Opiskelen kirjoittamista ja olen treenannut sitä jo muutaman vuoden ajan. Tarkoituksenani on rohkeasti koittaa kehittää itseni niin hyväksi kirjoittajaksi kuin se voi vain olla mahdollista ja katsoa mihin kykyni lopulta riittävät. Tämä voi jonain päivänä tarkoittaa yltämistä vaikka kuinka korkealle huipulle.
Näen tämän minun itseni kannalta fiksuimmaksi ratkaisuksi. Kirjoittaminen on minun juttuni ja voisi olla että vanhemmalla iällä minua kaduttaisi, mikäli en nyt koittaisi kehittää itseäni.
Ongelmakseni on vain muodostumassa toisten ihmisten kateelisuus. Mitä ihmettä sille pitäisi tehdä? Sen verran huumorintajuinen jätkä olen, että selän takana puhumiset tai pilkkahuudot eivät ole minua koskaan kovin paljoa hetkauttaneet, mutta jos olen oikein päätellyt, niin jotkut ovat kai katkaisemassa suhteitakin minuun tuon kateellisuuden vuoksi. Ja tämä voi olla ongelma, koska näiden ihmisten joukossa saattaa olla minulle tärkeitäkin ihmisiä.
Miten kateellisuuden kanssa pitäisi oikein toimia? Pitääkö ihmisille antaa vain aikaa ja ymmärtää heitä sekä toivoa, että he ajan kanssa jonain päivänä sulattavat asiat?
Onko täällä ihmisiä, jotka myös painivat samanlaisten kateellisuuteen liittyvien ongelmien kanssa?
Näen tämän minun itseni kannalta fiksuimmaksi ratkaisuksi. Kirjoittaminen on minun juttuni ja voisi olla että vanhemmalla iällä minua kaduttaisi, mikäli en nyt koittaisi kehittää itseäni.
Ongelmakseni on vain muodostumassa toisten ihmisten kateelisuus. Mitä ihmettä sille pitäisi tehdä? Sen verran huumorintajuinen jätkä olen, että selän takana puhumiset tai pilkkahuudot eivät ole minua koskaan kovin paljoa hetkauttaneet, mutta jos olen oikein päätellyt, niin jotkut ovat kai katkaisemassa suhteitakin minuun tuon kateellisuuden vuoksi. Ja tämä voi olla ongelma, koska näiden ihmisten joukossa saattaa olla minulle tärkeitäkin ihmisiä.
Miten kateellisuuden kanssa pitäisi oikein toimia? Pitääkö ihmisille antaa vain aikaa ja ymmärtää heitä sekä toivoa, että he ajan kanssa jonain päivänä sulattavat asiat?
Onko täällä ihmisiä, jotka myös painivat samanlaisten kateellisuuteen liittyvien ongelmien kanssa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ole ilmeisestikään vielä saamassa kirjallisuuden nobelia, joten kenenkään kateellisuuteen ei ole mitään syytä. Lisäksi mistä tiedät, mitä ihmiset ajattelevat tai puhuvat selkäsi takana? Ettei vain ole kyse pelkästä kirjallisesta mielikuvituksestasi?
Jos joku ei pidä sinusta, ajatuksistasi tai aikaansaannoksistasi, se ei merkitse, että kyseinen henkilö olisi kateellinen. Sinä voit vain olla tyhmä tai rasittava tai molempia, tai haihattelija.
Sitten kun olet saanut mainetta ja kunniaa sekä mammonaa, voit kuvitella ihmisten tosiaan olevan kateellisia, sillä silloin heillä on syytä siihen. Nyt kukaan ei todellakaan kadehdi sinua.
Siihen ei auta mikään ,paitsi tieto siitä että säälin saa ilmaiseksi mutta kateuden täytyy ansaita .
Itselläni ei juuri tuota ongelmaa ole ollut, että kadehtijoita olisi, ehkä joku poikkeus löytyy. Mutta se on sitten vain hänen ongelmansa, ei minun.
Luulen, että menestyjillä pikemminkin riittää ystäviä yli tarpeen.
Aloittajalla taitaa olla vielä runsaasti matkaa menestykseen. Mitään kadehdittavaa en näe, ystäviä voi karkottaa sen sijaan suuret luulot itsestä, hillitön omahyväisyys ja muiden aliarviointi.