- kWh / m2
- energiatodistusluokka
- sijainti
- energiatodistusluokka
- sijainti
vesikiertoisen lattialämmityksen energiakulutusgallup
utelias rakentaja
137900
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
-Riippuu ajasta
-Ei hajuakaan
-Tampereen seutu
Vesikiertoinen lattialämmitys kuluttaa sen verran energiaa kun kiertovesipumpussa on tehoa. Talot sitten vaihtelevasti. Se on ihan sama mistä se lämpö taloon jaetaan, sama talo kuluttaa ihan saman määrän energiaa tuli se sitten pattereista, lattiaputkista tai vaikka takasta.
No ei. Eri lämmönjaoilla on erilaiset häviöt.
Yleistäen vesikiertoisen lattialämmityksen huötysuhde on luokkaa 80% kun esim suorasähkö pattereilla on 100%. Eli em. Kuluttaa 1,25 kertaa enemmän energiaa. Näin esim. ET laskennassa tehdään.
Eli juuri niin kun sanoin. Lattialämmitys kuluttaa vaan sen verran energiaa kun kiertovesipumppu tarvitsee. Talot sitten lämmönjaosta riippumatta eri lukemia jokainen. Eli ihan turha vertailu. Ja turha verrata suorasähköä ja vesikiertoa toisiinsa. Verrataan ihan saman tyyppisiä keskenään. Kerrokaa sitten viisaat paljonko parempi on vesikiertoisen patteri lämmönjaon hyötysuhde, kun nuo patterit on niin ylivoimaisia. Mutta tästähän ei ollut edes kysymys.
Periaatteessa sen pumpun ottamasta energiasta siirtyy putkistoon luokkaa ~80% mekaanisena työnä, eli veden liikkeenä. Putkiston "kitka" ja veden viskositeetti (="sisäinen kitka") sitten muuntavat tämän energian lopulta lämmöksi, juuri siinä samassa nesteessä jota se pumppu pyörittää. Tähän kun lisää sen tosiasian, että kv-pumppu vetää sähköä ~20-40 wattia, vaikka olisikin vanhanmallinen "tyhmäpumppu", niin loppujen lopuksi pumpun moottoriosasta haihtuu lämpöä aivan merkityksettömiä määriä.
Asiallisesti eristettynä vesikiertoiset lämmitykset toki tuppaavat pitämään teknisen tilan lämpöisenä, mutta kun siinäkin pitää mielessä että kyse on suht pienestä eristetystä tilasta joka on usein ahdettu aikalailla täyteen putkea, joka sekin rajoittuu monesti useimmilta sivuiltaan lämpimiin tiloihin, voikin perustellusti kyseenalaistaa sen, että paljonko hukkatehoa sinne todella eksyy? Veikkaan että kyse on korkeintaan satojen wattien tehoista (huonosti eristetyt ovat asia erikseen).
Lämmönjako vaikuttaa energiatehokkuuteen monin tavoin, mutta monilta osin nämä vaikutukset ovat sitten ristiriitaisia ja lopputulos voi olla aikalailla mitä vain.
Jos puhutaan perusfysiikasta ja oletetaan huonelämpötilat samoiksi, voidaan laskea että lämpöinen lattia nostaa alapohjan lämpöhäviöitä.. Toisaalta, tässä jää helposti laskematta se tosiasia, että oletus samasta huonelämpötilasta on monesti perusteeton, sillä lämpimän lattian ansiosta moni "vilukissa" pärjää asteen pari viileämmillä huonelämpötiloilla, mikä taas vastaavasti vähentää lämpöhäviöitä kaikilta rakennuksen ulkopinnoilta ja ilmanvaihdostakin.
Toisaalta, esimerkiksi joidenkin ylistämät öljypatterit ja 70-luvun laatikkopatterit kuumentavat patterin takaisen seinän paljon lämpimämmäksi kuin lattialämmitys lattian.. Mutta tämä jää usein laskuista huomioimatta.
"Näin esim. ET laskennassa tehdään. "
Energiatehokkuuslaskelmat taitavat kuitenkin perustua enemmän poliittiselle lobbaukselle kuin empiiriseen fysiikkaan.. Eli se ei välttämättä ole kovin vahva argumentti silloin kun puhutaan tosiasioista. En sano, etteikö sitä voisi fysikaalisin perustein sanoa "oikeansuuntaiseksi".. Mutta käytännön todellisuus on paljon monimutkaisempi. Ja osa laskelmien perusoletuksista ei tunnu kestävän kriittistä tarkastelua.
Ei lämmönjaon häviöissä ole suuria eroja nykyaikaisessa talossa, koska kaikki lämpö kiertää kaikissa tavoissa eristeiden lämpimällä puolella.
Meillä on neliöitä 200 ja sähköä menee kaiken kaikkiaan noin 28.000kWh tunnissa, sisältää tosin pihavalaistuksen ja lämpimän leikkimökin, mutta tekee siis 140kWh/m2. Talo rakennettu 2002 ja sijaitsee Turussa, energialuokasta ei mitään hajua, eristetty kuten tuohon aikaan oli tapana, eli vähän silloisia määräyksiä paremmin.
Oletko hieman yksinkertainen?
En. Sinä taidat olla jos väität että lämmönjako kuluttaa energiaa. Lämmitettävä kohde sitä kuluttaa vaihtelevassa määrin. Hyötysuhteet on sitten ihan eri asia.
Joo :D
Se on kyllä erikoinen juttu tuo lattian lämmittäminen.
mulla on märkätilassa 900 watin vastus lattiassa. sauna pesutila ja aputila.
lämmitän sitä kellotettuna vain yöna ikana halvemmalla sähkölä.
silti tyuntuu että se on koko yön päällä vaikka säätö on siinä reipas 20 astetta vain.
koko muu talo on samaa lattiavalua eikä siellä ole mitään lämmitystä lattioissa, vesipatterit on kuten siellä märkäpäässäkin.
eli jotenkin suuhteettoman suuri menoerä kun ei oikein tiedä siitä hyödystä patsi että lattia kuivuu toki, kun on laattasellainen.
nyt jos siinä olis vaikka muovimatto, se olis jalkaan paremman tuntuinen ja se kuivuminen olis parempi vaikka ilman koko sähkölattiaa.
makuuhuoneissa on sellainen mattolattia, eikä se ol ekylmä jalkaan. pesuhuone on heti kylmä jos lämmön ottaa pois !
tulevaisuudessa tekisin jonkin toisen ratkaisun aivan varmasti.
Lattian kuivuminen ottaa energiaa.
Olet oikeassa. Tulevaisuudessasi kannattaisi eristää nuo lattiat.