this curtain which seperates these two worlds - victory.
Olisitpa tosi.
Hyvän seksin pohjalle tuskin voi rakentaa kestävää parisuhdetta?
Et sitten uskonut aitouteeni? Olen kyllä hieman pettynyt.
Olisitpa tosi.
Hyvän seksin pohjalle tuskin voi rakentaa kestävää parisuhdetta?
Et sitten uskonut aitouteeni? Olen kyllä hieman pettynyt.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei ilmeisestikään, mutta hyvän suhteen pohjalle voi rakentaa vaikka mitä...minäkin olin aito, mutta se ei riittänyt kun et halunnut kuulla, mitä minulla olisi ollut sanottavana :(
Pääasia ei ole voitto, vaan osallistuminen.
Parisuhde on raakaa työtä, jonka eteen molempien on tehtävä työnsä loppuun.
Liialliset ennakko-odotukset aiheuttavat aina pettymyksiä.
Anteeksi! Olen itsekäs paskiainen. Pelaan liikaa omien halujeni ja toiveideni mukaan. Olen pahoillani, onneksi henkinen kehitykseni on alkanut vaikuttaa ja tajuan asioita. Enkä ole niin itsekäs.Ninpä tulee mieleen Billy Furyn Biisi " I Will"
Selvensin vain ajatuksiani tänne(emmekö kaikki?), rakastan, kun voin tehdä sen vertauskuvien muodossa. Selvennyksenä, tuo "verho" tarkoittaa todellisuuden ja haavemaailman välistä erottavaa rajaa ja sen tarkoitus on monisyinen. Voitaisiin vaikka ajatella, että haaveista tehdään totta tavalla tai toisella...se on kuitenkin vain osa totuutta.
Taisi olla enemmänkin epäselvennös ;D
jos alkaa erittäin hyvällä seksillä ja tunteet tulee mukaan - siitä voi aloittaa suhteen rakentamisen. se että kaksi ihmistä on erinlaisia - tuo elämään vaan uusia näkökantoja - molemmille, mutta molempien on oltava valmis tulemaan puoli tiehen vastaan, ei vain toinen voi loikkia "tien yli" toisen luo.
jos toinen on "nyt heti" ja toinen "hitaasti hyvää tulee" - tarvitaan molempien tahtoa ja ymmärrystä, ennen kaikkea halua ja valmiutta...
entäs jos molemmat on "hitaasti hyvä tulee" -mitä siihen tarvitaan? miten monta vuotta olis normi?
auts - eihän tohon kukaan osa vastata kuin te.. oma kokemus oli kaksi kuukautta vastaan vuosi..
Ehkä tässä tilanteessa, joissain tilanteissa/ihmissuhteissa voi olla järkevintä ettei olla kummankaan osapuolen omalla maaperällä (olen tästä joskus aikaisemminkin kirjoittanut tänne palstalle...silloin kun olin ihan solmussa ihmissuhdekiekuroiden kanssa)
Ajatellaan, että jos onnistuttaisiin samanaikaisesti olemaan "ei kummankaan" alueella, siis ns. sillä alueella joilla ko. henkilö vaikuttaa ja elää... silloin on paljon helpompi aloittaa jotain uutta, tai kenties päästä sopuun ja tehdä kompromisseja joidenkin vanhojen ihmissuhde konfliktien tai - ongelmien suhteen.
Mutta se, jos aatellaan että on kaksi leijonaa jotka molemmat saalistaa omalla puolellaan viidakkoa. Miten ihmeessä ne kaksi voimakasta leijonaa saadaan tuotua -ei kenenkään- alueelle sieltä?
Näin minäkin ajattelen, kompromisseja on tehtävä ja kohtaaminen tapahtuu puolivälissä.
Mukavaa joulunseutua :)
Mukavaa Joulua sinullekkin!
Itse olin suhteessa se joka "loikki tien yli" hän nökötti toisella reunalla, se söi mua ja minuuttani.. hän ei ymmärtänyt mitä tarjosin eikä osannut katsoa erinlaisuuttamme "vahvuutena".. kaikesta huolimatta on ikävä vaikka tiedän että parempi näin kuin että olisin "kadottanut" itseni, sen mitä olen itsestäni rakentanut elämän varrella...
On tärkeää saada olla oma itsensä, eihän itseään voi liikaa mennä muuttamaan. Kuulostaa kulahtaneelta ajatukselta, näin se kuitenkin on.
Jos se olet sä niin kyllä olet vuosien saatossa muuttunut hymyilevästä tyypistä melankoliseksi :( mutta sitä se epätoivoinen rakkaus teettää, saman teki minullekin :(
jotain voi muuttaa, mutta ei perustaa ja periaatteita joille on itsensä rakentanut...
vessapaperin merkin vaihto - ok / tutkia toisen puhelimen viestit - tervettä vai vähemmän tervettä, itsestä erittäin paljon vähemmän tervettä..
niitä joita vertaukset ärsytää, ne ovat ääripäitä.... itsestäni terve sude perustuu luottamukselle ja se että himaan tuleekin 20min myöhemmin kun oli ilmoittanut ja joutuu selittämään syitä ei ole tervettä..
Ymmärrän.