Olen reilu kolmekymppinen nainen, yh-äiti. Erosta on vielä suht vähän aikaa enkä välttämättä koe olevani valmis mihinkään vakavaan suhteeseen, uusiin ihmisiin olen kyllä tutustunut. Nyt olen ollut tekemisissä miehen kanssa jonka kanssa oleminen tuntuu oudon helpolta. Kovin hyvin en häntä tunne, mutta en pääse eroon tunteesta että voisiko hän olla joskus jotain enemmänkin... Olemme olleet tekemissä töidemme puolesta ja netissä ollaan viestitelty jonkun verran, hyvin kevyttä ja lähes vitsailevaa juttua. Oli miten vaan, aion tutustua mieheen enemmän joka tapauksessa kaveripohjalta, vaikka se voikin olla vaikeaa tuon oman ennakkoaavistukseni takia. Joyenkin hullua että kaikista tapaamistani ihmisistä juuri tämä on herättänyt tämmöisiä tunteita, vaikka en edes etsi vakavaa suhdetta. Enkä ole varma että haluaisinko edes tuntea näin ketään kohtaan juuri nyt.
Näkyyköhän tästä mitään selventävää,oonko hän kuvioissa jäädäkseen vai muuten vaan? Myös tulevan kesän näkymät kiinnostais.
Kiitos
Näkyyköhän tästä mitään selventävää,oonko hän kuvioissa jäädäkseen vai muuten vaan? Myös tulevan kesän näkymät kiinnostais.
Kiitos
Vastaukset 1
Vanhimmat
On täysin normaalia että kaksi kivaa ihmistä jotka ovat samantyyppisiä alkavat pikkuhiljaa hakeutua toistensa seuraan. Siinä ei ole mitää "hullua" vaan se on tosi hieno juttu. Olen todella iloinen puolestanne että olette löytämässä yhteistä säveltä ja perusvire välillänne on myönteinen. Hiljaa hyvä tulee, ja huolella rakennettu kestää poistaen ujouden ja epävarmuuden tunteita kun toinen tulee aina vain tutummaksi ja tärkeämmäksi. Tämän tulkinnan mukaan kuvioissa kyllä pysyy, mihinkä sitä mukavan ihmisen läheisyydestä haihtuisikaan.
Kesää en ala hahmottelemaan, eletään tämä talvi ensin, syystä että vastaajan voimavarat aika rajalliset kun selaa tätä erilaisten kysymysten tulvaa, niin ei oikein repeä ja veny aina.
Mutta hyvältä tilanne kohdallasi näyttää että sillä lailla.
Vastaajia on muitakin tällä areenalla joten voi kysellä myös muilta tai ootella eri tulkintoja jos haluaapi.