Kohta 4 kk siitä kun syöpädiagnoosin sain. Paljon on ehtinyt niin lyhyessä ajassa tapahtua ja ajatuksien määrä on huima. Heti alkuun päätin että en sure asioita etukäteen ja sillä pääsin aika pitkälle, Nyt jälkeenpäin ymmärrän ett se oli vaan selviytymiskeino, En halunnut kohdata sitä mitä oli väistamättä edessä. Onneksi mulla on ollut niin hyvä tuuri että en ole joutunut tämän läpi käymään yksin. Mulla ihan mies joka on ollut mun tukena alusta asti. Myös ystävät ovat olleet suuri apu ja tuli.
Muistan se tunne mitä mua valtasi kun istuin lääkräin huoneessa ja lääkäri sanoi: olen todella pahoillani mutta sinulla on kohdunkaulassa syöpää. En tiennyt miten reagoida,puolet asioista meni varmaan ohi. Jotenkin kuitenkin osasin aavistaa tätä etukäteen. Ja olinhan saanut kirjeen kotiin missä luki että minulle oli aika varattu tulosten ja jatkohoidon suunnitelman kuulemiseen.Eihän siinä oikeastaan mitään epäselvä ollut kuin aikaisemmin oli kohdusta ja kohdunkaulasta otettukoepaloja. Silloin ei vaan halunnut uskoa.
Nopeasti etenivät asiat ja noin 2 kk sitten mua jo leikattiin. Leikkaus oli kuulemma iso ja haastava,mutta lopputulos oli hyvä. Kohtu ja toinen munasarja otettiin pois. Munasarjassa ei ollut syöpää mutta se oli muuten huonossa kunnossa. Syöpä ei näillä näkymin ole levinnyt mihinkään ja muita hoitojakaan ei leikkaavan lääkärin mukaan ole tarvetta antaa. Ensimmäinen jälkitarkastus on ihan kohta edessä ja kieltämättä vähän jännittää.
Olen aina tiedostanut että nuorikin voi sairastua mutta silti en koskaan kuvitellut että minä sairastuisin kohdunkaulasyöpään 35 vuotiaana.
Muistan se tunne mitä mua valtasi kun istuin lääkräin huoneessa ja lääkäri sanoi: olen todella pahoillani mutta sinulla on kohdunkaulassa syöpää. En tiennyt miten reagoida,puolet asioista meni varmaan ohi. Jotenkin kuitenkin osasin aavistaa tätä etukäteen. Ja olinhan saanut kirjeen kotiin missä luki että minulle oli aika varattu tulosten ja jatkohoidon suunnitelman kuulemiseen.Eihän siinä oikeastaan mitään epäselvä ollut kuin aikaisemmin oli kohdusta ja kohdunkaulasta otettukoepaloja. Silloin ei vaan halunnut uskoa.
Nopeasti etenivät asiat ja noin 2 kk sitten mua jo leikattiin. Leikkaus oli kuulemma iso ja haastava,mutta lopputulos oli hyvä. Kohtu ja toinen munasarja otettiin pois. Munasarjassa ei ollut syöpää mutta se oli muuten huonossa kunnossa. Syöpä ei näillä näkymin ole levinnyt mihinkään ja muita hoitojakaan ei leikkaavan lääkärin mukaan ole tarvetta antaa. Ensimmäinen jälkitarkastus on ihan kohta edessä ja kieltämättä vähän jännittää.
Olen aina tiedostanut että nuorikin voi sairastua mutta silti en koskaan kuvitellut että minä sairastuisin kohdunkaulasyöpään 35 vuotiaana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.