Pohdin vielä alanvalintaa.. Oikeustiede kiinnostaisi ehdottomasti eniten, mutta en ole satavarma luonteeni soveltumisesta alalle; olen luonteeltani aika iloinen ja puhelias ja vaikka olen huolellinen ja tarkka, minusta saa helposti suurpiirteisen ensivaikutelman. Vaikka päälläni olisi brändifarkut ja korkkarit, saatan saada palautetta kuten "sä olet tollanen ihana hippityyppi". Aiheena oikeustiede on mielestäni mielenkiintoisin, mutta pohdin, otetaanko tälläista tosissaan työelämässä, vaikka pätevä olisinkin? Millaisia luonteenpiirteitä oikislaisilla on? Entä mitkä ominaisuudet auttavat työelämässä? Kelle ette oikista suosittelisi?
T. (liian?) iloinen karjalaisluonne :(
T. (liian?) iloinen karjalaisluonne :(
Vastaukset 19
Vanhimmat
Haista sinä *****. Oikiksessa tarvitaan luonnetta. Kyynärpäitä ja halua jauhaa paskaa.
yliopistossa on erilaisia ihmisiä ihan niinkuin oikeassakin elämässä
Varmasti näin, mutta haluaisin vain ennalta kartoittaa soveltuvuutta alalle. Ja kysymykseni on siis varsin yleisellä tasolla. Ymmärrän että tuskin mitään yleispätevää vastausta voi antaa.
Stereotypioita löytyy, mutta onneksi löytyy myös toisenlaisia oikislaisia.Mielestäni on tärkeää, että oikislainen pystyy tarkastelemaan asioita eri näkökulmistaja on avoin uusille asioille. Lisäksi ristiriitoja ja lukemista ei ainakaan saa pelätä.
Kieltämättä suuri osa on urapolulla rahan ja vallan takia. Nämä kaverit rakastavat omaa ääntänsä ja unohtavat kuunnella toisia ihmisiä. Usein he menestyvät. Kuitenkin uskon (ja toivon), että myös muunlaisia ihmisiä työmarkkinoille tarvitaan. Varmaankin riippuu siitä, mihin aihe-alueeseen erikoistuu.
Kai sinne mahtuu kaikenlaista ylimielisistä snobeista viherhippeihin ja juntteihin? Itse olen kepulainen kokkausharrastaja ja aion hakea Turkuun tai Helsinkiin...
Juristina paljon ei ansaitse. Valtion palkat on jostakin syystä allle Lakimiesliiton suositusta. Valtion juristien palkat on ihan samaa tasoa, mikä on kouluttamaton rakennusmiehen, postinjakajan tai -lajittelijan palkka. Ne viimeiset jopa ansaitsevat enemmän, jos heille kaikki ylityötkin maksetaan.
Valtion puolella "duunarin palkan" edestä esitetään jo hakuvaiheessa aika älyttömiä pätevyysvaatimuksia, vaikka palkka jää jopa alle duunarin tasoa. Ja duunareilta ei vaadita mitään. Ei edes suomen kielen taitoa.
Yksityisellä puolella ne maksaa useimmiten Lakimiesliiton suosituksen mukaan, mutta sitten sillä palkalla edellytetään 12 - 14 tunnin työpäiviä vkoloput! Duunarina ansaitsisi sillä rahalla enemmän, koska silloin saa korvauksen myös kaikesta työstä.
Pienet yksityiset lakifirmat on yleensä maallikoiden perustamia, jotka ovat keksineet lähteen, josta saada hyvää tuloa, ja/tai se on tarkoitus omaan rikolliseen toimintaan ja rahanpesuun. Moni todellinen omistaja, jonka nimeä ei luke kaupparekisterissä istuu itse asiassa pitkä rikollistuomiota, ja rikollisesta toiminnasta saatut varat poikivat jossakin lakitoimistossa.
Moni kun hakee oikikseen kuvittelee "hyvin palkattua, siistiä työtä", muttei se todellisuudessa olekaan niin! Esimerkiksi asiakkaita on vaikea saada ja niistä käydään "lehmäkauppoja". Joitenkin täytyy niitä maksua vastaan hankkia.
Vaurastua voi pelkästään silloin, jos itse menet lakimieshommia itsenäisesti harjoittamaan etkä palkkatyössä.:)
Niistä lakitoimistoista monella on rikollinen tausta. Joku istuu vielä ja joku on päässyt sieltä ulos.
Eräässä paikassa oli mielenkiintoinen kundi, valmistunut Turusta. Se oli näköjään narsissi luonteeltaan, kun se itse teki outoja juttuja ja sitten se syötti sen aina muiden niskaan ja väitti, etteivät muut osaa yksinkertaisia asioita hoitaa.
Pystyytkö olemaan hyvä kaveri nyt joulujen alla sellaisten kanssa jotka ovat huijaneet sairaiden lasten rahat...?
Oon miettinyt itse samaa, että olenko luonteeni puolesta soveltuva alalle, vaikka muuten pätevä olisinkin :/ . Tarkoituksena olisi hakea ensi keväänä Helsingin oikikseen. Toisin kuin sinä, olen aika hiljainen ja ujo ja pelottaa pystynkö tarpeeksi napakasti pitämään puoliani. Mutta olen kuitenkin ajatellut, että eiköhän juristejakin ole kaikenlaisilla luonteilla varustettuna ja joukkoon mahtuu niin puheliaampikin kuin hiljaisempikin :)
Olen kaikkien stereotypioiden vastainen, hiljainen, osittain yksinäinen, rauhallinen lukijatyyppi. Itselle hakeminen oikikseen selkeni lukiossa, koska aihe tuntui jo silloin "omalta" ja hyvin mielenkiintoiselta.
Olen opintojen loppuvaiheessa ja työpaikka näyttäisi odottavan tutkimuksellisella puolella joka on minulle ominaisempaa.
Usein törmännyt kyllä monenlaisiin ennakkoluuloihin ja hyvin loukkaaviinkin sellaisiin. Joskus on tehnyt mieli vastata, että ihmisethän itse ne omat asiansa (rikoksensa) tekevät ja omalla luonteellaan. Juristeja ollaan haukkumassa, mutta heti jos itseä, omaa mahtavaa persoonaa kohtaan tehdään pienikin rikkomus, ollaan oikeuden saamista ja toteutumista vaatimassa kovaan ääneen.
Toki tähänkin ammattiryhmään mahtuu mätiä omenia niinkun varmaan jokaiseen, mutta normaali juristi ei esimerkiksi puolusta tehtyä rikosta, vaan tekijälle kuuluvaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ym. Mutta niistä asioista ymmärretään tarkemmin vasta kun itse ottaa asioista selvää ja opiskelee :)
Miten Helsingin oikeustieteellisessä (opiskelijapiireissä siis) suhtaudutaan näihin, jotka eivät välitä alkoholilla läträämisestä vaan ovat enemmänkin sellaisia urheilullisia ja opiskelusta innostuneita ?
Tiedän, kysymys kuulostaa todennäköisesti vähän älyttömältä ottaen huomioon sen, että oikiksessa todellakin joutuu opiskelemaan kovilla perslihaksilla. Mutta kun on kuullut niin monesta tuutista tätä oikislaisten "rankat duunit, rankat huvit" periaatetta niin on sitten tullut mieleen, että miten hyvin opiskelijapiireihin otetaan mukaan ne, jotka eivät niinkään ole kiinnostuneita tästä rankat huvit- osiosta.
Julisteissa on monenlaista luonnetta. Ehkä hiljaisimmat hiiret ovat helisemässä tyypillisissä juristitehtävissä ja hipinkin pitää osata argumentoida suullisesti tai kirjallisesti, vieläpä uskottavasti. En näe kuitenkaan muutoin esteitä oikisuralle. Bileissä viihtyy suurelta osin tietty sisäpiiri, näin ainakin jokunen vuosi sitten Turussa. Ainakin puolet keskittyy opiskeluun, töihin ja muihin juttuihin. Loppupuolikas, bile-sisäpiiri keskittyy keskinäiseen kehumiseen ja narsismiinsa, vaikka kyllähän nekin valmistuu.
Näkee, kumpaa ryhmää sinä edustat. Todellisuudessahan sosiaalisten suhteiden luonti opiskeluaikana on tärkeää ja tässä "bilepiirissä" se onnistuu helposti. Yleensä arvosanoissa ei ole suuria eroa bilettäjien ja kaiken aikansa opiskeluun käyttävillä. Töihin pääsee melkein todennäköisemmin, jos on toiminnassa mukana ja tuntee paljon eri vuosikurssien opiskelijoita (joukosta löytyy tulevat alaiset, vertaiset ja esimiehet).
Kertoo aika paljon, jos keskeisin syy ihmisten tapaamiseen on verkostoituminen ja heistä hyötyminen. Itselläni on varsin hyvät verkostot, tosin monipuolisesti juristien ohella niistä löytyy valtiotieteilijöitä, lääkäreitä ja jopa humanisteja. Lähinnä noista bilepiireistä tunnutaan päätyvän tiettyihin yritysjuridiikkaan keskittyviin toimistoihin, en ole kiinnostunut niistä työnantajana.
''Jollei käy bileissä, ei verkostoidu, eikä saa töitä'' :D
Jos katsoo ainejärjestöjen bilekuvia, niin samat naamathan siellä bailaa vuodesta toiseen. Joka paikassa, myös yliopistossa on se tietty ''ydinporukka''.
Suomalainen kateus estää verkostoitumisen hyödyt. Ei kukaan oikeasti suosittele "kaveria" pomolle tai kerro avoimesta työpaikasta "kaverille".
Mielestäni bileissä on turha juosta pelkästään verkostoitumisen takia/työttömyyden pelossa. Monella on loppujen lopuksi vanhat kaveripiirinsä/joillain jopa perhettä. En siis väitä ettei ihmisiin kannata tutustua, suhteista on aina hyötyä(vähintään henkistä).
Kannattaa panostaa mieluummin opiskeluaikana oikeisiin CV-merkintöihin.
Loppuun vielä, että työpaikkojakin on muuallakin kuin cassussa, boressa ja rosessa.
;)
Jos katsoo tällä hetkellä vuoden 2004-2010 hallituksen puheenjohtajia, ne ovat kaikki Helsingin isoissa asianajotoimistoissa töissä. Bird&Birdillä ja Castren&Snellmannilla suurin osa sisään tulleista nuorista juristeista on entisiä hallituslaisia.
http://pykala.fi/hallitus/vanhat-hallitukset
Googlettakaa huviksenne esim. vuotta 2008. Yksi ei ole valmistunut, mutta sekin on alan töissä. Yhtä poliitikko/edynvalvojaa lukuunottamatta kaikki on isoissa toimistoissa.
Suhteet on ihan ykkösjuttu tällä alalla, ja suhteita luodaan bilettämällä, luomalla hyviä kaveriporukoita, ja menemällä hallitukseen.
Tai sitten voi olla niin että hallituspesti ja muu aktiivinen opiskeluajan toiminta näyttää hyvältä CV:ssä työnantajien silmissä. Onhan se täysin eri juttu kirjoittaa "Pykälä ry:n puheenjohtaja" luottamustehtäviin kuin jättää kyseinen kohta tyhjäksi jos ei ole opiskeluaikana tehnyt mitään.
Ja on sitä muutakin ainejärjestötoimintaa kuin bilettäminen.
Iso toimisto onkin ainoa mahdollinen työpaikka, jonne kaikki haluavat?
Isot toimistot -ja yleensäkin asianajoala on pisara meressä juristien työpaikoista.
Siel ( helsingissä siis ) on yks satu pentikäinen joka kohtelee ihmisiä ku roskaa. Sit kaiken lisäks on aloittanu uransa pornokaupan myyjänä :D et ei siel taso opiskelijoiden suhteen kovin korkealla oo...