Hyvää joulua sulle sinne poikkiksen kainaloon. Joko kohdataan sinun aloitteestasi tai sitten ei enää koskaan. En enää hyväksy sitä että minua kohdellaan kuin jotakin roskaa jolle ei tarvitse edes vastata. En jaksa enää olla surullinen.
Ehkä sitten olet onnellinen.
surullinen.
15649
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tiedän hyvin miltä tuntuu kun toinen ei vastaa mitään. Pettymystä toisen perään hänen suhteensa. Yhden miehen on turha odottaa minulta enää mitään yhteydenottoa, sillä se on nyt hänen käsissään, haluaako olla tekemisissä. Mahtaako olla edes lukenut sitä sähköpostiaan, vaikka todennäköisempää on se, ettei hän tosiaankaan välitä minusta ihmisenä millään lailla. Surkea olo tosiaankin sen johdosta.
Täälläkin suru puserossa. Itse en ota yhteyttä koskaan, koska en ollut se lähtijä/jättäjä. :(
Kyllä--ja kokemusta on että jos toista kiinnostaisi niin kyllä se sen hetimmiten selväksi tekee. Ja ottaa yhteyttä!
Ei miehet jää yksin ikäväänsä potemaan vaan ne raivaa tiensä naisen luokse.Hiirulaiset on sitten asia erikseen ;)
Itsekkin laitoin messagea mutta kun takaisin päin ei kuulunut niin voi voi... Sellaistahan se...Se siitä., ois kiva ollut kertoo fiiliksiään mutta jääpähän nekin nyt omaan päähän:/
Niinhän tässä kävi, että ei se (hän) nainen minua huolinut sittenkään. Mikä ihme se nyt on? Ei mikään ihme, niin. Kuka nyt tämmöstä miestä huolis? No eipä juuri kukaan. Niin. Tarviiko sitä asiaa siis yhtään ihmetellä? No eipä tarvi. Niin.
ei auta. Miten oikein ajattelet? rakastuneena sitä näkee jotenkin yksisilmäisesti...jos sanon - hän ei ole ainut nainen - on muitakin, niin hyppäät varmaan takajaloillesi....mutta ikävä kyllä se, että on muitakin...on totta!
Mutta sinähän tykkäät rypeä itsesäälissäsi ja kiusata itseäsi. NIin.
Onpas meitä monta jotka ovat jääneet vastauksia vaille!
En silti kirjoittele ikävään sävyyn, edelleenkään. Pärjään asian kanssa.
Heikkona hetkenä taas kirjoitin typerästi. En halua mitään pahaa silti kenellekään.
En ymmärrä, miksi vaan väkisin jatkat siinä suhteessa, vaikka olet itse kirjoittanut että se on vaikeaa etkä jaksa enää yrittää ja että sinulla on tunteita mua kohtaan. Sanoa yhtä ja tehdä toista monen vuoden ajan?
Välitän sinusta vieläkin enemmän kuin kenestäkään, siksi nämä v-mäiset kirjoitukset. Ei ole enää mitään muuta paikkaa, minne kertoa.
Mikä on poikkis?
.
Kiits päivityksen paikka. enhänmämitääntäällätee, too old..
En ihan tajua mikä idea on jättää vastaamatta kun toinen kumminkin purkaa tunteitaan, varmasti ne tunteet on vaikea saada ulos ja varmasti sen viestin lähettäminen on aivan äärimmäisen vaikeaa. Vähintä mitä viestin saaja voi tehdä on tuntea edes vähän sympatiaa ja sen verran nähdä vaivaa että lähettäisi vastausta jossa kertoo ettei tunne samoin. Itse lähetin viestiä vasta silloin kun halusin rehellisen vastauksen, olin jo hyväksynyt ettei sieltä varmaankaan tule sitä vastausta mitä toivon, ja halusin lopettaa jahkailun. Kyllähän se myös on vastaus kun ei vastaa mitään, tietty... mutta sanoisinko (ja tämä minun on vaikea myöntää ihastuksen vaaleanpunaisten lasien läpi) että pelkurimainen vastaus, vaikka oli hän monessa muussa asiassa rohkeampi ja empatiakykyisempi kuin kukaan. Ymmärrän silti, ehkä hän ei ikinä ole ollut tuossa tilanteessa itse ja luulee että vastaaminen ei ole tärkeää.
Moni todella fiksunoloinen ihminen paljastuu pelkuriksi ja empatiakyvyttömäksi saadessaan tunteellisen viestin. Kokemusta on... Tuollaiset ihmiset (usein valitettavan usein miehet) pistävät päänsä pensaaseen, kun eivät osaa käsitellä tunteita. Pysyvät hiljaa, kun heistä ei ole sanomaan, ettei kiinnosta. Mutta olisiko se oikeasti niin vaikeaa vastata toiselle vaikka, että:
"Kiitos kauniista viestistäsi, mutta valitettavasti en pysty vastaamaan tunteisiisi. Kaikkea hyvää sinulle silti toivotan."
Käyttäkää hyvät ihmiset vaikka tuollaista viestiä, mutta vastatkaa sentään jotain kun toinen lähestyy tunteineen. Vastaamalla kunnioittaa toisen tunteita. Vastaamatta jättäminen on vain moukkamaista pelkuruutta.
Minäkin kuvittelin miehen olevan jo sen verran "vanha", että olisi rohkeutta ja reiluutta vastata. Mutta ei sittenkään. Harmi.
Mitä te täällä ruikutatte jos ihminen ei vastaa tai ota yhteyttä niin eikö se ole
harvinaisen selvä ettei todella aidosti kiinnosta.