Mihin hevarit hävisivät?

Ja Ari Koivunen - hevimies - vei Idolsin 2007. Eikä samaan tapaan kuin Antti Railio VoFin viime vuonna vai milloin olikaan (eli popbiisejä esittämällä), Koivunen veti ihan hard rockilla loppuun asti ja voitti silti selkeästi.

Sitähän minäkin olen tässä pohtinut.

Muoti kulkee nopeasti eteenpäin. Vaikka moni maa vieläkin tuntee suomen hevistä, on karu totuus se, että suurin osa täältä on ns. massateinejä blondeine hiuksineen ja piikkikorkokenkineen. Itse huomasin myös tämän muutoksen, kun kouluni vanhat ysit n. vuodelta 2009 olivat suurin osa hevareita ja suosittuja, mutta heidän kadotessaan, katosi myös hevikulttuuri koulustamme. Kenties rivimme ovat vähentyneet joukkopaineen alla ja maamme on täynnä ns.piilohevareita jotka odottavat oikeaa hetkeä tulla ulos. Oli miten oli, meidän uuden sukupolven hevareiden täytyy pitää tätä kulttuuria yllä ja varmistaa ettei se katoa lopullisesti.

Itse -94 syntyneenä olen huomannut saman ilmiön. Kun menin yläasteelle erääseen helsinkiläiseen yhteiskouluun (lukio ja yläaste samassa), siellä kun oli aina semmonen abishow lukion kolmosten poistuessa koulusta siinä helmikuussa kirjoitusten jälkeen, niin siellä oli aina joku abien bändi perinteiseen tapaan soittamassa siinä showssa, ja vissiin muutamana ekana vuotena (jotka ite vietin yläasteella) ne soitti aina heviä, kavereilla oli pitkät letit sun muuta ja kerran ne veti jopa osin semmosella death metal-tyyppisellä murinalla. Lisäksi siinä showssa soitettiin taustabiiseinä just näitä suomalaisten heviartistien "hittejä" eli hard rock hallelujaa ja taivas lyö tulta ym. kun vastaavasti itseni ollessa abi tämän vuoden alussa, soitettiin siellä vaan jotain hiphoppia ja gangman styleä. :P Silloin pienenä seiskana (jolloin olin jo todellinen hevari) odotin innolla että hitto kun siihen on aikaa että olen itse abi ja tuolla edessä kuuntelemassa kunnon musaa... mutta ehti vähän tuo muotivillitys muuttua siinä kuudessa vuodessa. :P

Jos oikeasti on "metalhead" ja oikeasti kuuntelee metallia, ei se sieltä mihinkään katoa. Luulenpa että tämä 2000-luvun alun "hevi"villitys sisälsi paljon posereita yms. Ja tyyleillä on oma kierto, jostain tulee välillä mainstreamia ja sitten taas palaa vähemmän suositummaksi. Metalli ja rock ovat kyllä aina olleet suomessa suht pinnalla ja suosittuja, sinänsä se on hyvä asia, metalli suomessa on alive and kicking. Ja onneksi metalli ei ole kuitenkaan mitään ihan valtavirtaa, juuh vähän elitistiseltähän tämä kuulostaa mutta :D ...

tää on niin totta. ite olen 9luokkalainen tyttö ja huomasin kans kun viimevuoden yseillä oli bändi ja ne soitti aina ku oli joku tapahtuma tai mikä vaan tilaisuus. heviä tuli oikeen urakalla ja kaikenlaisia covereita kuulin. nyt kun itse tulin ysille niin olen huomannut että olen ainut hevari meidän ikäistemme joukossa.. kasilla on kolme jotai emon ja hevarin sekoitusta kai, mutta en tajua minne kaikki hevarit koulustamme ovat hävinneet. itse kun olin seiskalla, koulussamme oli aika montakin hevaria ja nyt olen ikäluokkamme ainut.. kaikki ovat nykyään näitä niin sanottuja massoja ja "räppäreitä" en tajua mitä hienoa siinä on, että kulkee cäppi vinossa niin että valitetaan miksi aurinko paistaa silmiin kun lippa on sivussa, tai se kun nämä lökäpöksyt roikkuvat polvissa niin että perse näkyy, nykyäänhän jotkut roikottavat housujen lisäksi kalsareitaan.. tää "muoti-ilmiö" menee niin yli(ainakin meidän koulussa)..
kun pukeudun näin että minusta oikeasti näkee minkä tyyppistä musiikkia kuuntelen, ihmiset katsovat niin halveksivasti ja hylkivästi minua.. mitä vikaa siinä muka on että olen tälläinen? itse he kulkevat vain massan mukana eikä varmasti kukaan näistä massoista osaa jollain tavalla erottua joukosta.. ei mitenkään.. kaikki näyttävät samoilta. ihmiset kuunnelkaa heviä ja erottukaa porukasta jotenkin että saisimme tämän "muoti-ilmiömme" takaisin!

Myös minun yläasteaikana (2004-2006) hevi/metalli oli "in" mut sittemmin se johonkin katosi. Lämmöllä voi toki sitäkin aikaa muistella, ei ehkä muuten mut noin tyylillisesti.

Metalli ollut osana omaa elämää aina ala-asteelta tähän päivään saakka. Kerava etenkin on hevareiden mekka. Siellä on niitä rock-baarejakin monia. En tosin enään tiedä, että kuinka paljon oikeita hevareita kävelee kadulla vastaan, koska en ole pariin vuoteen asunut koko paikkakunnalla. Tosin itsellä ei ole lamaantunut rautasydän hetkeksikään ja kokoajan löytyy uusia ja vanhojakin bändejä joita rupeaa kuuntelemaan. Kaikkihan eivät aina pukeudu sen oman musiikkimaun mukaan, olen huomannut. Eräässäkin työharjoittelu paikassa puljun pomolla oli siistiksi leikattu tukka, villapusero ja tyylikkäät farkut ja loaferit. Yllätyin, kun kyseisen henkilön soittaessa Spottarista musiikkia kuulin Dimmy Borgiria itseään ja heti perään Mastodonia ja kumppaneita.

Hevi ei ole muoti-ilmiö, se on asennetta ja elämäntapaa. Metalli on ollut aina osa meikätytön elämää, ja tulee aina olemaan ja on olo kuin taivaallisessa kadotuksessa, kun löytää uuden ja nerokkaan hevibändin. Onhan se surullista, että hevarit näyttävät kadonneet, mutta siinä suhteessa voimme osittain mennä nykyajan ryhmäpaineen ja äärettömiin mittasuhteisiin menneen sosiaalisen median puolelle.

Voin lohduttaa - heverit eivät ole kadonneet, he ovat vain vähentyneet. Tai eivät ainakaan enää uskalla pukeutua tyylilleen 100% uskollisesti.

En ole kai true-hevari, mutta musiikista pidän. Muistan kun ekaluokkalaiset (meidän piti koulussa avittaa niitä) näkivät Pikku-oravan ja sanoivat Alviniksi. Selitin, että se on se Taivas lyö tulta-orava ja kumpikaan ei ollut kuullut koko kappaleesta.

Se oli outo tunne. Vielä vitosella kappalle oli mukana koulun talentissa....

Hevarit on nykyään liian hajanaista sakkia ja taistelevat toisiaan vastaan. Muistan vielä ton 2000-luvun alun ja puolivälin hevivillityksen aikana kun oli ylpeys kulkea hevarina kadulla ja mm. teräsbetoni oli 2005 kuuminta hottia radioissa. Nykyään on hevipiireissä tosi paljon tämmösiä "musiikkieksperttejä" jotka sanelee mikä bändi on "poser" ja mikä on "true metal". No oli näitä kai silloinkin, muttei jostain syystä yhtä kovassa äänessä kuin nykyään. Näkisin sen yhtenä syynä hevikulttuurin rappioon, kun kaikki taistelee keskenään siitä mikä on "oikeeta heviä". Mulla ei ole mitään metalcore yms. bändejä vastaan vaikka kuuntelenkin pääosin perinteistä iron maiden-slayer-metallica-linjaa koska se on mun mielestä metallia ihan siinä missä nää perinteisetkin, se on vaan eri tyyppistä.

mun mielestä vaa hyvä asia ettei hevi ole muotia :) harvemmin meidän laisia näkee, mutta ne harvat ovatkin sitten aitoja hevareita eikä muodin mukana kulkevia feikkejä. parempi näin

Nykyään ei näy hevareita vaan niitä saatanan emoja.