Olen tunteellinen bi-neitsytmies. Löysin todellisen sielunystävän, vesimieskundin jonka kanssa ideamme, ajatuksemme ja mielenkiinnon kohteemme yhtenevät lähes täydellisesti. Olemme toki erilaisia - minä puhelias ja avoin, hän taas arvoituksellinen ja salaperäinen.
Pian pelissä olikin paljon muutakin kuin pelkkä kaveruus. Välillämme oli paljon eroottista latausta, joka selvästi ainakin hänelle oli sekä houkutteleva että erittäin vaikea asia. Aluksi kaikki menikin upeasti, hitaasti edeten. Annoin hänen tehdä kaikki aloitteet. Tunteeni paloivat valtoimenaan, hän muutti luokseni ja halusin jakaa kaiken hänen kanssaan. Hän oli kuitenkin kiinnostunut naisista ja piti muutamaa seksi/seurustelusuhdetta samanaikaisesti asuessaan kanssani. Hänelle oli vain rakas ystävä.
Tilanne oli todella raskas - paras ystäväni jota rakastan enemmän kuin ketään toista ihmistä tässä maailmassa - ja joka asuu kanssani, on luonani vain "kylässä", mutta emotionaalisesti saavuttamattomissa.
Aikaa on kulunut, asumme erillämme mutta en vain saa häntä mielestäni. On tavattoman vaikea hyväksyä, ettei yhteiselostamme tullutkaan mitään ja ettei rakkauselämämme syventynyt, vaan sen sijaan erkanimme toisistamme.
Minulle olisi helpompaa laittaa välit poikki ja täysin vailla kontaktia kunnes tunteeni ovat jäähtyneet, mutta hän haluaa pitää yhteyttä. Välillä tunteeni jäähtyvät, välillä huomaan taas palanneeni vanhoihin ruushunpunaisiin unelmiin. Leijun pilvilinnoissa, vaikka haluaisin jo takaisin maan kamaralle.
Tyypillisesti tällaisissa tilanteissa olen panostanut työhön, jotta murheet unohtuu. Mutta nyt, juuri tässä kuussa ja tähän aikaan, työhön motivoituminen tuntuu mahdottomalta. Masentaa, jumittaa, hajottaa. Ja samaan aikaan meneillään on saturnuksen paluu 28 vuoden syklin jälkeen. Vanha identiteettini ja elämäni on hajalla, uusi jossain kaukana horisontissa. Kellun jossain vanhan ja uuden välillä, vailla suuntaa ja päämäärää.
Jooga on mahtava väline ailahtelevien mielialojen työstämiseen ja henkiseen kehittymiseen, mutta siitäkään en ole saanut kunnon otetta sitten viime kevään. Jopas osaakin olla karikkoinen aikakausi!
Ideoita? Mistä löydän taas itseni, positiivisen elämänasenteeni, tarmoni ja intohimoni?
Pian pelissä olikin paljon muutakin kuin pelkkä kaveruus. Välillämme oli paljon eroottista latausta, joka selvästi ainakin hänelle oli sekä houkutteleva että erittäin vaikea asia. Aluksi kaikki menikin upeasti, hitaasti edeten. Annoin hänen tehdä kaikki aloitteet. Tunteeni paloivat valtoimenaan, hän muutti luokseni ja halusin jakaa kaiken hänen kanssaan. Hän oli kuitenkin kiinnostunut naisista ja piti muutamaa seksi/seurustelusuhdetta samanaikaisesti asuessaan kanssani. Hänelle oli vain rakas ystävä.
Tilanne oli todella raskas - paras ystäväni jota rakastan enemmän kuin ketään toista ihmistä tässä maailmassa - ja joka asuu kanssani, on luonani vain "kylässä", mutta emotionaalisesti saavuttamattomissa.
Aikaa on kulunut, asumme erillämme mutta en vain saa häntä mielestäni. On tavattoman vaikea hyväksyä, ettei yhteiselostamme tullutkaan mitään ja ettei rakkauselämämme syventynyt, vaan sen sijaan erkanimme toisistamme.
Minulle olisi helpompaa laittaa välit poikki ja täysin vailla kontaktia kunnes tunteeni ovat jäähtyneet, mutta hän haluaa pitää yhteyttä. Välillä tunteeni jäähtyvät, välillä huomaan taas palanneeni vanhoihin ruushunpunaisiin unelmiin. Leijun pilvilinnoissa, vaikka haluaisin jo takaisin maan kamaralle.
Tyypillisesti tällaisissa tilanteissa olen panostanut työhön, jotta murheet unohtuu. Mutta nyt, juuri tässä kuussa ja tähän aikaan, työhön motivoituminen tuntuu mahdottomalta. Masentaa, jumittaa, hajottaa. Ja samaan aikaan meneillään on saturnuksen paluu 28 vuoden syklin jälkeen. Vanha identiteettini ja elämäni on hajalla, uusi jossain kaukana horisontissa. Kellun jossain vanhan ja uuden välillä, vailla suuntaa ja päämäärää.
Jooga on mahtava väline ailahtelevien mielialojen työstämiseen ja henkiseen kehittymiseen, mutta siitäkään en ole saanut kunnon otetta sitten viime kevään. Jopas osaakin olla karikkoinen aikakausi!
Ideoita? Mistä löydän taas itseni, positiivisen elämänasenteeni, tarmoni ja intohimoni?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itseasiassa kaveri on syntynyt juuri vesimies/kalat rajalla ja on päivämäärän mukaan kalat. Voimakkaasti kuitenkin piirteitä molemmista.