Moi,
Veneily on alkanut kiinnostaa, pari laivuritutkintoakin suoritettu. Hankin ensiksi halvimman purjejollan tai -veneen jonka löydän, ja kun tuntuma purjehdukseen ja mökkivesiin paranee, folkkarin. Koska olen ihan uuno purjehdusasioissa, joudun kysymään:
Ainakin näin keskellä talvea vaikuttaa siltä että puisia folkkareita saa muutamalla tonnilla - kovin montaa yksilöä ei kuitenkaan ole myynnissä. Ruotsissa näyttäisi olevan parempikuntoisia puoleen hintaan. Tuodaanko noita koskaan...taitaa rahtaaminen olla kallista ja purjehtiminen aikaaviepää?
Jos löydän rungoltaan terveehkön yksilön, jossa on kohtuulliset purjeet, niin paljonko budjetoin aikaa ja rahaa kunnossapidolle? Riittääkö muutama saturainen ja viikonloppu syksyllä, pari keväällä?
Mihin sen saa laitettua talveksi, paljonko esim. pursiseurat veloittavat nostosta ja säilytyspaikasta? Entä laituripaikasta? Paljonko budjetoin vuosikuluiksi? Pitäisin sitä osan ajasta mökkirannassa jossa toki on laituri ja riittävä syväys, mutta millainen ankkuri sinne toiseen päähän pitää laittaa että paattii pysyy kiinni kovalla kelillä?
Myynti-ilmoja ei tarvitse vielä linkittää, tämä on pitkän aikavälin projekti. Lasikuitupaatit on ihan ok mutta nyt kiinnostaa nimenomaan tämä malli, puisena.
Veneily on alkanut kiinnostaa, pari laivuritutkintoakin suoritettu. Hankin ensiksi halvimman purjejollan tai -veneen jonka löydän, ja kun tuntuma purjehdukseen ja mökkivesiin paranee, folkkarin. Koska olen ihan uuno purjehdusasioissa, joudun kysymään:
Ainakin näin keskellä talvea vaikuttaa siltä että puisia folkkareita saa muutamalla tonnilla - kovin montaa yksilöä ei kuitenkaan ole myynnissä. Ruotsissa näyttäisi olevan parempikuntoisia puoleen hintaan. Tuodaanko noita koskaan...taitaa rahtaaminen olla kallista ja purjehtiminen aikaaviepää?
Jos löydän rungoltaan terveehkön yksilön, jossa on kohtuulliset purjeet, niin paljonko budjetoin aikaa ja rahaa kunnossapidolle? Riittääkö muutama saturainen ja viikonloppu syksyllä, pari keväällä?
Mihin sen saa laitettua talveksi, paljonko esim. pursiseurat veloittavat nostosta ja säilytyspaikasta? Entä laituripaikasta? Paljonko budjetoin vuosikuluiksi? Pitäisin sitä osan ajasta mökkirannassa jossa toki on laituri ja riittävä syväys, mutta millainen ankkuri sinne toiseen päähän pitää laittaa että paattii pysyy kiinni kovalla kelillä?
Myynti-ilmoja ei tarvitse vielä linkittää, tämä on pitkän aikavälin projekti. Lasikuitupaatit on ihan ok mutta nyt kiinnostaa nimenomaan tämä malli, puisena.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tartuin syöttiisi, koska aloitin oman purjehdusurani folkkarilla kauan sitten ja ehkä lopulta viimeiseksi veneekseni päädynkin folkkariin (silloin kyllä lasikuituversioon).
- Jos ostat Ruotsista, liitä hakumatka kesälomaasi. Ruotsin itärannikolta on lyhyt purjehdusretki kotiin. Ota purjehdustaitoinen kaveri mukaan, jos kokemuksesi on pieni.
- Osta mahdollisimman hyväkuntoinen, älä lankea halvimpaan ns. projektiin.
- Folkkarin ylläpito on aika yksinkertaista, jos rungon puupinnat (ja kölin maali) ja masto ovat kunnossa.
- Ota yhteyttä pursiseuraan, jotta saat infoa jäsenmaksuista, laituripaikasta ja telakoinnista. Hinnat vaihtelevat.
- Valintasi on hyvä. Folkkari on helppo ja turvallinen vene.
- Muita tarvitsemiasi tietoja löydät netistä. Folkkaripurjehtijoilla lienee kotisivusto.
Pursiseurojen hintataso riippuu paikkakunnasta ja seurasta. On kalliita ja on halvempia. Tosin vaikuttaa siltä, että folkkarit ovat harvinaisempia niissä kalliissa seuroissa.
Suuruusluokasta voi nyt kuitenkin sanoa sen verran, että n. 500 eurolla per vuosi pitäisi folkkarin laituri- ja telakkamaksuista selvitä. Päälle seurojen jäsen- ja liittymismaksut.
Stadissa tiedän aktiivista folkkaritoimintaa olevan ainakin HSK:lla (Larussa) ja HTPS:lla (Laajasalossa). On varmaan muitakin, mutta noiden seurojen tunnuksia olen useimmiten huomannut kilpailulistoissa yms.
Minkälaisia päivämatkoja tuollaisella....tukholmasta Helsinkiin menis varmaan viikko, vaikka olisi minua kokeneempikin. Lieneekö turvallistakaan jos ei ole kauhean kokenut? Sinänsähän siinä ei aivan avomerta ole montaakymmenetä kilsaa kerrallaan.
Vanhana purjehtijana tuntuu oudolta käyttää kilsoja, koska merimailit ovat tutumpia. Tukholmasta Hkiin on 250 mpk. Jos tekisit 40-50 mpk päivämatkoja, laske siitä minimiaika. Käytännössä varmaankin menee kauemmin. Ehkä ekana päivänä ehditte Furusundin vierassatamaan tai ankkuriin Granholmiin (laivaväylän vieressä oleva perinteinen luonnonsatama ennen Ahvenenmeren ylitystä). Aamulla, jos starttaatte, olette iltapäivällä Ahvenanmaan saaristossa vaikkapa Rödhamnissa tai Degerbyssä. Seuraavana pnä Kihdin yli. Sitten onkin suojaista saaristoa…
Jos navigointi ei ole vielä tuttua, harkitse saaristolaivurikurssia. Siinä opit myös merenkulun säännöt samalla.
Folkkari on turvallinen vene tuollaisiin purjehduksiin.
Nykyaikaisesta ihmisestä, veneilijästäkin, taas tuntuu oudolta, että joku takertuu noin jyrkästi meripeninkulmiin. Kilometri on aivan yhtä pitkä maalla kuin merelläkin ja on järkevää käyttää aina samoja yksiköitä. Ei meripenkinkulmissa mitään vikaakaan sinänsä ole, mutta ei nykyaikana mitään etuakaan. Aloittajalle voi sanoa, että jos kilometrit ja km/h tuntuvat luontevilta käyttää, niin käytä rauhassa.
Mitä tulee noihin matkoihin, niin kaksi viikkoa kannattaa varata etenkin, jos meinaa ensisijaisesti seilata. Folkkari ei ole kovin nopea vene etenkään kevyessä tuulessa. Ja toisaalta on ihan järkevää suunnitella lepopäiviä, jolloin pysähtyy vaikka Maarianhaminaan tai Jurmoon/Utöseen, Kasnäsiin, ehkä Hankoon jne.
Monelta kantilta samantekevää, mitä yksikköä käyttää. Mutta varsinkin aloittelevan olisi viisainta käyttää sitä mitä muutkin. Muutoin voit kysyä mielessäsi kilometrejä ja saada vastauksena oletusarvoina olevia meripenikulmia ilman, että kumpikaan yksiköitä mainitsee. Asiat voi sekoittaa niin monella tavalla, että turhat tavat kannattaa karsia pois. Matkat ja nopeudet ovat joka tapauksessa vain lukuja, joiden suuruuden ymmärtää vasta niitä käytäntöön soveltaessa.
Ajattelen omia folkkariaikojani. Folkkarini navigointivälineet olivat pieni nestekompassi, solmuja ja meripenikulmia näyttävä mekaaninen loki (Sumlog) sekä "merikortit". Merikartan vasemmasta tai oikeasta reunasta mitattiin harpilla meripenikulmat (maapallon kehän yksi aste = 60 minuuttia, yksi minuutti=1 mpk). Yksi meripenikulma tunnissa = 1 solmu.
Aivan sama on nykyisessä veneessäni paitsi, että solmuja ja merimaileja näyttävä lokini toimii elektroniikalla ja paperikarttojen lisäksi on gps karttaplotteri. GPS käyttää asteita ja minuutteja, samoin plotterini. Edelleenkin yksi maapallon kaariminuutti = merimaili. Miksi se muuttuisi?
Minusta on helpompi ja yksinkertaisempi pysyä merenkulun yksiköissä kuin siirtyä laskemaan kilometrejä. Miksi pitäisikään?
Joo, olen kyllä suorittanut jonkun laivurin muutama vuosi sitten ja siinä maailmassa toki on syytä käyttää meripeninkulmia. Juuri väärinkäsitysten välttämiseksikin, katu-uskottavuudesta puhumattakaan. En vaan ole koskaan uittanut mitään soutuvenettä isompaa, ja hahmotan asiat vielä kilsoina.
Samasta kokemussyystä taidan myös tyytyä etsimään sitä folkkaria Suomesta. Eipä perhekään päästä kahdeksi viikoksi hurvittelemaan. Saattaapa myös olla että otan ensin jonkun pienen harjoittelukipon mökkirantaan. Kiitos neuvoistanne!
Aloittaja ei kerro, että missäpäin suomea on. Sillä on merkitystä moneen kysyttyyn asiaan.
Esim talvitelakointi on yllättävän paljon eri hintaista eripuolilla suomea. Mulla se maksaa (pääkaupunkiseutu) satasen talvi ulkona, mutta vartioidulla ja aidatulla alueella. Ulkopaikkakuntalaiselle hinta olisi puolitoistakertainen. Nosto ja lasku on 70 euroa per kerta. En käytä venekerhojen palveluita telakoinnissa.
Samoin se matka ruotsista on kovasti eripituinen (ajallisesti) riippuen määränpäästä. Mutta eräs esimerkki: Toissakeväänä toin veneen Nynäshamnista kahdessa vuorokaudessa Korpoströmiin, jossa oli eka kiinnittyminen lähdön jälkeen. Nukuttiin yö ja aamulla lähdettiin kohti poria, jossa oltiin auringon laskiessa.
Pelkän siirtoreissun voi ottaa "työnä" ja ajaa sen nonstoppina. Lomareissut on sitten asia erikseen. Ja näiden yhdistäminen on haastavaa, enkä ainakaan itse tekisi niin.
Lisäksi siinä ruotsista ostamisessa on se telakointitarvikkeiden siirron lisävaiva: Miten otat folkkarin pukit veneeseen mukaan? Ja rekkarahtina se maksaa ja omalla autolla peräkärryllä siinä on sitten taas uusi reissu. Ja laivalla se yhdistelmä maksaa yllättävän paljon viedä yli...