Geenipankkieläimiä navettaani??

Ai, miksi länkkärillä on huonompi tuki? Tuotoksensako vuoksi, vaiko "yleisyyden"??

Suomalainen pitkäkarvainen sika kuoli sukupuuttoon jo aikoja sitten. Ymmärtääkseni 1900- luvun alussa. Mutta oli siallakin alkuperäisrotu, jopa useampia paikallisia rotuja.

Pientilan äijä kirjoitti:

Ai, miksi länkkärillä on huonompi tuki? Tuotoksensako vuoksi, vaiko "yleisyyden"??

Suomalainen pitkäkarvainen sika kuoli sukupuuttoon jo aikoja sitten. Ymmärtääkseni 1900- luvun alussa. Mutta oli siallakin alkuperäisrotu, jopa useampia paikallisia rotuja.

Lue lisää

"Ai, miksi länkkärillä on huonompi tuki? "

No, ehkä siksi, että länsisuomalainen lehmä ei ole koskaan ollut uhanalainen.
Kaikista uhanalaisin on kai lapinlehmä. Myös tämä itäsuomalainen oli välillä niin vähissä, ettei sitä tainnut olla kuin muutamia kymmeniä rekisteröityjä yksilöitä koko Suomessa. Sitten taiteilija Miina Äkkijyrkkä pelasti Kiuruvedeltä Helvi Tossavaisen kuolinpesästä viime hetkellä kymmenpäisen karjan, joka oli säilynyt rotupuhtaana 1980-luvun puoliväliin saakka.

En havittelekaan tästä mitään pääelinkeinoa, vaan pelkästään osaa siitä ja lisäksi ihan puhtaasti harrastuspohjalta ajattelin eläimiä pitää. Tilallani kun on niitä aiemmin ollut ja maatiaiset kun ovat vieläpä hyviä tuossa maisemanhoidossakin.

Mutta jos siitä samalla saisi jokusenkaan euron kuluja kattamaan, niin hyvähän se vaan olisi. Mutta millä niitä euroja saanee?

Pientilan äijä kirjoitti:

En havittelekaan tästä mitään pääelinkeinoa, vaan pelkästään osaa siitä ja lisäksi ihan puhtaasti harrastuspohjalta ajattelin eläimiä pitää. Tilallani kun on niitä aiemmin ollut ja maatiaiset kun ovat vieläpä hyviä tuossa maisemanhoidossakin.

Mutta jos siitä samalla saisi jokusenkaan euron kuluja kattamaan, niin hyvähän se vaan olisi. Mutta millä niitä euroja saanee?

Lue lisää

Alkuperäiskarjan kasvatus sopimuksella. Se on noin viisisataa euroa per puhdas tukikelpoinen kyyttö tai lappalainen. Tässä pitää olla tarkkana, eläinten pitää olla kantakirjassa ja neljännen polven eläimiä, puolirotuiset ei käy. Näitä puolikkaita on markkinoilla paljon ja halvalla, mutta tukea niille ei saa.
Seuraa sitä alkuperäiskarjan sivustoa, laitan piakkoin sinne myyntiin loput lehmät. Teurashinnalla. Lisäksi tukeen eläimen tulee olla jo kaksivuotias, vähintään vuoden ikäinen pystyy sitten korvaamaan. Tämä siinä on se hankala pointti, että eläin pitää viikon sisällä korvata jos sille sattuu jotain.
Näitten tukiehtojen kanssa saa olla tosi tarkka, ettei tule leikkauksia.
Ja sitten eläinten tulee myös poikia, eli sonni on kova sana. Myös sen sonnin on oltava puhdas ja kantakirjattu, muuten vasikat eivät saa puhtaan statusta.
Nyt on myös otettava huomioon, että keväällä ei välttämättä tehdä uusia sopimuksia ja etsittävä sellainen myyjä, joka luopuu sopimuksestaan niin sen voi siirtää. Nämä on näitä hienouksia joita ei normi-ihminen ymmärrä.

vt-emäntä kirjoitti:

Alkuperäiskarjan kasvatus sopimuksella. Se on noin viisisataa euroa per puhdas tukikelpoinen kyyttö tai lappalainen. Tässä pitää olla tarkkana, eläinten pitää olla kantakirjassa ja neljännen polven eläimiä, puolirotuiset ei käy. Näitä puolikkaita on markkinoilla paljon ja halvalla, mutta tukea niille ei saa.
Seuraa sitä alkuperäiskarjan sivustoa, laitan piakkoin sinne myyntiin loput lehmät. Teurashinnalla. Lisäksi tukeen eläimen tulee olla jo kaksivuotias, vähintään vuoden ikäinen pystyy sitten korvaamaan. Tämä siinä on se hankala pointti, että eläin pitää viikon sisällä korvata jos sille sattuu jotain.
Näitten tukiehtojen kanssa saa olla tosi tarkka, ettei tule leikkauksia.
Ja sitten eläinten tulee myös poikia, eli sonni on kova sana. Myös sen sonnin on oltava puhdas ja kantakirjattu, muuten vasikat eivät saa puhtaan statusta.
Nyt on myös otettava huomioon, että keväällä ei välttämättä tehdä uusia sopimuksia ja etsittävä sellainen myyjä, joka luopuu sopimuksestaan niin sen voi siirtää. Nämä on näitä hienouksia joita ei normi-ihminen ymmärrä.

Lue lisää

Olinkin jo tämän jutun tiimoilta miettinyt, olinko jäänyt ilman alkuperäiskarjatukia, mutta nythän tuo selvisi, ettei oltaisi vielä oikeutettujakaan. Navetassa neljä toisen tai kolmannen polven länkkäriä, mutta siis vasta seuraava polvi on oikeutettu pienempään tukeen ja siihenkin vasta kaksivuotiaana, joten ei kiirettä.... Onkos vielä niin, että yhdelle eläimelle ei tukea saa, vaan täytyy olla vähintään kaksi, muistelen jostain kuulleeni...?

Muamuija kirjoitti:

Olinkin jo tämän jutun tiimoilta miettinyt, olinko jäänyt ilman alkuperäiskarjatukia, mutta nythän tuo selvisi, ettei oltaisi vielä oikeutettujakaan. Navetassa neljä toisen tai kolmannen polven länkkäriä, mutta siis vasta seuraava polvi on oikeutettu pienempään tukeen ja siihenkin vasta kaksivuotiaana, joten ei kiirettä.... Onkos vielä niin, että yhdelle eläimelle ei tukea saa, vaan täytyy olla vähintään kaksi, muistelen jostain kuulleeni...?

Lue lisää

Kyllä yhdellekin sopimuksen saa, jos ehdot eivät muutu. Uutta on sorvattu jo kaksi vuotta, mutta uusista pykälistä ei ole tietoa. Itseäni ei tosin enään koskekaan, kymmenen vuotta riitti ja nyt en enään elukkaa korvien takia pidä.
Sopimus oli ennen viisivuotinen eli kannattaa miettiä tarkkaan, kannattaako nahkaansa kiinnittää niin pitkäksi aikaa. Korvaus eläimiä on oltava omasta takaa, me alkuperäisihmiset ollaan sen verran outoja, että hinnat saattavat yhdessä yössä pompsahdella ylöspäin. Olen puolentoista tonnin elukan ostanut ja kalliiksi tuli sopimuksen täyttö.

Ai, että karjaa voi olla vaikkapa vain se yksi! Oho...

No mitäpä sitten tehdään, jos hankkisin vaikkapa huimat kolme lypsävää alkuperäisrotuista lehmää. Maitoa tulee aika lailla yli oman tarpeen. Onko meijjerillä velvollisuutta ostaa kaikki alueellaan tuotettava maito? Olen lukenut jostain, että ainakin Valio ostaa kaiken maidon.

Entä ovatko alkuperäisrotutuet sidoksissa peltopinta- alaan? Useassa tuessahan vaaditaan se "hakijalla on oltava hallinnassaan (= omaa ja varast... eikun vuokrattua??) kolme hehtaaria viljeltyä, tai viljelykierrossa olevaa viljelykelpoista maata" Tuohan viittaisi siihen, että metsälaitumet ja muut perinnebiotoobit eivät täyttäisi tuon viljellyn määritelmää, vaikka olisivat kuinkakin oma lohkonsa tahansa?

Paljonkohan noihin saa menemään valuuttaa, jos joutuu talven olemaan pääosiltaan ostorehun varassa?

Pientilan äijä kirjoitti:

Ai, että karjaa voi olla vaikkapa vain se yksi! Oho...

No mitäpä sitten tehdään, jos hankkisin vaikkapa huimat kolme lypsävää alkuperäisrotuista lehmää. Maitoa tulee aika lailla yli oman tarpeen. Onko meijjerillä velvollisuutta ostaa kaikki alueellaan tuotettava maito? Olen lukenut jostain, että ainakin Valio ostaa kaiken maidon.

Entä ovatko alkuperäisrotutuet sidoksissa peltopinta- alaan? Useassa tuessahan vaaditaan se "hakijalla on oltava hallinnassaan (= omaa ja varast... eikun vuokrattua??) kolme hehtaaria viljeltyä, tai viljelykierrossa olevaa viljelykelpoista maata" Tuohan viittaisi siihen, että metsälaitumet ja muut perinnebiotoobit eivät täyttäisi tuon viljellyn määritelmää, vaikka olisivat kuinkakin oma lohkonsa tahansa?

Paljonkohan noihin saa menemään valuuttaa, jos joutuu talven olemaan pääosiltaan ostorehun varassa?

Lue lisää

Korttahan ne pääasiassa syövät. Ja tuo kyyttö, mikä lypsää kolmekymmentä kiloa on niin harvinainen nähtävyys, että lottovoittajankin tapaa useammin.
Uskon, että peltoa pitää jonkin verran olla, että pääsee tukien piiriin. Kannattaa kysellä maataloustoimistolta.
Nyt on tulossa se jokin juttu näille luontopeltojen laidunnukseen, kannattaa mavin sivut lukasta. Sieltä voi kapulakielen sivusta asiaakin löytää.

Pientilan äijä kirjoitti:

Ai, että karjaa voi olla vaikkapa vain se yksi! Oho...

No mitäpä sitten tehdään, jos hankkisin vaikkapa huimat kolme lypsävää alkuperäisrotuista lehmää. Maitoa tulee aika lailla yli oman tarpeen. Onko meijjerillä velvollisuutta ostaa kaikki alueellaan tuotettava maito? Olen lukenut jostain, että ainakin Valio ostaa kaiken maidon.

Entä ovatko alkuperäisrotutuet sidoksissa peltopinta- alaan? Useassa tuessahan vaaditaan se "hakijalla on oltava hallinnassaan (= omaa ja varast... eikun vuokrattua??) kolme hehtaaria viljeltyä, tai viljelykierrossa olevaa viljelykelpoista maata" Tuohan viittaisi siihen, että metsälaitumet ja muut perinnebiotoobit eivät täyttäisi tuon viljellyn määritelmää, vaikka olisivat kuinkakin oma lohkonsa tahansa?

Paljonkohan noihin saa menemään valuuttaa, jos joutuu talven olemaan pääosiltaan ostorehun varassa?

Lue lisää

Kolme lehmää syö yhteensä, ehkä semmosen 25-30 pyöröpaalia talven aikana.
Se tekee 30-40 euron paalihinnalla, 900-1200 euroa koko talven rehut.
Paaleja todennäköisesti saat 25 euron kappalehintaan, jos et ole ronkeli ja vähän kyselet valmiiksi.

näin se on kirjoitti:

Kolme lehmää syö yhteensä, ehkä semmosen 25-30 pyöröpaalia talven aikana.
Se tekee 30-40 euron paalihinnalla, 900-1200 euroa koko talven rehut.
Paaleja todennäköisesti saat 25 euron kappalehintaan, jos et ole ronkeli ja vähän kyselet valmiiksi.

Lue lisää

Aika määrä... Säilöheinää, vai "aiveeta"?? Heinäähän ne entivanhaan noille syöttivät.

Millaisen alan rehut menevät yhteen pyöröpaaliin?

Eli: jos hankin kolme otusta, saan 500€ tukea per pää ja ne syövät yhteensä tuon 900- 1200 €, jää "voittoa" (heh!) huimat 600- 300 jevroa! Ja sekin vissiin menee kivennäisiin...

Pientilan äijä kirjoitti:

Aika määrä... Säilöheinää, vai "aiveeta"?? Heinäähän ne entivanhaan noille syöttivät.

Millaisen alan rehut menevät yhteen pyöröpaaliin?

Eli: jos hankin kolme otusta, saan 500€ tukea per pää ja ne syövät yhteensä tuon 900- 1200 €, jää "voittoa" (heh!) huimat 600- 300 jevroa! Ja sekin vissiin menee kivennäisiin...

Lue lisää

Kyllä hehtaarilta, semmosen 8-16 paalia pitäisi irrota, jos vähän viljelee oikein.

Eihän tosta paljon jää, mutta ei ne oikein kasva tai tuota, jos vähemmän syötät.

näin se on kirjoitti:

Kyllä hehtaarilta, semmosen 8-16 paalia pitäisi irrota, jos vähän viljelee oikein.

Eihän tosta paljon jää, mutta ei ne oikein kasva tai tuota, jos vähemmän syötät.

Lue lisää

Totuudessa, kasvavat tosi hitaasti ja tuottavat vähän, eli meijeriin ei kolmesta lehmästä taida saada mitään, koska siinäkin on alaraja, mitä hakevat.
Suosittelen emolehminä pitämistä ja sonni sekaan. Sonnivasikat sitten ajan kanssa teuraaksi. Ei näillä rikastu, mutta ajan ja rahan saa kulumaan.

Lasketaanpa sitten paljonko lystin aloitus maksaisi. Oletetaan, että sinulla on navetta, mikä on kunnossa ja toimiva. Ensiksi elukat noin 2500euroa ja kuljetus 500 euroa, ruokintaan pyöröpaaleja 20kplx25 elikkäs 500 euroa, täysrehua noin 4-6kiloa vuorokaudessa per pää, neljänkymmenen kilon säkki noin.19 euroa, eli päiväkustannus noin kympin luokkaa jos nuukasti syötät, maitohuoneen hygieniatarkastus 40-80 euroa, lypsykoneen testauksen meijeri voi tehdä ilmaiseksi, mutta vain jäsenille. Siemennykset noin 40-60 per kerta, viisainta varata ainakin kaksi kertaa per lehmä eli240 euroa.
Tulopuolella tuet 1500 vuosi, maito jos tuuri käy 60 litraa joka toinen päivä elikkä noin 20 euroa per haku ja kuukaudessa 280 miinus osuusmaksut. Vielä eläinlääkärin käyntiin pitää varautua ja se on satanen per reissu vähintään.
Näin alkeellisellakin laskukaavalla voi sanoa, että työteliäs ja kallis harrastus.
Ja pienin maito määrä oli meidän meijerillä 80 litraa per hakukerta ja tankista, pystöjä ei noudeta hygenian takia.

Voi olla, rodun säilyttäminen on ihan hyvä syy.

Alkuperäiskarjojahan pidetään nk.elävänä geenipankkina, mutta totuushan on, että ne ovat sitä niin kauan kuin sinä haluat. Kukaan ei tule niitä pelastamaan, kun päätät luopua niistä. Tämän hetken tukipolitiikka on ajanut eläinten hinnat alas, kun kukaan ei tiedä miten tilanne jatkuu ja kehittyy. Jos rahat on tiukilla, uusia sopimuksia ei välttämättä keväällä tehdä lainkaan, että vanhoille riitttää rahat ja jos he lisäävät eläimiä niin saavat niillekin tuen.
Tällä pidetään huoli näistä pitkänlinjan kasvattajista, joilla niitä eläimiä on enemmän kuin se yksi harrastelehmä siellä navetan perällä.
Jos näitä haluttaisiin jalostaa, niin näitä hyvin lypsäviä kerättäisiinkin faballe sonneiksi, mutta nyt mennään geenien perässä eikä jalostuksen. Halutaan laajempi geeniperimä jalostukseen.
Tietysti näiltä sonneilta on spermaa tallessa, mutta eläviäkin haluttaisiin säilyttää.

vt-emäntä kirjoitti:

Alkuperäiskarjojahan pidetään nk.elävänä geenipankkina, mutta totuushan on, että ne ovat sitä niin kauan kuin sinä haluat. Kukaan ei tule niitä pelastamaan, kun päätät luopua niistä. Tämän hetken tukipolitiikka on ajanut eläinten hinnat alas, kun kukaan ei tiedä miten tilanne jatkuu ja kehittyy. Jos rahat on tiukilla, uusia sopimuksia ei välttämättä keväällä tehdä lainkaan, että vanhoille riitttää rahat ja jos he lisäävät eläimiä niin saavat niillekin tuen.
Tällä pidetään huoli näistä pitkänlinjan kasvattajista, joilla niitä eläimiä on enemmän kuin se yksi harrastelehmä siellä navetan perällä.
Jos näitä haluttaisiin jalostaa, niin näitä hyvin lypsäviä kerättäisiinkin faballe sonneiksi, mutta nyt mennään geenien perässä eikä jalostuksen. Halutaan laajempi geeniperimä jalostukseen.
Tietysti näiltä sonneilta on spermaa tallessa, mutta eläviäkin haluttaisiin säilyttää.

Lue lisää

Näinhän se on, maailmassa on ainakin 500 eri nautarotua, joista 95 %:tia taitaa olla viittä yleisintä rotua.
Nämä yleisimmät rodut on jalostettu niin geeneiltään suppeiksi, että näitä geenipankkeja tarvitaan, tulevaisuuden ongelmien ratkaisuiksi.

Sama ongelma on kyllä koirillakin, osa roduista on ajettu jalostuksella niin geeniperimältään samojen sukujen jälkeläisiksi, että useila roduilla ei enää ole puhtaasti terveitä sukuja, kuin jotain 20-30 %:tia koko rodun populaatiosta.

näin on kirjoitti:

Voi olla, rodun säilyttäminen on ihan hyvä syy.

Tarkoitan "virallista" tarkoitusta. Hyväksytäänkö sellaista syytä papereihin?

Pientilan äijä kirjoitti:

Tarkoitan "virallista" tarkoitusta. Hyväksytäänkö sellaista syytä papereihin?

Se määritelmä on tukiehdoissa, rodun säilyttäminen. Mutta kyllähän niitä ruuaksi pidetään, tavalla tai toisella.
Eilen tuli tieto, ettei uusia tukisopimuksia tehdä, joten jos meinaa saada näille tuen on ostettava eläimet sopimuksen kanssa joltakin, joka luopuu koko touhusta.