Ensimmäistä kertaa elämässäni viettämässä tulevaa joulua yksin ja se pelottaa sekä masentaa :(
Onko Oulussa mitään yhteistoimintaa yksinäisille joulunviettäjille?
Uskonnolliset tapahtumat eivät minua kiinnosta, sinkuille suunnatut kylläkin enemmän.
Entäpä ravintolakulttuuri, ovatko Oulun alueen ravintolat avoinna joulun aikaan ja mikä olisi kiva paikka 40 naisihmiselle joka ei osaa / välitä tanssia.
Hengissähän tästä tietysti selvitään, mutta jos olo käy ylivoimaiseksi itsekseen olisi mukava tietää että on vaihtoehto olemassa.
Mikä on sinun tapasi nauttia joulusta tai selvitä siitä laillani yksin joulua viettävä oululainen?
Onko Oulussa mitään yhteistoimintaa yksinäisille joulunviettäjille?
Uskonnolliset tapahtumat eivät minua kiinnosta, sinkuille suunnatut kylläkin enemmän.
Entäpä ravintolakulttuuri, ovatko Oulun alueen ravintolat avoinna joulun aikaan ja mikä olisi kiva paikka 40 naisihmiselle joka ei osaa / välitä tanssia.
Hengissähän tästä tietysti selvitään, mutta jos olo käy ylivoimaiseksi itsekseen olisi mukava tietää että on vaihtoehto olemassa.
Mikä on sinun tapasi nauttia joulusta tai selvitä siitä laillani yksin joulua viettävä oululainen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tähän tottuu...
Television ja videoiden katselu saa pyhät kulumaan nopeasti.
Oritkarin P-alueelta löydät seuraa aamusta iltaan.
eimuutako uusittuun Pepperssiin aattona, siellä sitä on muitaki yksinäisiä :-) , tsemppiä!
Kuka muuten muistaa tai tietää, mitä ravintolaa kutsuttiin aikoinaan "Oulun jätehuolloksi"?
Muutaman Joulun olen Oulussa ollut. Yksin.
Ei ole mitään paikkaa minne mennä kun ei juottolat kiinnosta. Kylään en ala tunkeutumaan mihinkään, heillä on omat kuvionsa ja omat kaverinsa.
Yhden sukulaisvanhanpiian tunnen, mutta hänkin lopetti kaiken yhteydenpidon sen jälkeen kun se joku L-positiivinen johtohenkilö tuomittiin pääkaupunkiseudulla pedofiliasta. Kai se kävi profeetalta käsky, että vääräuskoisten kanssa ei enää saa olla vähääkään missään tekemisissä. Omassa pienessä piirissä vain, niin pääsee Taivaan Iloon kun jaksaa kilvoitella siitä ahtaasta portista...
Kaikkihan me sen heidän ahtaan porttinsa tiedämmekin...
Se on toki hyvää, ettei tarvitse mitään jouluvalmisteluja tehdä. Ei kuusia, ei valoja, ei ruokia eikä herkkuja. Ja toinen, että ainakin tässä kerrostalossa on hiljaista. Häiriköt lienee menneet hillumaan mieleisiinsä paikkoihin.
Yhtenä jouluna join yksikseni Jaloviinapullon. Vai oliko se wiskiä? Ei tuo muuttanut mitään, vaikka vähän turrutti. Näin vanhana ei juuri tule krapulaakaan, tyhmä olo vain ja kirjoitusvirheitä.
Paremminhan tuo aika kuluisi jos saisi jonkun vaikka keskustelukaveriksi, ehkäpä kainaloonkin. Petikaveriksi minusta ei enää ole, harjoituksen puute on vienyt kyvyt ja lopulta halutkin.
Onneksi joita Jouluja ei niin monta enää ole jäljellä.