CHATMIEHEN SYVIN OLEMUS
Hanski heräsi päänsärkyyn. - Ai perkele kun otsalohkossa vihloi ilkeästi. Mahaa käänsi ja kurkussa etoi. Hän nousi persus edellä vuoteesta, asetti oikean jalkansa lattialle ja liukasti aanelosiin, jotka olivat illalla levinneet kirjoituspöydältä lattialle, kun hän tuuletti savukkeen tuoksua tunkkaisesta huoneesta. Persus tärähti ilkeästi, vaikka selluliittinen ihravuori pyllynposkissa olikin huomattava. Mustelma tulisi taas ihan varmasti.
Nykyään hän sai sinelmiä helposti, törmätessään vaikka kevyesti pöydän kulmaan noustessaan ruudun peitoksi vaimon tullessa huoneeseen, niin kuin tapahtui toissailtana. – Mikäs helvatta tässä näytössäkin pykii taas, hän tuuskahti maha näytön edessä vaimon kulkiessa välinpitämättömän näköisenä miehen selän taakse hakemaan jotakin hyllystä. Hanskin sormi napautti nopeasti rastista chatin kiinni.
- Hitto, mitähän Chat*Riinalle selittäisi, mukavan tuntuinen nainen, ja mikä tulenliekki, grrrr. Sähkökatko Turussa. Niin hän sanoisi, eihän Chat*Riina Turussa päinkään asunut, kuten ei hänkään. Tai että poika tuli kylään tai että piti lähteä ajoon, kun tuli tilaus. Hän oli sanonut tekevänsä taksiajoja - hyvä syy poistua yhtäkkiä chatista vaimon tullessa huoneeseen. Voisi vaikka keksiä, että oli kyydissä muuan ylihoitaja, Chat*Riina kun oli hoitsu. Olisi kiva yksityiskohta, johon nainen takertuisi eikä huomaisi epäillä selitystä. Ja vähän sille sitten lirkuttelisi rakkaudesta, vaikka että rakastan sua taas vähän lisää. Tai jos pistäisi sille runon sähköpostiin, niin saisi taas viikon verran olla huoleti. Hänellä oli runoja varastossa, mikähän niistä sopisi tähän? Hmm, olisko tää Odotus: ” Odotan sinua kuin maa odottaa kevättä lumen alla. Paljaana ja valmiina kevätsateelle, joka sulattaa roudan ja nostaa heteeni kukkimaan.” Hmm – heteeni - mistä hemmetistä tämä runo on tullut, ettei vaan Elliriinalta tai Ellimaijalta vai oliko se Aijastiinalta vai Aijanooralta? Vai jos se olikin Varatulta naiselta47 tai Pupuliinilta tai Tuittutiinalta tai Pirreliiniltä?
- Piruako sillä väliä, panen sen menemään nyt kuitenkin, päätti Hanski tuskastuneena hien kihotessa kämmenien sisäpintaan. Pannaan siihen vielä tämä taidekuva puunrungoista tykö. Vai menikö tämä Chat*Riinalle jo aiemmin? Vai meniköse kuitenkin KivuliNaiselle tai HerttaiselleHelille tai Pritney-Borgille tai Bricillalle tai Riitta 58:lle? - Vai IlokkiHelokille vai KiimaKirstille vai Silkkisäärelle ja Porsliinittarelle? Kiesus tätä alzheimeria!! Vai dementtiako se oli, muista sitäkään enää….… No, sinne män ja vihels mennessään, ja eikun tästä samalla sama paketti Kukkulan-pimatsulle , Yasminille, Odessalle ja Muri-elille..
Nyt pitää olla tarkkana, ettei mene omat nikit sekaisin. Hanski kaivoi ryppyiset aaneloset eteensä ja tarkisti listasta omat nikkinsä. Chat*Riinalle oli Uunis Turhapuro, Elliriinalle Mahdottoman Mukava Mies Sillkipiamassa, Ellimaijalle Tähtien takaa Tullut, Aijastiinalle alkuvoimamies, Aijanooralle (lesbo) Irmeliinikkä, Pirreliinille Humberth B., KivuliNaiselle Laamanen, Silkkisäärelle Mika W., Suvi-Pirrelle Uunokelmi ja Girlittan 55:lle OldEemeli jne. - Huhhuh, homma hoidettu. Hanski napautti viestin toisensa jälkeen matkaan. Kivoja nämä ilmaiset sähköpostit, kun pystyi rekisteröimään kymmeniä osoitteita yhdestä postista. Ja eikun chattiin nyt sitten, nyt vaikka tuonne nelikymppisiin.
Hanski tunsi 20 vuoden putoavan kuusikymppisiltä harteiltaan – ikähän on mieliala, ei fyysinen tila, helvata sentään. Hmm, olisikohan ~Päänahan metsästäjän~ aika jo nyt? Hanski tarkisti ajan koneen oikeasta alakulmasta. Ei hitto, ei vielä, tähän aikaan ~Päänahanmetsästäjähän~ on kiireisenä menestyvässä yrityksessään parhaillaan palaverissa ja johtoryhmän hengennostatuskokouksessa, niin kuin hän eilen ylellä mainosti aliaksilleen, muutamalle naisnikille, samalla näkisivät muutkin.. Noh, otetaanpas vaikka tähän nyt sitten vaikka Varma Siviä ja Hurtti-Ukko kehiin ja leikitään näillä… ja tuonne taustalle pannaan vielä Aika petomies taustalle, jos tulee pirtsakoita uusia tytteleitä iskettäväksi.. Hanskin kädet tekivät nykiviä liikkeitä , kun sormet kulkivat ajatuksen edellä.
Hän klikkasi itsensä sisään chattiin ja pani Varma Siviän töihin. Ruudulla oli useita selaimia ja ikkunoita auki ja Hanski tunsi adrenaliinin alkavan virrata suonissaan. Unohtui aviovuoteen kylmyys ja työttömyys ja rahahuolet.. Hän pyöritti nukkejaan omassa teatterissaan ja loi maailmoja silmät palaen, nauraen omille sutkauksilleen ja ihaillen omaa tietämystään.
Hanskihan oli varsin älykäs ja sivistynyt mies, vaikka opinnot olivatkin kauan sitten jääneet taakse keskeneräisinä, pelkojen ja ryyppäämisen vuoksi. Hän ei yksinkertaisesti uskaltanut mennä seminaareihin, koska pelkäsi katsekontaktia ja ääneen puhumista ryhmässä. Mutta runsas lukeminen ja abstrakti ajattelutapa takasi sen, ettei kukaan päässyt hyppimään hänen nenälleen yhdessäkään chatissa. Hanski hymyili ja jatkoi naputteluaan unohtaen ajankulun bongatessaan uusia typyköitä älykkääseen sananvaihtoon ylellä. Näkisivät muut, miten ylivoimainen hän on jutuissa, kuitenkin vaatimaton ja ystävällinen. Eihän hänen tarvinnut kuin olla, sanat tulivat itsestään, kun pää oli raskas tiedosta ja ajatuksista. Niin ja aikaahan hänellä oli 24 tuntia vuorokaudessa, mikäs työttömänä ollessa, kun korvaus juoksi ja vaimolla palkka. Kyllä hänen kelpasi, oikeastaan kaikki oli hemmetin hyvin, sai tehdä sitä mitä osasi eikä tarvinnut astua ovesta ulos eikä yrittää yhtään mitään. Kunhan naputteli ja keksi hahmoja ja tarinoita ja syötti niitä bittiavaruuteen. Eniten hän nautti saadessaan vastauksia ja kommentteja – ne olivat hänelle helppo nakki. Kaikki hän päihitti, kaikki puhui suohon, ja hänellä oli nykyään varaa olla ystävällinen jopa muutamille muillekin kuin omille aliaksilleen, joita oli joskus sätti tai keskustelupalsta pullollaan.
Pahus kun alkoi tehdä mieli tupakkaa, ”tauon paikka”, hän naputteli Elliriinalle ja lähti parvekkeelle tupakoimaan. Tupakalta tultuaan hän pistäytyi hetkiseksi ikäistensä chattiin ja jakeli siellä murresutkauksiaan naisväen riemuksi, naisena itsekin. Oikeastaan Hanski esiintyi mielellään naisena, koska seksi oikeastaan pelotti häntä, inhotti ja kammotti joskus. Kunnon käteenvetoa vastaan hänellä ei ollut mitään, koska pystyi määräämään itse orgasmin vaiheet. Jokunen naissättäri oli nimittäin aika päällekäyvä, ei ymmärtänyt nettiseksiaktin jälkeen rooliaan, vaan rupesi kyselemään yhteystietoja ja seuraavaa tapaamista. Joskus hän antoi sähköpostiosoitteensa, mutta lähetteli lähinnä kopiotekstejä nettijutuista tai kuvia ja kortteja, vaikka naiset vonkasivat kunnon kirjettä. Siinä vaiheessa Hanski jätti naisen kaipaamaan ja siirtyi uuteen sättinaiseen. Hän ei tahtonut naista oikeasti lähelleen, ei ollut valmis kuitenkaan, jokin tunteiden ilmaisuun liittyvä pelotti, oli kuin musta mörkö. Hän ilmoittikin nykyään naiselle heti privassa, ettei hakenet mitään ja että oli ehdottoman varattu, että turha vongata. Hän ei ymmärtänyt toisten naisten vihaa ja surua, suorastaan raivoa, kun hän muutaman kepeän seksifantasioinnin ja runojen lähettelyn jälkeen irrottautui naisesta. Oli hän toki sanonut rakastavansa naista, mutta sehän nyt oli vain fraasi, jolla sai nettiseksiä ja muutaman kerran oikeaakin seksiä muutamalta varatulta naiselta. Kummia takertujia naiset, tuhahti Hanski ja klikkasi itsensä vaihteeksi kolmikymppisten sättiin katsomaan, olisiko Girlie halukas pieneen nettiseksisessioon….
Hanski heräsi päänsärkyyn. - Ai perkele kun otsalohkossa vihloi ilkeästi. Mahaa käänsi ja kurkussa etoi. Hän nousi persus edellä vuoteesta, asetti oikean jalkansa lattialle ja liukasti aanelosiin, jotka olivat illalla levinneet kirjoituspöydältä lattialle, kun hän tuuletti savukkeen tuoksua tunkkaisesta huoneesta. Persus tärähti ilkeästi, vaikka selluliittinen ihravuori pyllynposkissa olikin huomattava. Mustelma tulisi taas ihan varmasti.
Nykyään hän sai sinelmiä helposti, törmätessään vaikka kevyesti pöydän kulmaan noustessaan ruudun peitoksi vaimon tullessa huoneeseen, niin kuin tapahtui toissailtana. – Mikäs helvatta tässä näytössäkin pykii taas, hän tuuskahti maha näytön edessä vaimon kulkiessa välinpitämättömän näköisenä miehen selän taakse hakemaan jotakin hyllystä. Hanskin sormi napautti nopeasti rastista chatin kiinni.
- Hitto, mitähän Chat*Riinalle selittäisi, mukavan tuntuinen nainen, ja mikä tulenliekki, grrrr. Sähkökatko Turussa. Niin hän sanoisi, eihän Chat*Riina Turussa päinkään asunut, kuten ei hänkään. Tai että poika tuli kylään tai että piti lähteä ajoon, kun tuli tilaus. Hän oli sanonut tekevänsä taksiajoja - hyvä syy poistua yhtäkkiä chatista vaimon tullessa huoneeseen. Voisi vaikka keksiä, että oli kyydissä muuan ylihoitaja, Chat*Riina kun oli hoitsu. Olisi kiva yksityiskohta, johon nainen takertuisi eikä huomaisi epäillä selitystä. Ja vähän sille sitten lirkuttelisi rakkaudesta, vaikka että rakastan sua taas vähän lisää. Tai jos pistäisi sille runon sähköpostiin, niin saisi taas viikon verran olla huoleti. Hänellä oli runoja varastossa, mikähän niistä sopisi tähän? Hmm, olisko tää Odotus: ” Odotan sinua kuin maa odottaa kevättä lumen alla. Paljaana ja valmiina kevätsateelle, joka sulattaa roudan ja nostaa heteeni kukkimaan.” Hmm – heteeni - mistä hemmetistä tämä runo on tullut, ettei vaan Elliriinalta tai Ellimaijalta vai oliko se Aijastiinalta vai Aijanooralta? Vai jos se olikin Varatulta naiselta47 tai Pupuliinilta tai Tuittutiinalta tai Pirreliiniltä?
- Piruako sillä väliä, panen sen menemään nyt kuitenkin, päätti Hanski tuskastuneena hien kihotessa kämmenien sisäpintaan. Pannaan siihen vielä tämä taidekuva puunrungoista tykö. Vai menikö tämä Chat*Riinalle jo aiemmin? Vai meniköse kuitenkin KivuliNaiselle tai HerttaiselleHelille tai Pritney-Borgille tai Bricillalle tai Riitta 58:lle? - Vai IlokkiHelokille vai KiimaKirstille vai Silkkisäärelle ja Porsliinittarelle? Kiesus tätä alzheimeria!! Vai dementtiako se oli, muista sitäkään enää….… No, sinne män ja vihels mennessään, ja eikun tästä samalla sama paketti Kukkulan-pimatsulle , Yasminille, Odessalle ja Muri-elille..
Nyt pitää olla tarkkana, ettei mene omat nikit sekaisin. Hanski kaivoi ryppyiset aaneloset eteensä ja tarkisti listasta omat nikkinsä. Chat*Riinalle oli Uunis Turhapuro, Elliriinalle Mahdottoman Mukava Mies Sillkipiamassa, Ellimaijalle Tähtien takaa Tullut, Aijastiinalle alkuvoimamies, Aijanooralle (lesbo) Irmeliinikkä, Pirreliinille Humberth B., KivuliNaiselle Laamanen, Silkkisäärelle Mika W., Suvi-Pirrelle Uunokelmi ja Girlittan 55:lle OldEemeli jne. - Huhhuh, homma hoidettu. Hanski napautti viestin toisensa jälkeen matkaan. Kivoja nämä ilmaiset sähköpostit, kun pystyi rekisteröimään kymmeniä osoitteita yhdestä postista. Ja eikun chattiin nyt sitten, nyt vaikka tuonne nelikymppisiin.
Hanski tunsi 20 vuoden putoavan kuusikymppisiltä harteiltaan – ikähän on mieliala, ei fyysinen tila, helvata sentään. Hmm, olisikohan ~Päänahan metsästäjän~ aika jo nyt? Hanski tarkisti ajan koneen oikeasta alakulmasta. Ei hitto, ei vielä, tähän aikaan ~Päänahanmetsästäjähän~ on kiireisenä menestyvässä yrityksessään parhaillaan palaverissa ja johtoryhmän hengennostatuskokouksessa, niin kuin hän eilen ylellä mainosti aliaksilleen, muutamalle naisnikille, samalla näkisivät muutkin.. Noh, otetaanpas vaikka tähän nyt sitten vaikka Varma Siviä ja Hurtti-Ukko kehiin ja leikitään näillä… ja tuonne taustalle pannaan vielä Aika petomies taustalle, jos tulee pirtsakoita uusia tytteleitä iskettäväksi.. Hanskin kädet tekivät nykiviä liikkeitä , kun sormet kulkivat ajatuksen edellä.
Hän klikkasi itsensä sisään chattiin ja pani Varma Siviän töihin. Ruudulla oli useita selaimia ja ikkunoita auki ja Hanski tunsi adrenaliinin alkavan virrata suonissaan. Unohtui aviovuoteen kylmyys ja työttömyys ja rahahuolet.. Hän pyöritti nukkejaan omassa teatterissaan ja loi maailmoja silmät palaen, nauraen omille sutkauksilleen ja ihaillen omaa tietämystään.
Hanskihan oli varsin älykäs ja sivistynyt mies, vaikka opinnot olivatkin kauan sitten jääneet taakse keskeneräisinä, pelkojen ja ryyppäämisen vuoksi. Hän ei yksinkertaisesti uskaltanut mennä seminaareihin, koska pelkäsi katsekontaktia ja ääneen puhumista ryhmässä. Mutta runsas lukeminen ja abstrakti ajattelutapa takasi sen, ettei kukaan päässyt hyppimään hänen nenälleen yhdessäkään chatissa. Hanski hymyili ja jatkoi naputteluaan unohtaen ajankulun bongatessaan uusia typyköitä älykkääseen sananvaihtoon ylellä. Näkisivät muut, miten ylivoimainen hän on jutuissa, kuitenkin vaatimaton ja ystävällinen. Eihän hänen tarvinnut kuin olla, sanat tulivat itsestään, kun pää oli raskas tiedosta ja ajatuksista. Niin ja aikaahan hänellä oli 24 tuntia vuorokaudessa, mikäs työttömänä ollessa, kun korvaus juoksi ja vaimolla palkka. Kyllä hänen kelpasi, oikeastaan kaikki oli hemmetin hyvin, sai tehdä sitä mitä osasi eikä tarvinnut astua ovesta ulos eikä yrittää yhtään mitään. Kunhan naputteli ja keksi hahmoja ja tarinoita ja syötti niitä bittiavaruuteen. Eniten hän nautti saadessaan vastauksia ja kommentteja – ne olivat hänelle helppo nakki. Kaikki hän päihitti, kaikki puhui suohon, ja hänellä oli nykyään varaa olla ystävällinen jopa muutamille muillekin kuin omille aliaksilleen, joita oli joskus sätti tai keskustelupalsta pullollaan.
Pahus kun alkoi tehdä mieli tupakkaa, ”tauon paikka”, hän naputteli Elliriinalle ja lähti parvekkeelle tupakoimaan. Tupakalta tultuaan hän pistäytyi hetkiseksi ikäistensä chattiin ja jakeli siellä murresutkauksiaan naisväen riemuksi, naisena itsekin. Oikeastaan Hanski esiintyi mielellään naisena, koska seksi oikeastaan pelotti häntä, inhotti ja kammotti joskus. Kunnon käteenvetoa vastaan hänellä ei ollut mitään, koska pystyi määräämään itse orgasmin vaiheet. Jokunen naissättäri oli nimittäin aika päällekäyvä, ei ymmärtänyt nettiseksiaktin jälkeen rooliaan, vaan rupesi kyselemään yhteystietoja ja seuraavaa tapaamista. Joskus hän antoi sähköpostiosoitteensa, mutta lähetteli lähinnä kopiotekstejä nettijutuista tai kuvia ja kortteja, vaikka naiset vonkasivat kunnon kirjettä. Siinä vaiheessa Hanski jätti naisen kaipaamaan ja siirtyi uuteen sättinaiseen. Hän ei tahtonut naista oikeasti lähelleen, ei ollut valmis kuitenkaan, jokin tunteiden ilmaisuun liittyvä pelotti, oli kuin musta mörkö. Hän ilmoittikin nykyään naiselle heti privassa, ettei hakenet mitään ja että oli ehdottoman varattu, että turha vongata. Hän ei ymmärtänyt toisten naisten vihaa ja surua, suorastaan raivoa, kun hän muutaman kepeän seksifantasioinnin ja runojen lähettelyn jälkeen irrottautui naisesta. Oli hän toki sanonut rakastavansa naista, mutta sehän nyt oli vain fraasi, jolla sai nettiseksiä ja muutaman kerran oikeaakin seksiä muutamalta varatulta naiselta. Kummia takertujia naiset, tuhahti Hanski ja klikkasi itsensä vaihteeksi kolmikymppisten sättiin katsomaan, olisiko Girlie halukas pieneen nettiseksisessioon….
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olipa kiva tarina ja voi olla tuossa paljon totuuksia
ei jaksa..............pitkä.......sorry
Tästä puhuttiin äsken chätissä, luin ja ihmetellä täytyy tuttuja nimii. Hehee :-)))))))))
Nauroin! Nikkini löysin naisten niceistä vähän erillaisena.
Uunokelmi ja oldeemeli **miettii nauraen**
Lisää tämmöisiä tosi satuja, kiitos. Hienosti kuvattu juttu, ei liian pitkä vaan iloiset tunnelmat vaihtui lopun mietteliääseen sävyyn mennen pinnan alle, tykkäsin.
Toivoisin ettei tuo kertomus olisi lähelläkään totuutta. Mutta uskottavia puolia siinä oli.
Minusta (minulla kokemuksia 80-luvun alusta - aluksi tosin IRC:n puolella) sätin parasta antia on mahdollisuus päästä hyvin lähelle ihmistä hyvin nopeasti. Lähemmäs kuin parhaat ystävätkään. Vahinko ettei ihmiset välttämättä ymmärrä mikä mahdollisuus siellä on oppia tuntemaan vastakkaisen sukupuolen sielunelämää ja saada toisaalta vastakaikua niille puolilleen itsestä, joita ei voi kasvokkain parhaalle ystävälleenkään kertoa.
Rehellisyyttähän se vaatii. Onko yllättävää olla äärirehellinen foorumilla, jossa huijaaminen on niin lapsellisen helppoa ja anonyymiys suorastaan kehottaa monia siihen.
No, meillä on tarpeita joka lähtöön.
Albert
Ja tuon alleviivaa jokainen vähääkään fiksumpi chattailya joskus "harrastanut".
Kertomuksessa ilmeni KOKO chatmaailman "syvin olemus"!
Surullista, mutta totta!!
Vuosia sitten keskustelijat olivat hiukan korkeampitasoisia oikeasti. Olisiko syynä se, että kotikoneita oli todella harvassa vielä silloin?
Nykyisin chatit ovat vallanneet suurimmalta osaltaan syrjäytyneet, huijarit ja luuserit.
Joillekin se on ollut tervetullut pelastus, kun ei halua kohdata totuutta elämässään. Onneksi kuitenkin suurin osa ns. fiksuimmista on ymmärtänyt jo aikoja sitten palata taas todellisuuteen.
Darla, voisitko mahdollisesti kopsata tekstisi myös jippiin aikuischatin foorumille?
Saisi sielläkin jokunen makeat naurut tällekin päivälle:)))..
Ikävä kyllä kaikki kirjoittamasi on totista totta. Olen ollut mukana virtuaali maailmassa jo yli 5vuotta-joten aika hyvin jo tuntee tämän systeemin. Alussa oli fiksumpia ihmisiä, tai sit olimme kaikki noviiseja, luottavaisia ja rehellisiä.
Uskoisin suurimman syyn miesten juilaukseen johtuvan nais enemmistöstä, ahneus ja tilaisuus olla kerrankin elämässään hurmuri, vie miespoloiset ihan vauhkoksi. Naisia on helppo iskee, pieni kohteliaisuus, olet jo pääsemättömissä. Mies ei halua jäädä yhden naisen koukkuun, hän haluaa valloittaa muitakin..naiset haluaa sitoa ja omistaa heti. Tälläkeinoin on pakko luoda uusia nickejä, et voi jutella muidenkin kanssa, eihän voi korviaan myöte rakastuneelle mimmille kertoa, etten ole kiinnostunut kanssasi jutteleen juuri nyt.
Mielestäni naiset ovat chatin pilanneet juuri tuolla omistamisen halullaan.
Haluat valloittaa naisen ja ihmettelet että nainen rakastuu. Itse et vaan haluat vaihtaa ja ihmettelet miksi nainen haluisi jatkaa. Onko pakko lentää kukasta kukkaan ja olla lapsellinen käytöksessään? Sätti on yhtä lailla elämää kuin reaalikin, ota se huomioon ettet loukkaa muita.
Miten jotkut naiset voivat ottaa tällaiset jutut tosissaan? Joskus käyn chatissä ja olen huomannut että miehet heti "kimpussa". Tiedän että he panevat parastaan, mutta niin panen minäkin. Vähän huumorimielellä nämä kaikki jutut kannattaa ottaa. Eihän sitä voi tietää millaisen ihmisen kanssa TODELLA on tekemisissä.
Minä puolestani joskus ihmettelen, miksi sitä, että näitä juttuja keskustelupalstoilla tai sätissä ei kannata (tai saa) ottaa tosissaan täytyy erikseen painottaa? Ehkä me ihmiset kuitenkin otamme itsemme, toisemme, elämän yllättävän tosissaan. Loppujen lopuksi mikään ei ole mitään, ellei siinä ole jotenkin kokonaisena minänä mukana. Jokainen täyspäinen aikuinen kykenee keksimään alteregoja tai ilkeilemään. Onko se hauskaa? Väitän, että hauskaa on se, kun saa jonkinlaisen toden kosketuksen toiseen ihmiseen. Tavalla tai toisella.
"Loppujen lopuksi mikään ei ole mitään, ellei siinä ole jotenkin kokonaisena minänä mukana. Jokainen täyspäinen aikuinen kykenee keksimään alteregoja tai ilkeilemään. Onko se hauskaa? Väitän, että hauskaa on se, kun saa jonkinlaisen toden kosketuksen toiseen ihmiseen. Tavalla tai toisella."
Sanoit toisin sanoin ja paremmin saman kuin minä tuolla ylempänä yrittelin.
Toinen ihminen totena minulle ja minä hänelle totena, sitä ihminen tarvitsee. Tuleeko siitä edes loppua, voiko sitä ylensyödä ja kyllästyä?
Albert
totuudellinen.
Itse vajaan puolen vuoden jälkeen, huomasin mitä
touhuilua on.
Oli kivoja, reiluja juttukavereita,mutta vakavasti,uskottavia,ei montakaan.
Odotin vain liikaa,siinä syy, nyt pistäydyn harvoin,toivotaan, että vielä joskus tulee toisenlainenkin tyyli ja sieltä voi saada ystäviäkin.
Nikkiinsä tähden saanut pioni.
käynyt Catissa, mutta melkeinpä uskon sen olevan
pahimmillaan melkein noin paljon aikaa vievää kuin ketjun aloittaja niin herkullisen karrikoidusti kuvaili.
Uskon siksi kun tämä keskustelupalstakin vie aikaa muilta "tärkeämmiltä" asioilta ja tekemisiltä.
Kuka nikin takana olikaan, niin hänellä on mielestäni kirjoittajan lahjoja.....tai omakohtaista kokemusta chattailun "iloista."