 1998 ja kantapään kautta, luotan täysin Hallgreniin. Monet näkökulmat ovat talonpoikaisjärjellä ymmärrettäviä. Esim koira, jonka kanssa ulkoillaan riittämättömästi, alkaa käyttäytyä 'hankalasti'. Itselläni on aina mennyt melkoisesti aikaa koirien kanssa ulkoiluun, mutta eivät ole tehneet tuhojaan kotona, pentuaikoja lukuunottamatta.
Nyt meille tuli 'uusi' koira, vuoden ikäinen leikattu uros. Tuntuu kuin saisimme koko ajan olla lenkillä. Käytännössä koira kuitenkin nukkuu koko yön seisemästä aamuyhdeksään tai kymmeneen. Mutta sen kanssa on kyllä sitten touhuttukin koko päivä päikkäreitä lukuunottamatta. Ennen ihmisten nukkumaan menoa käytämme sitä nurkan takana pisulla, ja mies käyttää aamulla lyhyehköllä pissa/kakka-lenkillä.
Eli ei ole helpolla päästy. Helpottunee, kun asettuu perheeseemme ihan kunnolla. Vielä ei ole pikahetkiä lukuunottamatta jätetty yksin että pääsee kunnolla asettumaan. Asia kerrallaan. On kuitenkin todennäköistä, että yksin jääminen tuottaa paljon opettamista ennen kuin sujuu. Niinhän se on kaikessa. Ei energinen, nuori koira, opi asioita simsalabim. Aivan kuten eivät lapsetkaan. Nuorilla on energiaa. Ja kun koiranhoito tuntuu raskaalta aika ajoin (aivan kuten lastenkin kanssa), niin periaatteella päivä kerrallaan. Huomenna uusi päivä, uudet voimat... Ja aikansa kutakin.
Nyt tämä riehuja meillä, ja kuukausia sitten saatoin haudan lepoon niin rakkaan, lähes 13-vuotiaan narttukoirani. Se käyttäytyi kuin unelma. Muistan ajan, jolloin sekin oli pentu, ja puri rikki kalliit New Yorkista ostetut nahkaiset juhlakengät. Nyt nuo kengät ovat rakas muisto rakkaasta ihanasta ystävästä, tai lapsosestani paremminkin.
Koittakaa jaksaa antaa kaikkenne. Nuorten koirien kanssa näin 5kymppiseltä ainakin on mehut päivän päätteeksi ihan imetty kuiviin, ja alkaa epäilys kaivamaan oman jaksamisen kanssa. Vain katse karvaröllin silmistä, ja orastava luottamus niissä... Olen valmis uuteen päivään. - Siitä tuli mieleeni: heti nukkumaan.
Itselläni on ollut koiria vuodesta 1998 ja kantapään kautta, luotan täysin Hallgreniin. Monet näkökulmat ovat talonpoikaisjärjellä ymmärrettäviä. Esim koira, jonka kanssa ulkoillaan riittämättömästi, alkaa käyttäytyä 'hankalasti'. Itselläni on aina mennyt melkoisesti aikaa koirien kanssa ulkoiluun, mutta eivät ole tehneet tuhojaan kotona, pentuaikoja lukuunottamatta.
Nyt meille tuli 'uusi' koira, vuoden ikäinen leikattu uros. Tuntuu kuin saisimme koko ajan olla lenkillä. Käytännössä koira kuitenkin nukkuu koko yön seisemästä aamuyhdeksään tai kymmeneen. Mutta sen kanssa on kyllä sitten touhuttukin koko päivä päikkäreitä lukuunottamatta. Ennen ihmisten nukkumaan menoa käytämme sitä nurkan takana pisulla, ja mies käyttää aamulla lyhyehköllä pissa/kakka-lenkillä.
Eli ei ole helpolla päästy. Helpottunee, kun asettuu perheeseemme ihan kunnolla. Vielä ei ole pikahetkiä lukuunottamatta jätetty yksin että pääsee kunnolla asettumaan. Asia kerrallaan. On kuitenkin todennäköistä, että yksin jääminen tuottaa paljon opettamista ennen kuin sujuu. Niinhän se on kaikessa. Ei energinen, nuori koira, opi asioita simsalabim. Aivan kuten eivät lapsetkaan. Nuorilla on energiaa. Ja kun koiranhoito tuntuu raskaalta aika ajoin (aivan kuten lastenkin kanssa), niin periaatteella päivä kerrallaan. Huomenna uusi päivä, uudet voimat... Ja aikansa kutakin.
Nyt tämä riehuja meillä, ja kuukausia sitten saatoin haudan lepoon niin rakkaan, lähes 13-vuotiaan narttukoirani. Se käyttäytyi kuin unelma. Muistan ajan, jolloin sekin oli pentu, ja puri rikki kalliit New Yorkista ostetut nahkaiset juhlakengät. Nyt nuo kengät ovat rakas muisto rakkaasta ihanasta ystävästä, tai lapsosestani paremminkin.
Koittakaa jaksaa antaa kaikkenne. Nuorten koirien kanssa näin 5kymppiseltä ainakin on mehut päivän päätteeksi ihan imetty kuiviin, ja alkaa epäilys kaivamaan oman jaksamisen kanssa. Vain katse karvaröllin silmistä, ja orastava luottamus niissä... Olen valmis uuteen päivään. - Siitä tuli mieleeni: heti nukkumaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hallgrenin kirjoista löytyy apua. Oikoteitä ei ole. Pennut ovat pentuja, nuoret koirat puhkuvat energiaa ja vanhemmat koirat nukkuvat paljon.
Ei kannata ottaa koiraa, jos ei itse ole halukas oppimaan ja jos ei ole aikaa koiralle.
Itse samoin kouluttanut Halgrenin pehmeän koulutuksen keinoin..hyvin toiminut kettuterriereillämme. :) Ja tokossakin pärjänneet vaikkei kilpaillut..hyviä neuvoja..