Pitää saada todellinen äijäkirja lahjaksi

Hmm. Onhan niitä sellaisia(kin) tosimiehiä, jotka ei juo viinaa eikä harrasta naisia, vaan joille riittää se yksi nainen, oma puoliso. Onpa osa heistä kaiken lisäksi pasifistejakin. Sellaisia minä pidän tosi miehinä.

Mutta näille muille venkuloille, joita myös miehiksi kutsutaan mutta jotka haluaa fantasioida sodalla ja irtosuhteilla, onhan niitä. Jopa ihan kelvollisiakin kirjoja. Ei vain tule juuri nyt mieleen sellaista mikä varmuudella löytyisi kirjakaupasta...

Kyösti Pietiläisen kirjat voisi sopia. On kaiken lisäksi suomalaisen kirjoittamia ja ainakin pääosin faktaa hänen muukalaislegioona-ajaltaan ym. Totta kai väritettyä niin kuin kaikki omaelämäkerta on, mutta ihan luettavaa ja mielenkiintoistakin.

Suosittelen.

"Afrikan vihreät kunnaat" on kappale parasta Hemingwaytä. Samana päivänä Ernestin kanssa kuolleen Louis-Ferdinand Célinen "Niin kauas kuin yötä riittää" on karua luettavaa sekin. Sitten on vanha törkymöykky Charles Bukowski, joka kirjoittaa oikeastaan koko ajan samaa tarinaa; viinaa, naisia, irtolaisuutta ja tappelua - ja syvällistä pohdintaa - mutta ensimmäinen, "Postitoimisto", on paras.

Ernst Jüngerin "Teräsmyrskyssä" on sotakirjojen aatelia. Samaa genreä on George Orwellin Espanjan sisällissotaa kuvaava teos "Katalonia, Katalonia!".

Auguste le Bretonin "Rififi" on lajissaan, rikoskirjallisuudessa, ylittämätön. Se tuli elokuvanakin äsken, mutta en ehtinyt katsoa sitä vielä; tallensin kyllä.