Mitä on korjausvelka ja miten se lasketaan?

Korjausvelka tarkoittaa välttämättömien mutta vielä tekemättömien korjausten arvoa. Monessa asunto-osakeyhtiössä korjauksia siirretään koska ne maksavat, nämä siirretyt korjaukset ovat sitä korjausvelkaa.

P.S. Omakotitaloissa sitä vasta onkin, asunto-osakeyhtiöt ovat niihin verrattuna pieni ongelma.

Kyllä rapistuvat ja korjausvelkaiset rivarit ovat niitä kärkipään velallisia.
Taidoton kiinteistöhuolto lisää jatkuvasti kerrostalojen korjausvelkaa.
On se kumma että ei ymmärretä, huoltovapaata kiinteistöä ei yksinkertaisesti ole.

Korjausvelka on samanlainen kuin univelka. Jos nukut vain 6 tuntia yössä niin joka yö sinulle tulee univelkaa. Vuodessa univelkaa on kertynyt jo 700 tuntia. Sitä et pysty nukkumalla paikkaamaan.

Korjausvelka. Kiinteistön eli kiinteän omaisuuden tarpeelliset elinkaari kestävyyteen liittyvät korjaus- ja huoltotyöt.
Useammassa kiinteistössä kyseiset työt on laiminlyöty enemmän tai vähemmän..
Vertaus löytyy auton km huolloista.

Tekemättömät huoltotyöt ovat korjausvelkaa.
Tähän tilanteeseen ovat johtaneet tietämättömyys ja saituus.

Usein tuo korjausvelka on myös rahastoitu. Katso löytyykö taloyhtiön taseesta "rakennusrahasto". Ne ovat remonttiin käytettäviä rahoja, joita isännöitsijä hallinnoi. Usein tuo rahasto on luotu jo rakentamisvaiheessa. Valitettavasti nuo rahat ovat usein matkan varrella hävinneet.

Korjausvelka kertoo millä ammattitaidoilla sekä välinpitämättömyydellä maamme kiinteistöjä huolletaan ja ylläpidetään.
Korjausvelkaa nostaa ja tulee nostamaan taidottomuus huoltaa ja ylläpitää nykyistä kiinteistökantaamme.

Korjausvelka rasittaa myös maamme terveydenhuoltoa, joka joutuu hoitamaan sisäilmaongelmien takia satoja tuhansia hengitystie sairaita.
Korjausvelan takia yli miljoona ihmistä altistuu sisäilman aiheuttamille sairauksille.

Korjausvelan vaikutukset nostavat kiinteistöjen energiakustannuksia ja vähentävät sisätiloissa oleskelevien viihtyvyyttä.

Korjausvelka rapauttaa kansanterveyttä.

Jos kiinteistössä ilmenee huoltopuutteita eli korjausvelkaa. Kumpaa pitää syyttää isännöitsijää tai hallitusta.

Tuo on yksinkertaisin jopa tyhmin vastaus, jonka voi antaa vain taidoton kiinteistöhuollosta päättävä henkilö.

Rakennusrahasto on tarkoitettukin käyttöön. Mitä rahoja käytetään vuosihuoltoihin.

On siitä jännä "ilmiö", että sitä kertyy joka vuosi, mutta sitä ei voi joka vuosi "maksaa pois".

Syy on siinä, että kiinteistön erirakenteilla ja järjestelmillä (putket, ikkunat, katto, ulkovuori jne jne...) on tietty käyttöikä. Ja kun näillä kaikilla käyttöikä on noin 50-vuotta, niin käyttöikä loppuu lähes samaan aikaan.

Esim. Putkistojen käyttöikä on noin 50-vuotta, jolloin ne pitää uusia. Tällöin korjausvelkaa kertyy tuo 50-vuotta, kunnes putkisto uusitaan ja homma alkaa alusta. Samoin on ikkunoiden ja vesikaton laita.

Korjausvelka ei välttämättä tarkoita, että kiinteistö olisi huonosti hoidettu tai huollettu, vaan useimmiten on kyse juuri tästä kiinteistön eri osien käyttöiän loppumisesta lähes samaan aikaan.

Kukin voi sitten niistä valita sen sopivamman ;)

1) Korjausvelkaa alkaa syntyä heti kun rakennus valmistuu ja otetaan käyttöön. Velka nollataan osa/osakokonaisuus kerrallaan, joko korjaamalla osa/osakokonaisuus uutta vastaavaan kuntoon tai uusimalla se tai...

2) Korjausvelkaa alkaa syntyä kun jonkin rakennuksen osan tarpeellinen huolto tai tarpeellinen korjaus on laiminlyöty, jolloin eletään ikäänkuin yliajalla tai eletään tietäen korjaustarve ja sen mahdollisesti mukana tuomat lisäkustannuksien riskit tai vaikutukset asumisen laatuun.

Molemissa tapauksissa korjausvelan määrän arviointi on vaikeaa ja tarkka arviointi sekä erittäin hankalaa, työlästä että kallista. Käytännössä absoluuttista arviota on käytännössä mahdoton tehdä.

Elinkaarihuollot ovat ratkaisevin tekijä, kuinka nopeasti rakennuksen eri osa-alueet vaativat uusimistoimia. Elinkaareen liittyvät huoltotoimet, eivät kuulu maamme kiinteistöjä ylläpitävien päättäjien osaamisalueisiin.
Huoltotoimien suunnittelu sekä toteuttaminen vaatii paljon erikoistietoja sekä taitoja. Tämä puute korjataan useimmiten uusimistoimilla.

Laskematta paras. Suorittakaa vain mukisematta, kiinteistön elinkaareen liittyvät huoltotyöt. Yleensä korjausrahat eivät edes riitä tarpeellisiin huoltotöihin.

Korjausvelka lisää merkittävässä määrin nykyisten kiinteistöjen energiankulutusta.
Korjausvelan kasvattaminen on estänyt parantamasta kiinteistöjen ilmantiiveyksiä.
Korjausvelan kasvua selittyy pitkälti myös halvoilla ilmavaihdon ratkaisuilla sekä niiden heikoilla toimintatavoilla. Kylmää ulkoilmaa suoraan sisätiloihin.

Korjausvelka on tasaisesti nostanut kiinteistön energiakulututusta ja asumiskustannuksia.
Korjausvelan seurauksena ovat lisääntyneet räjähdysmäiseti kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat.
Nykyisin kiinteistöjen korjausvelkaa vähennetään ja energiakulutusta hillitään vain marginaalisesti, jos ollenkaan.
Korjausvelan ja energiakulutuksen vähentämisen hätäratkaisuksi voidaan laskea etenkin kiinteistön ikkunavaihdot, kun hankitaan korvauilmaventtiileillä varustetut ikkunat ja ovet.
Korjausvelan aiheuttamista rasitteista ja lisääntyvistä käyttökustannuksista kärsii ja maksaa aina kiinteistön käyttäjä eli pieni syytön ihminen

Korjausvelan kasvaessa on tällä hetkellä näkyvissä laajoista ja monitahoisista ongelmista vasta jäävuoren huippu.

Kiinteistölaki ja sen Vastuujakotaulukko asettaa päävastuun ikkunoiden huollosta ja tiiveyksistä, alan ammatitaidottoman asukkaan vastuulle. Vastuujakotaulukko ei toteudu käytännössä. Suurin osa maamme ikkunoiden tiivisteistä ja lämpöeristeiden tiiveyksistä on huonossa ilmantiiveydessä.
Toimimattomuus estää ilmanvaihdon toimimasta säätöjen mukaisesti. Lisäksi kiinteistön lämmityskulut nousevat kohtuuttoman paljon.
Tältä osalta taulukon vastuut eivät myöskään toteuta maamme ilmastopolitttisia eikä energiatehokkuus tavoitteita.
Vastuujakotaulukko on käytännössä täysin torso.
Ikkunoiden osalta Vastuujakotaulukko osoittaa että lainlaatijat eivät ole selvillä kiinteistöjen todellisesta tilanteesta.