Sisko lähti itään
etsimään ja löytämään
kodittomia katulapsia
joille voi antaa lämmintä teetä
villaista viluisiin jalkoihin.
Veli lähti kaukomaille, sodan
runtelemaan kylään,
pelastamaan ihmishenkiä
lääkitsemään alkeellisiin oloihin
heitä, joilla vielä on toivoa.
Toinen veli muutti Amerikkaan
" kultaa vuolemaan "
lähetti yhden ainoan joulukortin
vanhalle äidilleen ja joka vuosi
äiti otti kortin pöydälle ja minä itkin
salaa sitä, että veli oli unohtanut
kuka hänet koulutti ja antoi rahaa, kun
piti saada Bemari.
Minä jäin kotiin
elämäni ei ole hohdokasta
olen nähnyt vanhuuden vaivat
kuinka paljon siinä onkaan tuskaa
vaikerrusta, kiukuttelua, luopumista
mutta myös pieniä iloja, sellaisina aamuina
kun aamukahvi ei mene sivu suun ja
vessareissu onnistuu kaatumatta.
Olen nukkunut monta yötä horroksessa,
toinen silmä auki ja korva kuulolla
milloin äiti nousee ja lähtee keittiöön, tai
naapurin Miinan luokse.
Tämä on yksinäinen joulu
äiti pääsi tuskistaan ja minä
mietin, millaista joulu on siellä
kaukomailla tai pakolaisleireillä
heillä, jotka menettivät kaiken....
Hyvää joulua maailma ja sen
ihmiset kohtaloineen
olen saanut suurenmoisen
joululahjan
monta hyvin nukuttua yötä,
kaikesta huolimatta.
etsimään ja löytämään
kodittomia katulapsia
joille voi antaa lämmintä teetä
villaista viluisiin jalkoihin.
Veli lähti kaukomaille, sodan
runtelemaan kylään,
pelastamaan ihmishenkiä
lääkitsemään alkeellisiin oloihin
heitä, joilla vielä on toivoa.
Toinen veli muutti Amerikkaan
" kultaa vuolemaan "
lähetti yhden ainoan joulukortin
vanhalle äidilleen ja joka vuosi
äiti otti kortin pöydälle ja minä itkin
salaa sitä, että veli oli unohtanut
kuka hänet koulutti ja antoi rahaa, kun
piti saada Bemari.
Minä jäin kotiin
elämäni ei ole hohdokasta
olen nähnyt vanhuuden vaivat
kuinka paljon siinä onkaan tuskaa
vaikerrusta, kiukuttelua, luopumista
mutta myös pieniä iloja, sellaisina aamuina
kun aamukahvi ei mene sivu suun ja
vessareissu onnistuu kaatumatta.
Olen nukkunut monta yötä horroksessa,
toinen silmä auki ja korva kuulolla
milloin äiti nousee ja lähtee keittiöön, tai
naapurin Miinan luokse.
Tämä on yksinäinen joulu
äiti pääsi tuskistaan ja minä
mietin, millaista joulu on siellä
kaukomailla tai pakolaisleireillä
heillä, jotka menettivät kaiken....
Hyvää joulua maailma ja sen
ihmiset kohtaloineen
olen saanut suurenmoisen
joululahjan
monta hyvin nukuttua yötä,
kaikesta huolimatta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Maailmassa on paljon surua, murhetta ja pahoja asioita.
Toiset toivovat lahjaksi kalliita koruja ja jollekin hyvin nukuttu yö
on suuri lahja,oletan tämän olevan omaishoitajan kertomaa?
Runo herätti ajatuksia ,näistä katulapsista ja sodan runtelemista
kylistä kuin myös pakolaisleireistä ja luonnonkatastrofien
tuhoamista alueista, kuinka hyvin meillä täällä sentään onkaan.
Maailmassa on aina ollut ja tulee olemaan sotia ja katastrofeja, joihin
emme voi vaikuttaa. Täällä me valitamme joskus turhistakin asioista
jos kynsi katkeaa tai tukka ei ole hyvin, ja jossakin tulvat ja maanjäristykset vievät kokonaisia kyliä mennessään.
Hyvinhän meillä täällä pohjolassa sentään on, vaikka myrskyt
kaatavatkin toisinaan metsiä.
Kiitän palautteesta !
Oikea supistetttu perhesaaga oli runosi.
MIetin vain, kuinka hyvin tuntevat elämässä onnistuneet nuo pois lähteneet.
Usein huomataan myöhään, että samat apua tarvitsevat olisivat löytyneet paljon lähempää. Mutta nuoruuden kaikkivopaisuus saa uskomaan vain omiin kykyihin maailman parantamisessa.
Tavallisesti se parannettava maailma on käden ulottuvilla.
Nooh, ei tämä nyt mikään " perhesaaga " sentään ole, tuli taas liian
pitkä, voi kun oppisin vielä tiivistämään.
Auttavia käsiä, olivatpa ne kaukomailla tai lähellä, ei koskaan ole
liikaa ja omaishoitajan tehtävä on haastavaa, ansiotyön ohella.
Onneksi on niitä auttavia käsiä, kaikkeen ei pysty yksin.
Kiitos palautteesta !
Kaunis ja ajatuksia herättävä runonomainen tarina,
kiitos.
Niin, runonomainen tarina, en osaa kirjoittaa lyhyesti ja nasevasti.
Ehkä tällaiset kannattaisi kirjoittaa toiselle palstalle.
Kiitos Viivi palautteesta !
Hei Wilma, tuli mieleeni vastata valitteluusi runon pituudesta tai kertovuuudesta.
Mielestäni siihen ei ole mitään syytä, koska runoutta on niin montaa lajia. Kertovia, eeppisiä runoja on maailmassa paljon, Iiliaasta ja Odysseuksesta alkaen.
Lyyrinen- ja mieterunous mahtuvat pieneenkin tilaan, kertova runous ei.
Voi olla, että tässä samalla puolustan omaa laatuani, koska murrerunot ovat aina itselläni kertovia ja tahtovat siksi venyä. Muut onnistuvat sijoittumaan pienempäänkin tilaan, joskus.
Kirjoita sinä vain omalla laillasi, olet rikkaus.
Hyvää uutta votta toivottaen.
Niin se on, jos haluaa kertoa jotakin, tulee paljon tekstiä.
Olen aina ihaillut heitä, jotka osaavat kirjoittaa asiansa lyhyesti ja
silti lukija ymmärtää, muutamasta lauseesta.
Joskus ajatuksia ja sanoja on pää täynnä ja sitä tulee vaan
kirjoitettua paljon, on myös sellaisia aikoja, jolloin " pää on tyhjä ",
ei saa mitään aikaan ja runot eivät synny väkisin.
Kiitos, tee, kommentistasi ja sanarikasta ja muutenkin
onnekasta Uutta Vuotta !