Mitä tapahtuu jos kaksi yksinäistä vastakkaista sukupuolta olevaa yrittävät olla pelkästään ystäviä?
Yksinäisen miehen ja yksinäisen naisen ystävyys
miten käy
19694
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aika monitahoinen kysymys, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta, joten mahdollisuuksia on kolme: A) hommasta ei tule mitään B) heistä tulee ystävät tai C) he rakastuvat.
Onnistuu, itselläni kokemusta kahdesta pitkäaikaisesta ystävyydestä.
Kuvitellaan, että ystävyys toimisi, niin ainakin luulisin niin, että se ystävä ymmärtäisi paremmin kuin sellainen ihminen kuka ei ole yksinäinen. Ei tietysti yksinäisyys automaattisesti tarkoita, että ihminen olisi empaattinen, mutta se voi kasvattaa sitä, kun tietää mitä on olla yksinäinen. Kyllä nainen ja mies voivat hyvinkin olla pelkkiä ystäviä. Silloin voi tulla ongelmia jos toinen ihastuu ja rakastuu, mutta toinen ei. Sehän on vain hienoa jos molemmat rakastuvat ja suhde toimisi. Koko ajan vain yhden ja saman ihmisen kaa en kyllä itse jaksaisi olla, joten molempien tulisi kyllä viettää aikaa muidenkin kanssa tai ei toisen tietenkään pakko, mutta tarrautua ei liikaa saisi vaan antaa omaa tilaa.
Minun kokemukseni perusteella siitä ei tule mitään muuta kuin harmia. Tilanne tuntuu menevän aika äkkiä siihen, että halutaan toisiltamme ihan eri asioita.
Voisin kuvitella että tuossa yksinäisten tilanteessa mies alkaa ennemmin tai myöhemmin ajamaan tyypillisiä suvunjatkamisen taka-ajatuksiaan siinä missä nainen on ihan pelkästään kaverimielellä. Se on nääs kun miehen kassit täyttyy niin alkaa ajatus mennä sen mukaan.
Kyllä se sujuu kaverinakin että välillä molempien tarpeita tyydytetään ilman että tarvitsee sitoutua vakavaan parisuhteeseen, mitä ihmeellistä sinä on?
se onkin hienoa sitten kun toinen löytää seurustelukumppanin niin sanoa kumppanille, että joo, ollaan Pirkon/Matin kanssa oltu panokavereita, että eihän haittaa...... ai niin, mutta eihän ihmiset sellaista kerro, luurankoja kaapit täynnä. Jos ei oma kumppani joskus tahdo antaa, niin entinen panokaveri auttaa
Eipä tieto entisistä seksikumppaneista nykyiselle poika/tyttöystävälle kuulu. Menneet on menneitä.
kyllä minua ainakin haittaisi jos oltaisiin kaveriporukalla liikenteessä ja toinen olisi pannut kavereitaan. mennyttä joo, mutta silti vaikuttaisi ystävystymiseen, aina kaikkea ei tarvitse kertoa, asioita osaa arvata
Luuletteko että tommonen fuckbudduily-touhu muka pysyisi salassa uudelta seurustelukaverilta kauaa? Ei kyllä luottamusta herättäisi jos just vähän ennen parisuhdetta toinen olis paneskellut kaverin kaa "muuten vaa" ja nyt pitäs uskoo että se jatkaa sen kaverin kanssa ihan pelkkää kaveerausta ilman panoja. Viimeistään ryyppyreissulla retkahtaa.
"Menneet on menneitä."
Huorien ja pettäjien lempifraasi, joka suojelee ajattelemattoman mielen heikkoa psyykettä totuudelta.
Ei siinä ole huoraamisen tai pettämisen kanssa mitään tekemistä jos on sinkkuna ollessaan harrastanut seksiä jonkun tapailemansa ihmisen kanssa. Susta tulee sellainen mielikuva, että sun kanssasi seksi olisi muutenkin niin tylsää, että parisuhde kanssasi kuivuisi jo pelkästään sen takia kasaan.
Ei ole huoraamista, se on lutkailua.
Ainakaan minun kanssani seksi ei ole tylsää, saat heti kaulapannan ja lateksivaatteet.
Voi tuo onnistua täysin hyvin. Riippuu siitä, että minkälaisista tyypeistä on kyse.
Läheisin ystäväni oli useiden vuosien ajan mies, ystävyytemme hiipui sen jälkeen kun muutin toiseen kaupunkiin. Oli myös aika, kun hänen tyttöystävänsä oli niin mustasukkainen ettei hyväksynyt yhteydenpitoamme. Tapasimme kolmisinkin, jotta hän tajuaisi etten ole minkäänlainen uhka, mutta se ei hänelle riittänyt.
Tälläkin hetkellä ystäväpiiriini kuuluu myös miehiä, tosin ei yhtä läheisiä.
Pelkkä yksinäisyys ei minusta riitä ystävyyden perustaksi (oli sukupuoli kumpi tahansa) vaan pitää olla jotain mikä yhdistää ja tekee siitä toisesta sellaisen, jolle tekee mieli kertoa ensimmäisenä asiat, viettää aikaa yhdessä jne.
Yleensä se menee niin, että mies ihastuu ja nainen ei, ja sitten naista alkaa ällöttää miehen vonkailut, kun ei se pysty kunnioittamaan naista enää pelkkänä kaverina. Käyttäytyy sopimattomasti ja läpinäkyvästi, mikä etoo kun tunteet ovat täysin yksipuoliset.
Näin mulla mennyt monet kaverisuhteet miehiin. En sellaisiin enää lähdekään kun tiedän mitä siitä tulee.
Yleensä siinä käy kokemuksen mukaan joko niin, että a. Niistä tulee mukavia illanviettokavereita, b. Menevät muuttamaan ystävyyden päässään joksikin muuksi ja torjuntani jälkeen suhtautuvat kylmästi, kun nähdään
tää mielestäni sellainen juttu että suurin osa yksinäisistä ei ole yksin...vaan ovat koko aika toisten kanssa tekemisissä..sitten sellaiset jotka asuvat yksin ja ovat seuraa vailla...niin mikä ihmeen erikoisuus se on jos ovat toistensa kanssa ystäviä...ja muuten yksinkin asuva voi olla tosi seurallinen..siis ei yksinäinen..
ja sitten nä kultturelliset erot...että kun ollaan jossain porukassa niin amerikassa esim..ollaan seurassa toisia huomioivia ja toisten puolta pitäviä..sellaisessa seurassa tuntee olevansa tärkeä ja haluttu.tällainen seura pitää tiiviisti yhteyttä toisiinsa...no sitten kun on samanlaista suomalaista seuraa niin enemmänkin tuntuu siltä että ei ole yksi porukka vaan on paljon yksinäisiä ihmisiä...jotka oikeastaan vaan leikkivät olevansa seurassa........estyneitä...patoutuneita..seurassa yksinäisiä...onko tämä ilmastollinen kysymys..onhan sielläkin pakkasta ja pimeetä talvi aikaan..siis yksinäisyys ja yksin asuminen on kaksi eri asiaa..voi olla niinkin mutta ei ole kuitenkaan pakko olla näin..
Itselläni on muutama miesystävä ollut jo pitemmän aikaa, yksi heistä jopa parisenkymmentä vuotta. Mitään seksiä ei välillämme ole ksokaan ollut: itse en ainakaan ole ihastunut koskaan heihin.
Aina on vaarana, että toinen osapuoli ihastuu ja rakastuu ja se on sitten suuri pettymys ja suru, jos tunne jää yksipuoliseksi. Tilanteessa tulee todellinen ongelma jos vain ystävyyttä tunteena kokenut rakastuu ja alkaa seurustella toisen henkilön kanssa ja ystävyyssuhde ei ole enää käytännössä mahdollinen. Ei jää aikaa olla ja eipä se seurustelukumppani usein ymmärrä, jos näitä toisen sulupuolen ystäviä ramppaa kodissa, laittelee viesejä, odottaa kylään.
Tunnen muutaman tällaisen surullisen tapauksen. Siinä voi alkaa jopa rappio tai itsetuhoinen käyttäytyminen tosien elämässä.
Joten varovainen täytyy olla miehen ja naisen välisessä ystävyydessä.