Sinä olet Se johon luotan. Myös Se jota pelkään. Olet Se joka ei katoa elämästäni. Se jonka tahdon työntää kauemmas. Se josta en koskaan pääse eroon, mutta myös Se jonka lähelle en pääse, en niin lähelle kun tahtoisin.
Olet erityinen
elämässäni
441592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Mitä rotua, karvatyyppi, palvelu- vai seurakoira?
pääse? Oletko estynyt jollain tavalla, kielletty lähestymästä, vai yrität häivyttää elämästäsi, onnistumatta siinä kuitenkaan?
Tunnistin. Mutta olenko se jota rakastat?
Todella kauniisti sanottu jollekin. Jos noin on, miksi pelkäät .
Voit luottaa kun kerta varattuna täällä sun kans hilluu?
Rakastan. Sitä rakastaa monia lähimmäisiään, mikä tekee rakkaudesta jotakuta kohtaan erilaista? En tiedä mikä siinä on, mutta varmasti jotain.
Tulisin lähemmäs, jos voisin. Moraali se erottaa minut hänestä. Tekopyhää? Ehkä. Silti.
Ja pelkään, koska vain joku niin läheinen kun hän minulle on voi oikeasti satuttaa...
ja tee asialle jotain, juuri sitä mistä saat mielellesi rauhan ja tyyssijan.
Tiedän sinun moraalisi, keties tekopyhää, kenties uskollisuuden merkki tai uskalluksen puute.
Olen tehnyt monia asioita, lausunut lukuisia sanoja. Siinäkin jotain liikaa kai. Ei ole ratkaisua, on vain umpikuja. Unohtamisen tuskainen tie. Ja silti riittää kun tiedän, että hän on siinä. Ristiriitaista? Sitäkin ;)
Selvästi rakastat häntä. Ja sinulla on ikävä häntä, kun tällä palstalla kirjoitat. Rakkaista ei missään nimessä kannata olla erossa. Se satuttaa.
Onko hän satuttanut sinua vai pelkäätkö vain että tulee satuttamaan? Jos hän on satuttanut, etkö voisi antaa anteeksi? Jos pelkäät tulevaa, se on normaalia.
Entä jos hän ikävöi sinua. Rakastaa sinua. Olet hänelle erityinen. Oletko miettinyt tätä?
Tuo moraali pisti silmään. Onko teillä erilainen moraalikäsitys vai liittyykö tämä siihen että toinen/molemmat varattuja? Toisen ihmisen pettäminen on tietenkin väärin. Jos kuitenkin häntä rakastat, pitäisi erota siitä, kenen kanssa on? Jos taas molemmat vapaita, mutta muuten moraali erottaa teidät, eikö siitäkin asiasta voisi keskustella.
Suosittelen, että puhuisit hänen kanssaan. Selvittäisitte yhdessä tätä asiaa. Hän on selvästi sinulle merkityksellinen ihminen, joten älä työnnä häntä pois.
ap, lausunut lukuisia sanoja?? kirjoittanut tänne vai kertonut muuten?
toivottavasti ei ole minulle, tuo moraaliongelma voi olla liian kova ylitettäväksi
Sinulle, tuskin. Teot tehty ja sanat sanottu ihan kahden kesken.
Ei olla erossa, ei yhdessäkään. Jos hänkin kokisi minut erityiseksi, ei se oloani helpottaisi, jos ei olisiko se pahempi? Kaikki asiat eivät ratkea puhumallakaan. Tällaisessa kummallisessa tilanteessa, jotain sattuu aina.
Rakkauteen liittyy aina riski. Satuttamisesta tai menettämisestä, se luo pelkoa. Jos luotat häneen, kuten väität, sinun ei pitäisi pelätä.
Luotan ja olen varma, ettei hän ikinä tekisi tieten tahtoen mitään mikä minua satuttaisi. Mutta koska en ole hänen, hän ei ole minun. Ei ketään voi ohjata, kieltää, elämästä omaa elämäänsä.
Miksi ette voi olla yhdessä?
Toivon että annat meille mahdollisuuden, koska olet juuri yhtä erityinen minulle.
Sosiaaliset suhteet, erikoiset elämäntilanteet. Huono vastaus, mutta vastaus kuitenkin.
Jos tämä olisi minulle niin haluaisin puhua vielä. Noissa ap:n viesteissä on jotain tuttua. Kyllä puhuminen voi ratkaista asioita tai ainakin helpottaa. Ainakin minulle hän on erityinen, ihminen josta välitän eniten ja jota kaipaan paljon.
Jotenkin vaistoan, että mun erityinen toivoo että annan olla. Pidän asiat sillä mallilla kun ne nyt ovat ja ihan vain oman itseni takia. Ja hän ei ole paha, vaan ehkä juuri se tekee hänestä niin erityisen.
Nyt hyvää yötä kaikille, kiitän seurasta. Annoitte ajatuksen aihetta, jopa selvensitte sekavaa tilannetta sekavine kommentteineen.
Olen saattanut olla hieman epäselvä ja antanut sellaisen kuvan että haluaisin sinun antaa asian olla, mutta niin ei ole. Jos kerran vielä juteltaisiin?
Rehellisesti sanottuna olen hyvin surullinen tästä tilanteesta...
En muuten toivo. Haluaisin sisimmässäni sinun ottavan yhteyttä minuun oikeasti.
Se mitä kirjoitit aloituksessasi kuvaa niin erikoista tilannetta ja tunnetta etten usko osuvan kovin monen kohdalle täysin. Koska meidän tilanteemme on juuri tuo, uskallan omia aloituksen ja jatkokirjoituksesi itseäni ja meitä koskevaksi.
Minä en halua että annat tämän tilanteen olla näin. Kumpikaan ei ole täysin onnellinen vaikka yhdessä voisimme olla sitä. Jos minä päästän sinut niin lähelle kuin toinen ihminen vain voi päästä, uskalla sinä tulla.
Niin olen minäkin, olen itkenyt ja itkenyt silmäin ymmärrykset turvoksiin
Voi kunpa voisikin kietoutua toinen toisensa syliin, ja pyytää toinen toisiltaan anteeksi...
Epäselvää, sitä se on, on aina ollut ja tulee kai aina olemaan. Kiinnostavaa, kaikessa hulluudessaan kyllä. Tässä tilanteessa riittää, että yksi on surullinen, hymyile siis :) Jos hän haluaisi jutella, hän sanoisi niin. Jos minä haluaisin jutella, kai lopulta kertoisin sen. Mutta mihin se keskustelu veisikään? Ei mihinkään.
Aika moni vaikuttaa olevan samanmoiisessa erikoisessa tilanteessa. Vai kuinka? Tuskin kukaan juuri samassa. En usko enää joulupukkiin, tuskin sattumaan tai ikuiseeen onneen. Rakkauteen siihen uskon. Jos olisi olemassa pienikin mahdollisuus, käytäisin sen. Avaisin viimeisenkin kortin. Me kuitenkin sinetöimme kohtalomme kerran, piirsimme elämän viivan. Järkivalinta.
kyllä hän uskaltaa varmasti tulla sinun lähellesi.
Ole hiljaa. Mene pois.
"Se jonka lähelle en pääse, en niin lähelle kuin tahtoisin
Jos kerran tahtoisit, mikset pääse? Oletko varattu? Onko hän varattu?
Vaikutatte läheisiltä. Minusta suhteen kaksi tärkeintä asiaa ovat luottamus ja rakkaus. Teillä ne ovat. Hirveää elämän haaskausta ja rakkauden tuhlaamista olla erillään jos molemmat tunnette samoin. Ehkä ajattelet ja pelkäät liikaa. Pitäisikö sinun vain mennä hänen luokseen ja antaa asioiden mennä painollaan?
Buchetin residenssi...haloo, haloo, siellä on varmaan joku TÄRKEÄ.
:D repesin, kiitos :D
ihanaa! löysikö ne toisensa täältä?! :)
Jos olisin ollut huora, olisi hän tullut lähelleni. Ei olisi pelännyt. Olisi pitänyt ikuisesti luonaan. Olisi päässyt eroon, mutta ei päässyt koskaan niin lähelle kuin olisi tahtonut.
Kyllä tosi rakkaus löytää keinot toisen luo. Näin uskon. Siihen tarvitaan kaksi ihmistä. Luota häneen ja ota lähellesi.
Ei tosi rakkauskaan aina anna mahdollisuutta päästä toisen luo - on suuria esteitä, ja kaikkea muuta epävarmuutta toisen tunteistakin.
Juuri minun syntymäpäivänä olet laittanut tuon aiheen.
Olen pahoillani. Ei syntymäpäiviä lähiaikoina.
Voi kun toivoisin oikeasti et nämä olisi sen ihmisen ajatuksia ja tunteita, kenen takia tänne joskus eksyin...
Mutta jos irl pitää etäisyyden ja piiloutuu kaveruuden verhon taa, pistää miettimään -tunteeko oikeasti mitään merkityksellistä...
paljonkin merkityksellistä.
Sanoo eräs joka täällä notkuu, vaikka onkin maininnut kaveruuden vaihtoehtona suhteelle jossa ei näytä edistystä tapahtuvan ja myös siksi, ettei halua pelästyttää toista. Etäisyyttä en ole yrittänyt ylläpitää.
sitä, että milloin tulet?
kerro mihin pitäisi tulla
ap, ja minä se sinun erikoinen, niin tiedäthän silloin kysymättäkkin minne tulet.
en ole ap, mutta ap kirjoitti lähes ajatuksiani. Jättäisin tekstistä vain yhden lauseen pois.
Tulen sinne (missä viimeksikin nähtiin) tammikuun lopulla. Tiedämme siis kaupungin, paikkoja monta vaihtoehdoiksi. Ota yht. niin nähdään silloin :) olet erityinen.