Elämässäni olen täysin hukassa: olen jättänyt opiskeluni kesken epävarmuuden vuoksi, elämässäni ei ole parisuhdetta, ja ystävät ovat jääneet vuosien varrella parisuhteidensa lomassa omille teilleen, juuri äskettäin meni vielä luottamus parhaaseen kaveriini, jonka kanssa myös kaveruus on mennyttä.
Paikkakunnallani asuu ainoastaan perheeni, ja tämän hetkinen tilanne vaatisi töiden löytymistä, mitä on vaikea täältä löytää. Eli käytännössä paikkakunnallani minua ei pidättele mikään.
Ajattelin aloittaa puhtaalta pöydältä, muuttaa pääkaupunkiseudulle, josko asiat alkaisi mennä paremmin hiljalleen, ja voisi edelliset suhteet ja elämän vaikeudet unohtaa. Toki myös töiden perässä on pakko muuttaa, ja mahdollisesti haen sieltä uuden opiskelupaikan syksyksi. Mutta jospa löytäisi uusia tuttavuuksia, ja etenkin saisi unohtaa kaikki aikaisemmat asiat hieman helpommin, koska täällä niiden kanssa eläminen on yhtä painajaista.
Onko kukaan muu muuttanut päästäkseen pakoon asioita? Aloittaakseen alusta, päästääkseen irti vanhoista asioista, mitä ei halua muistella? Mieluusti kuulisin kokemuksianne.
Paikkakunnallani asuu ainoastaan perheeni, ja tämän hetkinen tilanne vaatisi töiden löytymistä, mitä on vaikea täältä löytää. Eli käytännössä paikkakunnallani minua ei pidättele mikään.
Ajattelin aloittaa puhtaalta pöydältä, muuttaa pääkaupunkiseudulle, josko asiat alkaisi mennä paremmin hiljalleen, ja voisi edelliset suhteet ja elämän vaikeudet unohtaa. Toki myös töiden perässä on pakko muuttaa, ja mahdollisesti haen sieltä uuden opiskelupaikan syksyksi. Mutta jospa löytäisi uusia tuttavuuksia, ja etenkin saisi unohtaa kaikki aikaisemmat asiat hieman helpommin, koska täällä niiden kanssa eläminen on yhtä painajaista.
Onko kukaan muu muuttanut päästäkseen pakoon asioita? Aloittaakseen alusta, päästääkseen irti vanhoista asioista, mitä ei halua muistella? Mieluusti kuulisin kokemuksianne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen aikoinaan muuttanut karkuun pk-seudulle pienestä kaupungista ja kyllä se kannatti! Jo se, ettei koko ajan törmää samoihin ihmisiin, on helpottavaa. Eli kohdallani se toimi. Paras päätös oli kuitenkin se, että hakeuduin opiskelupaikassani terapiaan, jota oli saatavana opiskelijoille ilmaiseksi. Kävin siellä useamman vuoden ja pääsin selkeämmille vesille pysyvästi.
Sinun tilanteestasi tulee mieleen samoin kuin omastakin tilanteesta se, että itseään ja muistoja ei pääse pakoon. Ne on parempi selvittää, jotta pääsee aloittamaan alusta, tarkoitan siis, että selvittää terapiassa. Jos on ongelmia kaveruussuhteiden solmimisen kanssa, ei se välttämättä ole helpompaa, kun ei ole minkäänlaista kaveripiiriä odottamassa pk-seudulla. Mutta jos olet sellainen, jolta kavereiden saaminen onnistuu vaivattomasti niin muutto voi olla hyvä, sillä pk-seudulla ja opiskelupaikalla löytyy varmasti ihmisiä, jotka eivät ole vielä perustaneet perhettä jne. Yleensä ne kotipaikkakunnalle jääneet ovat sellaisia, jotka vakiintuvat aikaisemmin, joten ystävystyminen sinkkuna on helpompaa. Onnea matkaan, mitä päätätkin.