Hei. Otsikon mukainen yleisvirtakone (putkiradio) Poltti R2 vastuksen (180 ohmia) ja sulakkeen. Tämä vastushan on lankavastus 180 , 200 ja 430 ohmia. siinä on kaksi ulosottoa 380 ohmia ja 430 ohmia kytkettynä. Wateista ei ole mitään tietoa.?
Onko jollakin tämä tieto?
Korvasin 180 ohmisen 220 ohmisella 6w ja laitoin uuden sulakkeen.
Toimi 10 minuuttia ja sain saksankielisiä ja venäjän kielisiä lähetyksiä kuulumaan, sitten sulake paloi. Mistähän voisin alkaa etsimään vikaa?
Huomautukseksi minusta tuo vihreä moniulosotto vastus käy mahdottoman kuumana johtuuko liina suuresta wattimäärästä uudessa 220 ohmin vastuksesta? Ilmeisesti tuo vastus syöttää vännitteen putkille.
Osaako kukaan helpottaa vian löytymisessä?
Tuossa linkki kytkentään ja osaluetteloon.
http://www.philipsradios.nl/Schemas/BX210U.pdf
Onko jollakin tämä tieto?
Korvasin 180 ohmisen 220 ohmisella 6w ja laitoin uuden sulakkeen.
Toimi 10 minuuttia ja sain saksankielisiä ja venäjän kielisiä lähetyksiä kuulumaan, sitten sulake paloi. Mistähän voisin alkaa etsimään vikaa?
Huomautukseksi minusta tuo vihreä moniulosotto vastus käy mahdottoman kuumana johtuuko liina suuresta wattimäärästä uudessa 220 ohmin vastuksesta? Ilmeisesti tuo vastus syöttää vännitteen putkille.
Osaako kukaan helpottaa vian löytymisessä?
Tuossa linkki kytkentään ja osaluetteloon.
http://www.philipsradios.nl/Schemas/BX210U.pdf
Vastaukset 31
Vanhimmat
Vika voi olla esim. elkossa C1, joka vuotaa. Tai pääteputki B4 ottaa liikaa virtaa esim sen takia, että kondensaattori C29 vuotaa tasajännitettä pääteputken hilalle.
Eli noista kohdista on hyvä aloittaa.
10A virta ei ole enää mitään vuotoa !
eikä mikään putkiin liittyvä sellaista voi saada aikaan.
se on oikosulku !
en nimittäin näe missään sulaketta radion rakenteessa.
Kuka sulle on sanonut, että 10A:n sulake on palanut?? Tottakai siellä on pieni sulake anodijännitteessä, vaikka se piirtäjältä lienee unohtunut.
Vastus 6w on liian pieni, ehkä jokin 25 wattinen lähentelee oikeaa.
Sitten se sulake jos sillätarkoitetaan talon sulakkeita, esm 10 A ja se palaa, ja kuitenkin radio jotenkin toimi viittaa lähinnä suoraan verkkokytkimen jälkeiseen kondensaattoriin C32 muu ei oikein ole mahdollisuuksissa niin suurelle ylivirralle.
Se taas pitäisi näkyä jo sulaneena pikenä tai halkeimina konkan konkassa itsessään.
sen voi katkaista pois, ei sillä ole merkitystä tänä päivänä.
Hei! Onko tuo se Philipsin PikkuMatti? Sellainen meillä oli ennenkuin muutimme keväällä 1947 uuteen kotiin. Olin silloin juuri täyttänyt 3 vuotta. Kyllä sieltä rutinan ja rätinän seasta muutakin vähän kuului...
Kiitos Röhri Roopelle asiallisesta lähestymisestä asiaan.
Kyllä tuossa vastaanottimessa on 1kpl lasiputkisulake mallia lyhyt. 250V 315mA
Tuo C1 on ilmeisesti yhdistelmä 50 50 uf kondensaattori
onkohan C1 C2 sisäisesti rinnan vai sarjaan kytketty ??? Se kun on yksi pelti purkki.
Tuo C29 on 10000pf musta ilmeisesti piki kondensaattori.
Ilmeisesti nuo voi korvata nykyaikaisilla osilla kunhan jännitekesto on riittävä.
C1 C2 on kaksoiskondensaattori, jonka yhteinen miinusnapa on runko ja plusnavat ovat ne juotoskorvat.
Kondensaattoripari yhdessä R1:n kanssa toimii anodijännitettä tasaava RC-suotimena.
Lisäys: Kun noita vanhoja yleisvirtakoneita peukaloi, pitää muistaa, että riippuen pistotulpan asennosta sähköverkon 240V vaihe voi olla vaikka radion runkopellissä.
Verkkojännitteen kannalta laitteessa ei ole takuuvarmaa maatasoa, vaan runkokin voi olla todella "kuuma". 240V tälli voi viedä vaikka hengen.
Näillä tiedoin ainoa vikamahdollisuus on, että C1 vuotaa, eli kaksikko-elko vaihtoon. Mikään putki ei voi syödä niin paljoa ylimääräistä virtaa, varsinkaan jos sait sieltä jotakin kuulumaan. Sitäpaitsi jos anodijännite kuormittuisi C1 jälkeen, käryäisi vastus R1. On toki pieni mahdollisuus, että tasasuuntaaja-putkessa olisi vuoto katodi/hehkulanka välillä, mutta sen voit tarkistaa irrottamalla C1 konkalle menevä johto hetkeksi. Jos R2 kuumenee edelleenkin, on tasasuuntaajaputki viallinen.
Käännä tosiaankin pistotulppa siten, ettei vaihe ole rungossa, ennen kuin alat peukaloida radiota! Käytä vaikka vaihekynää!
"Sitäpaitsi jos anodijännite kuormittuisi C1 jälkeen, käryäisi vastus R1."
Kytkentäkaavion mukaan Pääteputken anodijännite menee suoraan C1-kondensaattorilta, eikä vastuksen R1 kautta.
Jos siellä todella on se pieni 315 m sulake, jota en näe kaaviossa, silloin todella jää C1 lähes ainoaksi mahdollisuudeksi.
Eli virrat pois, konkat puretuksi johdot irti ja mittaus joko kapasiteetti tai yleimittarilla sen näkee, analokisella, digijutuilal ei tee mitään noissa töissä.
Siinähän on nelossivulla taulukko putkien anodi- ja hilajännitteistä, sekä vastaavat virrat.
C1 jännite näyttäisi olevan 175V ja C2 156V.
Iprim. 185mA.
Verkkojännite on ollut 220V, joten nykyisin jännitteet ovat hiukan korkeammat.
Noita voi tarkistaa, kun sähköt muuten alkavat pysyä päällä.
Ja sitten muistaa varoa niin avointa verkkojännitettä kuin myös anodijännitteitä.
Jopa hehkujännitteetkin lyövät näpeille, jos kontaktin saavat.
Tossa siistimpi kytkis.
http://img41.imageshack.us/img41/7213/philipsbx200uschema.gif
Huomio: Jännitearvot poikkeavat hiukan toisesta kuvasta.
""Sitäpaitsi jos anodijännite kuormittuisi C1 jälkeen, käryäisi vastus R1."
Kytkentäkaavion mukaan Pääteputken anodijännite menee suoraan C1-kondensaattorilta, eikä vastuksen R1 kautta. "
Näinhän se on kytketty, mutta jos UL41 päätepentodi ottaisi noin paljon anodivirtaa, ei radiosta kuuluisi mitään, koska putki olisi ohjautunut täysin auki, siis kokonaan pois toimintapisteestään. Jos kuitenkin epäilee putkivikaa, voi pääteputken nypätä pois ja katsoa miten virrat nousee, kun putket eivät hehku. Edelleen uskon, että C1 vuotaa. Ei olisi ollenkaan harvinaista noin vanhalle elkolle.
Ei se nyt aivan noinkaan mene. Sulake on mitoitettu siten, että suhteellisen pienikin ylitys normaalivirrasta polttaa kysyjän kertomalla aikajänteellä sulakkeen. Eikä se ääni minnekään vielä häviä pienestä ylivirrasta, eli vaikka anodivirta melkein tuplaantuis. Jossain vaiheessa virran kasvaminen määrätyn rajan yli alkaa säröyttää ääntä, kun anodin jännite putoaa alas ohjauksen positiivisella puolijaksolla.
Lisäksi tuon ajan paperi-/ pikikondensaattorit vuotavat lähes poikkeuksetta. Kokemusta on pitkän ammattiuran aikana noistakin tullut.
Toki elkotkin alkavat vuotaa pitkän varastoinnin aikana, koska eristävä oksidikerros katoaa vähitellen. Pitkän säilytyksen jälkeen pitäisikin oksidikerrosta kasvattaa laittamalla elkolle alussa pienempi jännite suurehkon sarjavastuksen kautta ja jännitettä kasvattaa vähitellen sitä mukaa, kun vuotovirta pienenee.
Tietysti elkon voi vaihtaakin, jos sopiva koko ja kiinnitys täsmää. Putkilaitteisiin ei kannata laittaa kapasiteetiltaan (uF) suurempaa elkoa, koska putkitasasuuntaajan elinaika lyhenee, jos ripplevirta kasvaa siitä, mitä tasasuuntausputken spekseissä kerrotaan. Usein tasasuuntausputkelle annetaan suoraan maksimi varauskondensaattorin kapasitanssi.
"Ei se nyt aivan noinkaan mene. Sulake on mitoitettu siten, että suhteellisen pienikin ylitys normaalivirrasta polttaa kysyjän kertomalla aikajänteellä sulakkeen"
5X20 lasiputkisulakkeiden tulee olla IEC standardin numero 127 mukaisia, joka määrittelee, että virran pitää katketa arvossa 2,1 X nimellisvirta, joten aika isosta anodivirrasta on kyse. Jos se kulkee päätepentodin läpi, on putki yltä päältä punainen hetkessä.
On noita tullut itsekin ropattua jokunen, kun rtv-mekaanikon ammatista olen leipäni ottanut vuodesta 1966 alkaen eläkeikään asti ja harrastuksena jo vuosia ennen tuota. Tulipa joskus 70-luvulla suoritettua ylempi ammattitutkintokin alalla. Onpa tuokin radiomalli ehtinyt varsin tutuksi yleisyytensä vuoksi, kuten Philips merkkiset yleensäkin.
...ja unohtui vielä sanoa, että terveiset vaan virkaveljelle! Hyvin suurella todennäköisyydellä olemme tuttuja, jos kerran olet alalla ammattimaisesti vaikuttanut.
Hehkupiiri tuo sulakkeelle U-putkilla 100mA pohjakuorman.
Kiitos vastauksista. Mukava seurata keskustelua.
Harmittaa tietenkin vähän kun ei paljoakaan putkiradio asiasta tajua.
Osat on nyt ostettu 47 47 elkon 350V ostin ja muutaman muun. Kunhan saan ne vaihdettua niin kerron kyllä miten tässä kävi.
Onkohan vikavirtasuoja laitteella mitään virkaa kun askartelee putkiradion kanssa?
Entäs tilanne kun sähkön syöttö, siis töpseli on irrotettuna?
C1 ja C2 kondensaattorithan on varautuneena pitkän aikaa vaikkei töpseli ole seinässä.
Tuollaisia korjattiin huollossa suojaerotusmuuntajaan kytkettynä, koska runko voi olla jännitteellinen, riippuen pistokkeen asennosta.
Mutta kun katsot vaihekynällä (= hohtolamppu sarjavastus), ettei rungossa ole jännitettä. Pidät vielä toisen käden taskussa, kun operoit avonaisen kytkennän kanssa!
Elkon voi purkaa muutaman sadan ohmin vastuksella. Onhan niitä ruuvimeisselilläkin purettu, mutta se ei ole elkolle niin kovin terveellistä, kun siinä silloin kulkee isot virrat. Ja jos se elko vuotaa, niin eipä siinä jännite kovin kauaa viihdy. Ja kun koneen sulkee, niin elkot purkautuvat vielä lämpimien putkien kautta. Paremmissa koneissa on parinsadan kilo-ohmin ns. bleeder-vastus elkon rinnalla purkamassa varausta.
Hei taas. Ja kiitosta neuvoista ne tepsii.
Ja olkaa huoleti en koske koko kapineeseen ennen kun puolen tunnin päästä kun töpseli on ollut irti.
Mutta virrat alkaa pysyä päällä.
Ensin vaihdoin C1 ja C2. Se ei auttanut asiaan.
Mutta C29 oli 5000pf vaihdoin tilalle 10000pf ja C32 vaihdoin myös. Toimii....
Hurina on kyllä melkoinen ja lisääntyy volumen mukana.
Olisko tällekin asialle neuvoa kun ei tätä kehtaa viedä korjaamolle
eikä Hyrylän kylillä ole enää edullista radio korjaamoa.
Keskiallloilta kuuluu jo asemat ja hurinakin hieman vaimenee.
Hommaa vois jatkaa siten, että mittaat niitä jännitteitä, mitkä on ilmoitettu siinä kytkis-pdf:ssä ja ilmoittaisit niitä tänne. Mahdollisesti myös niitä virtoja, jotka löytyy samasta pdf:stä. Pohditaan sitten, mitä kannattais vaihtaa.
Siellä on edelleen niitä vanhoja paperirullakondensaattoreita, jotka mahdollisesti vuotavat, esim. C33 ja C20. Jännitemittaukset saattais antaa vihjeitä vuodoistakin.
Osa putkistakin saattaa olla matkansa päässä, jne.
Kun suotolyytit on kerran vaihdettu ja silti hurisee, on todennäköisin syyllinen pääteputki UL41, jonka hehkulanka vuotaa katodiin. Seuraavaksi todennäköisin vaihtoehto on putki UBC41,jossa voi olla sama vika. Muut putket toimivat ennen ilmaisinta, jolloin sieltä ei voi tulla pientaajuuteen hurinaa.
Hei taas.
Muutaman konkan vaihdoin ja R17 joka oli 100 ohm vaikka piti olla 150 ohm.
Pikkasen mittailin jännitteitä C1=196V ja C2 =170V
Ovat melko korkeat. pitäisi olla 175 ja 156V
C20 ja C33 vielä toistaiseksi vanha.
Putkia UL41 ja UBC41 on varmaan vaikea todentaa rikkonaisiksi?
Noitten putkien testaamiseksi hurinan aiheuttajana on olemassa konsti, mutta hieman vaivalloinen. Pitää irroittaa putken hehkulle menevät johdot ja korvata hehkulanka sopivan kokoisella vastuksella ja tilapäinen hehkujännite syötetään jostakin sopivan kokoisesta muuntajasta, jonka toisio käämi kelluu, eli ei ole kytketty maihin. En nyt löytänyt tähän hätään noitten putkien hehkujännitteitä, mutta sen voi mitata ennen testausta. U-sarjan putkissahan ilmoitetaan yleensä vain hehkuvirta, joka on 100mA. Jos hurina aiheutuu hehkulangan vuodosta, ongelma poistuu kun katodin ja hehkun välillä ei kulje virtaa kelluvan hehkujännitteen vuoksi.
Tuo on melko vaivalloinen taapa testata putkia. Jos löytyisi vaikka toimivia ja pääsisi niillä kokeilemaan. Nyt on lähes kaikki konkat vaihdettu ja lyhyet aallot kuuluu mainniosti mutta vastaavasti keskiaallot lakkasi kuulumasta. On tuo oikukas mutta kaunis radio.
Vaihda vielä tuo C20, kun sekin toimii Anodijännitteen suotokonkkana.
Putkia vois mittailla vastusaluella ja katsoa löytyykö vastusta= oikosulkua esim katodi -hehku.
Keskipitkien kuulumattomuus voi johtua huonosta juotoksesta tai vaihdettu konkka juotettu väärään paikkaan. Joku ohut johto irronnut remontin yhteysessä. Aaltoalueen vaihtokutkin viallinen, kärjet likaiset tai jotain vastaavaa.
Radio vaatii kunnon lanka-antennin pituus 10 m ja keskipäivallä MW= keskipitkät kuuluu huonosti.
Tsemppiä.
http://www.timonradiosivut.fi/Philips_BSF210U.html
Nostan vanhaa ketjua, kun satun omistamaan kyseisen radion. Se on perinnöksi tullut, siihen liittyy tunnearvoa enkä haluaisi kuskata Ekotorille. Ei liene mikään arvoradio mutta kuitenkin...
Johto on vanha maadoittamaton ja se pitäisi vaihdattaa. Itse radio käynnistyy, mutta asemia ei oikeastaan löydy ja testaamisesta lähtee palaneen käry. Minne putkiradiot tuntevaan paikkaan Philips kannattaisi viedä huoltoon. Sitä parempi jos huolto olisi Turun seudulla.
Tuskinpa mitään huoltoja enää on olemassa mutta vanhempia elektroniikkaharrastajia tai radioamatöörejä saattaa löytyä, jotka osaavat putkitekniikkaa. Toinen murhe joka tuossa saattaa tulla eteen on U-sarjan putkien löytäminen. Melkeinpä kannattaisi radio siistiä ja jättää se hyllylle koriste-esineeksi.
Hurisee minkä hurisee, kun päätepilli saa fluiduminsa eka lyytiltä eikä täysin suodatettuna.