Olen siis aikonut kirjoittaa kemian, fysiikan, biologian ja pitkän matematiikan, mutta jo nyt on paineita pääseekö lääkikseen jos ei ole riittävän järkevä, mutta pärjää kiitettävästi/erinomaisesti runsaalla lukemisella? Olen vasta ensimmäisen vuoden lukiolainen, mutta haluan varmasti päästä ja sen takia onkin hirvittäviä paineita. Katselinkin juuri kemian, fysiikan ja pitkän matematiikan yo kokeita ja meinasin saada sydärin. Toisaalta biologian yo koe vaikutti helpolta jo nyt ja siinä olenkin aina ollut luonnostaan tosi hyvä! Eli siis tarkoittaako se sitä että jos ei ole kovin järkevä ja fiksu, ettei välttämättä koskaan pääsisi lääkikseen vai pelkästään ekalla kerralla? Vai että vasta toisen kerran kun on käynyt lääkikseen tarvittavat kurssit valmennuskeskuksessa läpi?
Onko järkevyydellä suuri vaikutus lääkikseen pääsemisellä?
emma6
7360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Perslihakislla lääkikseen pääsee, eli ahkeralla lukemisella ja laskurutiinin ylläpidolla sekä soveltavien tehtävien hallinnalla. Jos ei ole kylllin hyvä ekalla kerralla kun hakee, niin ei se mitenkään estä hakemasta toista tai kolmatta, tai vielä useampaa kertaa. Jos pääsykokeen selvittää ja pääsee sisään, niin ongelmia lääkiksessä ei pitäisi tulla.
Mitäs tuolla "ahkeralla lukemisella" tarkoitetaan? Tarkoittaako se siis sitä, että kaikki biologian, kemian ja fysiikan kurssit pänttään kymppeinä ja myös pitkän matikan? Tähän asti ainakin kemia on ollut 9, pitkä matiikka 9 ja 10, fysiikka 8 ja biologiaa ei ole vielä ollut. Pitäisikö panostaa lisää?
Nooh...aika lailla olet samalla tasolla kuin minä olin lukion alussa...itselläni oli nuo numerot vakaata 9:ä, pari 8:a siellä täällä ja muutamat kympit aina jossain. Toki se on optimaalista, jos teet erittäin hyvän pohjatyön jo lukion aikana (eli oikeasti opiskelet asiat, et vain klaaraa koetta läpi ja unohda asioita sitten kokeen jälkeen), mutta esim. minä en niin tehnyt, tyhmä kun olin. Mutta eipä se estänyt minua lukemasta niitä asioita sitten kunnolla uudelleen hallintaan myöhemmin. Hakukerralla, jolla ajattelit
Huomautan, että kun itse hain 1. kerran oli vielä Galenos käytössä, jolloin yritin panostaa kunnolla Galenokseen yo-kirjoitusten sijasta... Galenos ei ollut mikään mukavin kirja suoraan lukion jälkeen lähteä lukemaan muita vastaan, jotka lukevat sitä 2. tai 3. vuotta ja osaavat sen takaperin ulkoa. Nyt sentään vaadittu alue on lukion oppimäärä, eli kaikki duuni mitä lukiossa teet fy-ke-bi akselilla valmentaa sinua suoraan lääkiksen pääsykokeeseenkin.
Ainkin kokeeseen luen, sillä tavalla, että leun koko jakson aikana joka päivä hieman kaikkea, ja sen jälkeen ei tartte stressata viimisinä päivinä ennen koeviikkoa. En ole kerrannu mitään vanhoja asioita tähän asti, mutta olen ajatellut kerrata kaikki asiat nopeasti kesälomalla. Pääsit siis kolmannella kerralla, etkä käynyt valmennuskursseilla? Ja kirjoitit siis pitkän matematiikan, vai? Tässä vain pelottaa se, että jos käyn valmennuskeskuksessa, että taaskaan en pääse sillä toisella kerralla.
Kävin minä valmennuskurssilla, mutta ei se mikään välttämättömyys ole. Päähyöty siinä on lukupiirin ja aikataulun muodostuminen, sekä pieni sijoituksen maku (joka on tietysti huono sijoitus, jos sitten ei lopulta pääsekkään sisään. mutta erittäin hyvä jos sisään pääsee). Ideana on siis vain lisätä motivaatiota entisestään, ettei tulisi mieleenkään, että lepsuilisi lukusuunnitelmastaan. Juu, pitkän matematiikan kirjoitin.
Hiieman hymyilyttävä kysymys, mutta ymmärrettävä. Ei kai noin nykypäivänä enää ajatella (että siis synnynnäinen "järkevyys", tai miksikä sitä ikänä kutsutaankin, selittäisi lääkikseen pääsyn). "Perslihakset", elämänhallinta, ajankäytön hallinta, plus tukevat ainevalinnat :) Siinä tärkeimmät avaimet onnistuneeseen pääsykokeeseen.
Hyvä sitten, kun olen tällainen ajankäytön suunnittelija...