Millä vuosikymmenellä purjeet vielä olivat laajalti hyötykäytössä? 1940-luvulla?
Millä vuosikymmenellä purjeet vielä olivat hyötykäytössä?
Hyötykäytössä
14290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vielä 2010-luvulla. Tällä viikolla Atlantin ylitti purjein noin 200 Kolumbuksen laivojen kokoista purjealusta. Ja jatkavat purjehtimista.
Jos hyötykäytöllä tarkoitetaan ammattia, siinäkin suhteessa purjeet ovat nykyisinkin laajalti hyötykäytössä. Mieleen tulee vaikkapa nämä:
- charterveneet (maailmanlaajuinen bisnes)
- purjeneulomot
- suuret kisatapahtumat
- kalastusalusten tukipurjeet
- alkukantaiset kalastusveneet (esim. Brasilian rannikon ja Tyynenmeren saarten koneettomat kalastusveneet)
- uudet purjevoimalla liikkuvat turistilaivat (niitä näkee Ranskan polynesiassa, joskus Karibialla)
- turistien kuljetuksiin muutetut ent. hiekkajaalat
No, jos laajalla hyötykäytöllä tarkoitetaan niiden käyttöä elannonhankinnan välineenä muuten kuin harrasteveneilyssä, niin "laajalti" niiden ei voi sanoa olleen teollistuneissa maissa käytössä enää 1920-luvun jälkeen.
Vielä 50 luvulla oli suomessakin ammattikäytössä melkoinen määrä jaaloja. Ja sotakorvauksina vietiin satoja vastaavia aluksia Neuvostoliittoon. 50-luvulla ajettiin vielä rautateilläkin höyryjunilla! Viimeinen höyryveturi taisi ajaa "pitkää linjaa" vielä 70 luvulla.
Toki suomessa niissä purjejaaloissa oli jo jonkinlaiset koneetkin tuolloin (50 - 60 luvulla) mutta koneajolla ei siinä hommassa leipä irronnut. Purjeilla ajettiin aina kun se oli mahdollista. Helsinki lämmitettiin haloilla ja niitä halkoja toivat Pohjoisrantaan juuri purjejaalat. Laituri on edelleen nimeltään "Halkolaituri".
Vielä 60 luvullakin muutamat yrittivät niillä vanhoilla jaaloilla ajaa soraa ja halkoja Helsinkiin, mutta konevoimalla käyvät alukset alkoivat jo silloin viedä kaikki keikat paremman tomitusvarmuuden ja suuremman kapasiteetin vuoksi.
Niin, kyllähän se vieläkin säästäisi kovasti polttoainetta ja ympäristöä jos ainakin myötätuuliosuudet voisi käyttää apupurjetta?
Miehittämätön purjealusten robottilaivasto tai kauko-ohjaus, palkkakulut pienemmät eikä aikataulu niin vaativa.
Ja ne åålannin isot purjelaivat taisivat heittää vehnälastia vielä 50-luvulle asti, sehän oli senkin ajan palkoilla aika kustannustehokas tapa tuoda iso ja kiireetön lasti maailman toiselta puolelta, Austraaliasta. Sitten tuli halpa energia ja nopeammat kyydit veivät leivän oolannin varustamoiden suusta. Vain kaljanmyyminen enää kannattaa.
No ei, piti tarkistaa ja korjaan nyt että viimeinen niistä isoista parkeista oli Pamir, omistuksessa vuoteen 1950. -40-luku ja II maailmansota harvensi laivastosta suurimman osan mutta eipä Erikson jäänyt puille paljaille.
1939 oli viimeinen "vehnäkilpapurjehdus Australiaan ja takaisin" eli silloin vielä toistakymmentä isoa purjelaivaa haki vehnää Australiasta, mutta sodan jälkeen enää ei.
Tästä on erinomainen kirja Eric Newby: Viimeinen kilpapurjehdus
http://salpakirja.net/19633/viimeinen-kilpapurjehdus
Nimestään huolimatta kirja ei kuvaa kilpailua, vaan rankkaa elämää purjelaivan pienessä miehistössä ja tiukassa kurissa. 17-vuotiaalla Ericillä oli tiukat paikat samanikäisten, hullujen ja englantia ymmärtämättömien suomalaisten parissa. Mm. yhden suomalaisen matruusin mielestä paras pila oli tuikata yllättäen kaveria puukolla perseeseen... ;)
No joo, se Ericssonin laivue oli ainakin 20-luvulla maailman suurin purjelaivafleetti. Mutta se Ericsson olikin pihi mies. Viimeinen maailmalla (laivoissa) nälkään kuollut mies oli suomalainen. Ja erkin laivassa. Kuoli australiassa kun laiva viimein sinne saapui. Surullinen jakso suomen merenkulussa. Ja kippari joutui kuulemma itse maksamaan purjeet, jotka matkan aikana repesi. En olisi halunnut purjehtia Erkin laivoilla tuolloin....
Eriksonin laivoista suurimpia:
http://areena.yle.fi/tv/2073053
Vieläkö reilun kaupan itse halvalla ja kauan rakennettu rahtilaiva Estelle seilaa? Siinä on tosin aika vaatimattomat purjeet mutta purjehtii kunninkin.
On vielä kanissa länsirannalla Gazan reissun jäljiltä?
Milloinkas saaristossa moottorit korvasivat soutamisen ja purjeet?
Uudenkaupungin pakkahuoneen historiasta on tehty hyvä kirja, jossa on hyviä kuvia eri vuosikymmeniltä. Siinä on esitetty miten saaristolaiset tulivat myymään kalaa kaupunkiin. Kirja on nyt saaressa ja en pysty tarkastamaan. Isäni eno hankki ensimmäisen 6 m moottoripaatin 50-luvun puolivälissä. Sitä ennen kaupunkiin ja kouluun soudettiin. Naapurisaaren vanhapoika taisi soutaa vielä 80-luvulle asti. Ja kun perämoottorin hankki, käytti silloinkin takkia myötätuulipurjeena jotta bensiiniä ei kulunut niin paljon.