Ruotsin opettajaksi?

Limonaadi

Laitoin tämän jo tuonne kasvatustieteellinen tiedekunta-osioon, mutta ajattelin nyt laittaa tännekin jos jopa tulisi jotain vastauksia.

Heissulivei! Olen lukion 1. ja haluan pyrkiä ruotsin opettajaksi, koin varsinaisen valaistumisen tässä viideltä aamuyöllä. Ruotsi on ollut mun lempiaine 7-luokalta asti ja olen kouluopiskelun lisäksi opiskellut ruotsia omatoimisesti kotona. Voisi jopa sanoa, että tunnen sellaista mystistä fanitusta ruotsia kohtaan :'D nyt lukiossa vaihdoin A-ruotsiin ja kirjotan myös A-ruotsin, tarkoituksena olisi saada L.

Varsinaiseen kysymykseen: miten voin opiskella ruotsin opettajaksi? millainen pääsykoe siihen olisi? onko yliopistossa ns. pakollisia kursseja niin kuin lukiossa (olen matemaattisesti aivan lahjaton)? mitä aineita mun kannattaa kirjottaa jos pyrin ruotsin opettajaksi?

24

2788

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mette Mannilainen

      V o i t p y r k i ä opiskelemaan ruotsin kieltä yliopistoon (oppiaineen nimi voi vaihdella, myös esimerkiksi ruotsin kieli ja kulttuuri, pohjoismainen filologia) tai vaihtoehtoisesti suoraan aineenopettajan eli tässä tapauksessa ruotsinopettajan koulutusohjelmaan niin sanotussa suorahaussa. Tuo jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että saat jo hakuvaiheessa opinto-oikeuden myös opettajan pedagogisiin opintoihin (joissa opiskellaan tavallaan sitä, mitä oppiminen ja opettaminen on ja käydään harjoittelemassa koulussa). Muussa tapauksessa sinun olisi erikseen haettava opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta myöhemmin ruotsin opintojen aikana.

      L u k i o s s a kannattaa lukea ahkerasti myös muita kieliä ja myös ylioppilastutkinnossa kirjoittaa, koska jos haluaa opettajaksi, niin yliopistossa on viisasta ottaa sivuaineeksi jokin toinen kieli, mahdollisesti kaksikin. Englanti on aina turvallinen valinta. Valmistut filosofian maisteriksi.

      K o u l u t u s o h j e l m a a n kuuluu aika paljon pakollisia kursseja, varsinkin alkuvaiheessa eli perus- ja aineopinnoissa ja erityisesti opettajankoulutuksessa, mutta toki myös jonkin verran valinnaisia opintoja varsinkin syventävissä opinnoissa. Opettajan pedagogiset opinnot ovat kieltenopettajalle pakollisia. Muuten on aika vapaata. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat kaikille, mutta kieltenopiskelijana voit saada ne pitkälti korvattua. Joku pakollinen suomen kurssi ja mahdollisesti joku opinto- ja urasuunnittelukurssi, mutta ne ovat kevyttä kauraa.

      Kysyt myös v a l i n t a k o k e i s t a. Ne vaihtelevat yliopistoittain. Voit käydä eri yliopistojen sivuilla katsomassa, minkälaisia ne ovat ensi vuonna ja löydät myös joitain vanhoja valintakokeita. Mutta kun kerrot olevasi lukion ensimmäisellä luokalla, niin muutoksia voi tulla ennen kuin haku on ajankohtainen. Yleensä kuitenkin siellä on rakenneosio (ennen puhuttiin kieliopista) ja kirjoitelma. Voi olla myös joku teos tai osia siitä (lähinnä yleisen kielitieteen peruskäsitteitä). Lukiomenestyksestä voidaan laskea niin sanotut taustapisteet ja osa opiskelijoista voidaan valita pelkästään niiden perusteella, mutta valintakokeet ovat erittäin tärkeät ja suurin osa valitaan niiden perusteella. Ainakin Jyväskylän yliopisto käyttää ensi vuonna aineistoa, joka julkaistaan vasta keväällä.

      Kun selasin omia vanhoja ä i d i n k i e l e n lukiokirjojani, huomasin hämmästyksekseni, että siellä oli runsaasti yleistä kielitiedettä, vaikka en sitä kyllä silloin lukioaikoina yleiseksi kielitieteeksi tajunnut. Hyvästä äidinkielen osaamisesta on hyötyä kaikissa kieliopinnoista, joten myös äidinkieltä kannattaa lukiossa harrastaa.

      Voit myös pyrkiä l u o k a n o p e t t a j a k o u l u t u k s e e n sinne kasvatustieteellisen tiedekunnan puolelle. Silloin sinun pitää suorittaa luokanopettajaopintojen lisäksi ruotsin opintokokonaisuus (60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot), jotta saisit myös peruskoulun aineenopettajan kelpoisuuden. Valmistuisit kasvatustieteiden maisteriksi. Enemmän valinnanvaraa kielten osalta saisit kuitenkin suorittamalla tuon yllämainitun kieltenopettajan koulutuksen, koska voisit toimia kieltenopettajana useassa eri koulumuodossa ja usealla eri kouluasteella. Luokanopettajapuolen valintakokeesta saat tietoa yksinkertaisesti googlaamalla "Vakava-valintakoe". Ruotsin opinto-oikeuden joutuisit hakemaan erikseen.

      • Anonyymi

        En ole ketjun aloittaja, mutta kiitos vastauksestasi.


    • Ihanvaanjoku

      Olipas asiallinen vastaus! Niitä harvoin keskustelupalstoilla näkee :) Hienoa!!

      Itse opiskelen historiaa ja olen myös matemaattisesti lahjaton. Eipä ole ainakaan tähän mennessä (nyt kolmas vuosi menossa) menoa haitannut. Jos joitain tilastollisia kursseja on niin ei niillä tarvitse juurikaan itse laskea. Olen myös aina jostain syystä ruotsista pitänyt, vaikkei minulla ole ollut esim. ruotsinkielisiä tuttavia, joten ymmärrän sinua hyvin. Jos joku sitten tätä kieltä haukkuukin, niin pitää vain antaa sellaisen puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ;)

      Tsemppiä, toivottavasti saavutat tavoitteesi!

    • huusiis

      Kun pakkoruotsi poistuu niin ruotsin opettajien tyotilanne huononee rajusti. Kannattaa opiskella jotain toista kieltä.

      Pakkoruotsin poistuttua ruotsin kielen asema kutistuu keinotekoisen tarpeen poistuttua sille kuuluvaan asemaan Suomessa.

      Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli koska se ei toimi englannin tai muiden suurten kielien tavoin. Se ei yhdistä kahta EI äidinkieleltään ruotsinkielistä, vaan toimii vain suomen- ja ruotsinkielisen välillä.

      Englanti on käyttäjäystävällinen kieli koska sitä voi käyttää melkein kaikkien kanssa. Ruotsi ei ole käyttäjäystävällinen vaan oikeammin käyttäjävihamielinen kieli.

      Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska ruotsin kieli ei toimi koskaan kahden ulkomaalaisen välillä kommunikaatiokielenä. Suomalaiset ovat ainoita ulkomaalaisia jotka opiskelevat ruotsia. Suomalaiset pyritään asettamaan alempaan asemaan ruotsin kielen avulla, kun suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun ruotsalaiselle puhuessaan.

      Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita kieliä sen tilalle.

      • Anonyymi

        Noh, sitä en tiedä onko pakkoruotsi oikeasti poistumassa Suomesta. Kyllähän sitä joku joskus on varmasti esittänyt että voisi poistaa, mutta se mitä oikeasti tapahtuu, on sitten asia erikseen. Kaikki kielitaito on lähtökohtaisesti hyvästä, vaikka totuus varmasti on se, että Ruotsissa pärjää Suomalainen myös englanniksi aivan loistavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noh, sitä en tiedä onko pakkoruotsi oikeasti poistumassa Suomesta. Kyllähän sitä joku joskus on varmasti esittänyt että voisi poistaa, mutta se mitä oikeasti tapahtuu, on sitten asia erikseen. Kaikki kielitaito on lähtökohtaisesti hyvästä, vaikka totuus varmasti on se, että Ruotsissa pärjää Suomalainen myös englanniksi aivan loistavasti.

        Toinen kotimainen eli suomenkielisille ruotsi ja ruotsinnkielisille suomi ei poistu peruskoulun eikä lukion opetuksesta. Se pysyy myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistoiden tutkintovaatimuksissa.


    • Ei valintoja

      "Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita kieliä sen tilalle."

      Ei niitä muitakaan aineita saa valita, esim. otanko matematiikkaa vai jotakin muuta...

    • PastoriMaldonado

      Ruotsin kielen opettajille on tosiaan paljon kysyntää Suomessa, mutta se on kuitenkin pääosin aika keinotekoista, kuten edellinen postaaja totesikin. Jos pakkoruotsi poistuu, niin työllisyystilanne huonenee homattavasti ruotsin kielessä, mutta itse uskoisin, että se ei välttämättä lisää kovin dramaattisesti työpaikkoja englannin ja saksan opetuksesssa siitä syystä, että ruotsin opettajilla on usein myös valmius opettaa näitä kieliä, joten opettajat todennäköisesti siirtyisivät aika luonnollisesti noiden kielten välillä. Suomessa kyllä riittää germaanisten kieleten osaajia.

      Sen sijaan suosittelisin opiskelemaan espanjaa ja aivan erityisesti venäjää. Nuo kaksi ovat kieliä, joita ihan oikeasti tarvitsee nykymaailmassa. Espanja on toiseksi tärkein länsimainen kieli ja venäjä on erityisesti Suomessa tulossa erittäin tärkeäksi. Kuitenkin niiden opetus on tällä hetkellä hyvin vähäistä ja opettajia ei ole kovin paljon. Kun katsoo aikuisopiskelijakurssien suosiota, niin saa hyvän käsityksen eri kielten suhteellisesta tärkeydestä.

      Paljon on kuitenkin kiinni poliittisen eliitin tahdosta. Tällä hetkellä se elää kuitenkin oleellisesti vielä 1970-lukua kielten opetuksen suhteen.

      • Minä varotan vain

        Kyllä RKP edelleenkin poliittiset lehmäkaupat osaa. Sen tulette vastaisuudessakin havaitsemaan, kun kun ruotsin kielen asema Suomessa edelleen vahvistuu.


      • tämätosi

        Kyllä Suomessa toistaiseksi tarvitaan ruotsinopettajia. Espanja on toki kovasti suosiossa, mutta mihin tämä suosio perustuu, se on minulle arvoitus, vaikka espanja onkin suuri maailmankieli. Aika harvalla sille on kuitenkaan muuta käyttöä kuin lomailussa.

        Ruotsia käytetään sentään Suomessa ja ihan tuossa naapurimaassa. Ruotsia taitavalla on aina enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla.


      • ...?
        tämätosi kirjoitti:

        Kyllä Suomessa toistaiseksi tarvitaan ruotsinopettajia. Espanja on toki kovasti suosiossa, mutta mihin tämä suosio perustuu, se on minulle arvoitus, vaikka espanja onkin suuri maailmankieli. Aika harvalla sille on kuitenkaan muuta käyttöä kuin lomailussa.

        Ruotsia käytetään sentään Suomessa ja ihan tuossa naapurimaassa. Ruotsia taitavalla on aina enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla.

        Espanjaa käytetään kyllä ihan bisneksessä, enkä olisi uskonut maailmankielen käytön olevan "arvoitus" kenellekkään. Ranskaakin käytettäisiin, jos tuo Afrikka olisi tarpeeksi vakaa sijoituskohde. Ruotsia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin englantia osaavalla? Epäilen. Taisit kuitenkin tarkoittaa, että ruotsia ja englantia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla... mikä on tietysti ympäripyöreä totuus, koska ei tieto ole mistään itsessään pois. Englantia ja udmurttia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla, muttei se silti ole peruste eikä mikään alkaa opiskelemaan udmurttia.

        "tämätosi":n väiteet tuntuvat olevan aika lailla "puolitosi":a.


      • Hastala Vista
        ...? kirjoitti:

        Espanjaa käytetään kyllä ihan bisneksessä, enkä olisi uskonut maailmankielen käytön olevan "arvoitus" kenellekkään. Ranskaakin käytettäisiin, jos tuo Afrikka olisi tarpeeksi vakaa sijoituskohde. Ruotsia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin englantia osaavalla? Epäilen. Taisit kuitenkin tarkoittaa, että ruotsia ja englantia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla... mikä on tietysti ympäripyöreä totuus, koska ei tieto ole mistään itsessään pois. Englantia ja udmurttia osaavalla on enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla, muttei se silti ole peruste eikä mikään alkaa opiskelemaan udmurttia.

        "tämätosi":n väiteet tuntuvat olevan aika lailla "puolitosi":a.

        MItä ihmettä siekii höpäjät udmurtist...
        No yks hailee. Mut tuoho espanjaa. Mie luulen, et ainakii kansalaisopistois sitä lukkee paljo eläkeläiset kun hyö ussei viettää siel Espanjas talvii.
        Voip sil jottaa kaupankii puolel tehä, mist mie tiiän. Ei vaa nois tilastolois näy Espanjal olevan paljo jakkoo.
        Jos sie espanjaa otat, nii sit enemmänkii voit päätyy aikuispuolel opettajaihmiseks. Mie suosittelisin siul kuitenkii ottammaa venäjän tai ruohtin tai miksei saksankii sivukieleks, mut siehää teet niinko tahot.


      • oksettaako?
        tämätosi kirjoitti:

        Kyllä Suomessa toistaiseksi tarvitaan ruotsinopettajia. Espanja on toki kovasti suosiossa, mutta mihin tämä suosio perustuu, se on minulle arvoitus, vaikka espanja onkin suuri maailmankieli. Aika harvalla sille on kuitenkaan muuta käyttöä kuin lomailussa.

        Ruotsia käytetään sentään Suomessa ja ihan tuossa naapurimaassa. Ruotsia taitavalla on aina enemmän mahdollisuuksia kuin vain englantia osaavalla.

        Puhut noin koska et ole ymmärtänyt että Suomi on ajettu Ruotsin huomaan. Espanjaa ei käytetä koska emme pääse pakkoruotsista eroon. Pakkoruotsi on rajoittanut kansainvälistymistämme jo vuosikymmeniä.


        Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

        Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

        Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

        Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

        Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.


      • austerism1
        oksettaako? kirjoitti:

        Puhut noin koska et ole ymmärtänyt että Suomi on ajettu Ruotsin huomaan. Espanjaa ei käytetä koska emme pääse pakkoruotsista eroon. Pakkoruotsi on rajoittanut kansainvälistymistämme jo vuosikymmeniä.


        Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

        Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

        Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

        Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

        Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

        Väite siitä, että joku kieli on vaikeampi kuin toinen on väärä. Yksikään kieli ei sinänsä (missään absoluuttisessa mielessä) ole toista vaikeampi.

        Ruotsin kieli on helpompi kuin saksa tai venäjä lähinnä siksi, että ruotsin kanssa voi ja on mahdollista olla enemmän tekemisissä - se on siis yleisempi Suomessa kuin nuo kaksi muuta.


      • Mutunen sa-ve
        austerism1 kirjoitti:

        Väite siitä, että joku kieli on vaikeampi kuin toinen on väärä. Yksikään kieli ei sinänsä (missään absoluuttisessa mielessä) ole toista vaikeampi.

        Ruotsin kieli on helpompi kuin saksa tai venäjä lähinnä siksi, että ruotsin kanssa voi ja on mahdollista olla enemmän tekemisissä - se on siis yleisempi Suomessa kuin nuo kaksi muuta.

        Ja meillä on melkoinen määrä lainasanoja ruotsista, myös murresanoja.
        Sekin helpottaa ruotsin oppimista.

        Perstuntumalta englantia on helpompi oppia kuin saksaa, mutta vain aluksi.
        Sitten useimmat jäävät bad English -tasolle (tai ainakin monet). Saksa tuntuu aluksi vaikeammalta, mutta sitten helpottaa. Venäjä ei alkushokin jälkeen ole mahdotonta, mutta töitä se teettää.


    • Finlandssvensken

      Jag skulle rekommendera dig att kombinera din utbildning till lärare i svenska med ett annat språk också. Förslagsvis kanske tyska alternativt franska, skulle säkert vara en fungerande kombination (förutom då engelska).

      Som du kanske vet är ju svenska språket nära släkt med särskilt tyska språket liksom engelskan. Se följande karta:
      http://en.wikipedia.org/wiki/File:Germanic_languages_in_Europe.png

      Så om du behärskar svenska bra, så har du mycket enklare att lära dig exempelvis tyska eller engelska på en hög nivå. Det är ju inte en slump att svenskarna är bäst på engelska som andra språk enligt undersökningar gjorda av företaget EF.

      Du kan ju också arbeta i Sverige med att undervisa i finska språket i grundskolan, då det finns en hel del hemspråksundervisning i Sverige. Om du inte bara vill jobba i Finland alltså.

      I övrigt tycker jag att du har fått bra svar i tråden av bland annat "Mette Mannilainen".

      Hur som helst vill jag önska dig lycka till med dina framtida studier i svenska språket! Det blir säkert bra det här.

    • austerism1

      Kannattaa ehkä myös tutustua kielikylpyopettajakoulutukseen.

    • !!!!

      Kyllä ruotsistakin moni on kiinnostunut vaikka se muuttuisikin vapaasti valittavaksi, ja espanja, se on mielestäni vaikeampi kuin esim. ruotsi tai englanti, olen itse kaikkia näitä opiskellut tosin vapaa-ehtoisesti avoimessa yliopistossa. Minäkin haluaisin ruotsinkeilen opettajaksi jos olisi ollut lahjoja käydä edes se lukio loppuun.

      • Anonyymi

        Vaikka tämä vanha ketju jo on, niin löysin tänne silti hakukoneen kautta. Juuri näin pitäisi minunkin mielestäni ajatella, että kaikesta kielitaidosta on lähtökohtaisesti hyötyä. Kukaan ei ole vielä kuollut siksi että osaa ruotsia tai jotain muuta vierasta kieltä. Mutta se ettei osaa, niin siksi on saattanut ihmisillä tehdä tiukkaa.


    • Pakkoruotsinopeksi

      "Minäkin haluaisin ruotsinkeilen opettajaksi jos olisi ollut lahjoja käydä edes se lukio loppuun."


      Sama täällä. Keskiarvoni on nyt toisena vuonna lukiossa luokkaa 6 ja opomme on sitä mieltä, että minä en pärjäisi missään muualla kuin pakkoruotsinopettajana - mutta kun pakkoruotsi ei todellakaan kiinnosta minua - mitä siis tehdä?

      • Hei hei vaan

        No siirtyä kirjoittelemaan amispalstalle tietysti. Toivottavasti löydät paikkasi.


    • blivandesvensklärare

      Kannatan lämpimästi ruotsin opiskelua yliopistossa! Ensimmäinen vuosi mulla meneillään ja oon tykännyt kyllä tosi paljon. Se on hyvä, että sulla on nyt jo selvillä mitä sä haluut tehdä isompana. Kun sä koko lukion ajan vaan jaksat opiskella ja harjoitella ruotsia niin en usko että tulee olemaan vaikeuksia pääsykokeessa :) Ja täydellistä ruotsia ei tarvitse todellakaan osata vielä pyrkimisvaiheessa!

      Ja vielä tuosta kiinnostuksesta ruotsia kohtaan, mitä oon kuullut vanhemmilta opiskelijoilta niin ei ne nuoret siellä koulussa nyt NIIN vastahakoisia ole ollut ruotsia kohtaan mitä voisi olettaa. Ehkä tää ajatus negatiivisuudesta ruotsia kohtaan on vaan vähän vanhempien ihmisten päässä ;)

      Mutta aloittajalle vielä tsemppia ruotsin opiskeluun!

      • Anonyymi

        Oma kokemukseni oli, että pahin asennevamma ruotsin, tai pakkoruotsin opiskelua kohtaan oli ammattikoulussa. Varmasti kun mennään vaikkapa lukioon, tai peruskoulunkin puolelle, niin moni oppilas varmaan ihan vapaaehtoisestikkin haluaa oppia vieraita kieliä. Tuntuu että pakkoruotsin vihaajila saattaa olla muitakin ongelmia ja haasteita oppimisen kanssa. Syy sille miksi ammattikoulussa on ruotsin vihaajia, selittyy varmasti oppilasaineksella, oppilasaines on erilaista kuin lukiossa.


    • ruotsiiii

      Jos pyrit ruotsin opettajaksi, kannattaa lukea ainakin ruotsia. Myös jotain toista kieltä olisi hyvä opiskella, sillä yleensä opettajan on tarkoitus olla pätevä opettamaan toista kieltä sen oman aineen rinnalla. Esimerkiksi saksa on hyvä vaihtoehto, koska saksalla on yhtäläisyyksiä ruotsin kielen kanssa. :)

      Ruotsin opettajaksi voi opiskella mm. Helsingissä ja pääaineena pohjoismaiset kielet. Pakollisia kursseja toki on (muttei mitään matemaattisia onneksi :D), mutta kyllä sä niistä selviät. Sivuaineeksi tulee sitten ne pakolliset opettajan pedagogiset.

      Tsemppiä opiskeluun! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 193
      2559
    2. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      199
      2274
    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      61
      2254
    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      176
      1752
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1354
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1287
    7. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      12
      1278
    8. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      20
      1233
    9. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1215
    10. Venäjän sissit lakkojohtajat

      Odottavat 'lisätä lakkoja' Toverit käskyttää. Eikä ensimmäinen kerta.
      Suomen Keskusta
      3
      1118
    Aihe