Kyselisin tällaista asiaa. Onko normaalia, että mieleen tulee yhtäkkiä jokin outo sana/lause, tai siis että se tulee ns. lauseena mieleen? tavallaan samalla tavalla kuin jos ajattelen tiedollisesti jotain asiaa tai luet vaikkapa tätä tekstiä, niin kuulet oman äänesi ajatuksena päässäsi. Mutta onko normaali asia, jos yhtäkkiä, kun et ajattele tietoisesti mitään, jokin outo lause vain tupsahtaa päähän? Yleensä vielä jotain täysin randomia, esimerkiksi; "leipä on kuivaa" tai "kyllä mielestäni se vesi oli kylmää", ilman että se liittyisi mitenkään sen hetkiseen tilanteeseen tai siihen mitä ajattelen. En siis kuule ääniä tai mitään hallusinaatiopuhetta tai sen sellaista, ihan vaan tuollaisia outoja lausahduksia. Minulla on uniongelmia, toisinaan nukun todella paljon ja toisinaan en ollenkaan. Silloin kun olen erityisen väsynyt huomaan että päähän tulee herkemmin näitä randomeja ajatuksia ja se on hiukan ahdistavaa. Mutta myös vaikka olen nukkunut, näitä saattaa silloin tällöin tulla.
Minulla on ollut nuoruudesta asti paniikkihäiriö ja siihen kuuluvia pelkotiloja (mm. sekoamisen pelko), joten otan tällaiset "oudot asiat" hyvin herkästi ja yhdistän ne pelkoon "mitä jos sekoan". Todella rasittavaa.
Haluaisinkin kysyä, kun googletuksella en oikein löytänyt mitään järkevää, että onko muilla tällaisia kokemuksia ja onko se aivan normaalia?
Arvostan kovasti asiallisia vastauksia.
Minulla on ollut nuoruudesta asti paniikkihäiriö ja siihen kuuluvia pelkotiloja (mm. sekoamisen pelko), joten otan tällaiset "oudot asiat" hyvin herkästi ja yhdistän ne pelkoon "mitä jos sekoan". Todella rasittavaa.
Haluaisinkin kysyä, kun googletuksella en oikein löytänyt mitään järkevää, että onko muilla tällaisia kokemuksia ja onko se aivan normaalia?
Arvostan kovasti asiallisia vastauksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yritän olla asiallinen ja aito. Kun ikää on, niin itsekkin kokenut paljon ja myös pohtinut ajatusmaailmaansa. Eiköhän kuvaamasi ole ihan tavallsita meille kaikille. Aivot rekisteröivät ja tallentavat kaiken, mitä aisteillamme koemme, ajatteleme ja tiedostamme. Ja onhan siellä myös alitajusitakin tietoa. Suurin osa tiedosta jääkin jonnekin ö-arkistoon ja sitä ei muista tai tule koskaan palauttaneeksi. Kun on mieli rentona ja myös akttivisena pohdiskeluhetkenä saattaa putkahdella näitä tällaisia sanoja, lauseita, ajatuksia ja täysin ilman asiayhteyksiä. Ne kuin vian pompaavat jostain. Itsekkin ihmettelee, miten pikkutarkasti sitä muistaa.
Kun tiedostat ja ymmärrät, että et kuule ääniä vaan kysymyksessä on vain aivojen muistoja ja arkistoja, niin ei asiasta kannara huolestua. Parasta kun et kiinnitä niihin åaljon huomiota. Ainoastaan silloin muistaminen on tärkeää, jos noilla lauseilla tai sanoilla on jokin littymäkohta tai johtolanka noihin ahdistukiin. Se onkin esim. terapiassa ongelma että ihminen ei tahdo mitenkään muistaa ja saada kiinni tilanteista, joihin ahdistus tai paniikki juontaa.
Jospa yrität torjua asioita, joiden läpikäyminen saattaisi olla jopa avain pelkojesi juurille.
Et todellkaan ole sekoamassa. Ihan normaalia tuollainen on kaikille.
Kiitos kovasti asiallisesta vastauksesta!
Sitä kun jotenkin on niin herkkä juuri tällaisille asioille kun paniikkihäiriötä monta vuotta takana niin takertuu helposti tähän itsetutkiskeluun ja pienimmätkin asiat saattavat, joita suurimmalle osalle ihmisistä tulee mutta he ohittavat sen ns. olankohautuksella, tuntua isoilta ja pelottavilta. Tuo paniikkihäiriöön liittyvä sekoamisen pelko on niin laaja-aluinen että tavallaan kaikkeen hiukankin poikkeavaan kiinnittää tuplasti huomiota. Yritän useimmiten juurikin ohittaa kaikenlaiset tyhmät ja tarpeettomat ajatukset ja pelot, mutta joskus ne vain ottavat kovemmin valtaansa, jolloin on helpottavaa kuulla että muutkin kokevat samoja asioita. Joskus tuntuu että olisi helpompaa olla hiukan 'yksinkertaisempi'. :)
Mukavat joulunjatkot sinulle!