synnytyksestä :)

Kannattaa varmaan siirtää aloitus tuonne synnytys-palstalle. Sieltä löytyy myös joitakin valmiita ketjuja synnytyskokemuksista.

Sattuu ja pirusti, mutta on ainutlaatuinen kokemus jota et koskaan unohda! :)

Oli tiistai, kaunis kesäpäivä. Olin sopinut veljeni avovaimon kanssa että menisin rannalle hänen ja heidän lasten kanssa, piti vain keittää kahvit ensin. Tyytyväisenä siinä olin laittamassa puruja suodattimeen kun lorahti ja kirosin jo että prhana, nytkö sitten tulee jo pissatkin housuin kun vauva potkii! (Rv36 4)
Runsaan valkovuodon takia käytin siteitä, enkä ollut uskoa silmiäni kun pääsin vessaan, side n'ytti kuin suoraan Alwaysin mainokselta, t'ynn' kauniin pinkkiä nestettä.. Eipä kestänyt kauan tajuta että lapsivettähän se oli =D Odottelin sitten rauhassa supistuksia (soitin ja ilmoitin etten pääse rannalle), mutta mitään ei tapahtunut pariin tuntiin joten soitin synnärille, ja menin näytille. Mies oli töissä lähellä sairaalaa, joten ajoin itse.
Siellä sai sitten kinastella hoitsun kanssa joka ei millään uskonut että se olisi ollut lapsivettä, lakmus-testi ei värjäytynyt, lääkäri kuitenkin ultrasi ja totesi että vettä oli niukasti jäljellä, ja teki toisenlaisen testin. Hoitaja intti koko ajan että ei ole voinut olla lapsivettä, mutta oli hiljaa kun testi olikin positiivinen, ja pääsin osastolle odottamaan. Siellä sitten tuli toinen kunnon holahdus lapsivettä, ja kirjasivat että vedet meni vasta silloin.
Keskiviikkona tuli pari supistusta, ei muuta. Torstaina aamulla oli CRP kohonnut, joten käynnistettiin oksitosiinitipalla. Sitten ei kestäänytkään kauan =) Kymmeneltä sain tipan, supistukset alkoivat melkein heti. Voimistuivat koko ajan, kunnes lopulta eivät edes kunnolla missään vaiheessa loppuneet, oli vain kipupiikki ja vähemmän kipua.... Ilokaasusta ei ollut mitään iloa.
Sain epiduraalin kun olin 4cm auki, ja se oli taivas...... Kätilö kävi vilkaisemassa vähän ennen klo14 ja totesi että on kokonaan aunennut, ja saan ponnistaa jos siltä tuntuu. Pahoitteli että työvuoro loppuu, olisi halunnut nähdä millainen vauva tulee =)
Siellä sitten makoilin ja jotain yritin ehkä tehdä aina kun tuntui että on supistus, ja vartti yli kahdelta uusi kätilö tuli. Pyysin vilkaisemaan mikä tilanne on, kun vauva sydänäänet oli vähän hidastuneet, ja hän nosti peittoa ja totesi vain "Onpa hänellä paljon hiuksia!" Haki sitten välineitään, ja kun oltiin valmiita ponnistin 4min ja poika oli sylissäni. Pientä asvaltti-ihottumaa tuli emättimeen, mutta ei repeämiä.
Piece of cake =D

Toisen kanssa heräsin aamulla puoli viideltä (rv40 3) supistuksiin, tulivat ensin 10min välein ja sitten kun tuli 7min välein soitin äidilleni että tulisi esikoisen seuraksi. Seitsemältä oltiin synnärillä, olin 3cm auki ja pääsin saliin. Puoli yhdeksältä jo pyysin epiduraalia, ja sainkin sen vähän yhdeksän jälkeen, olin vähän päälle 4cm auki. Vähän ajan päästä vedet meni, ja kun oli kulunut puoli tuntia epiduraalinlaitosta sain luvan nousta ja kävin vessassa. Kävelin vähän huoneessa kunnes tunsin kamalan paineen jalkojen välissä, menin makuulle ja painoin nappia että saisin kätilön paikalle. Hän teki tarvittavat valmistelut ja sitten sain ponnistaa. Kun lapsi ei ollut ulkona vielä kolmannelle ponnistuksella melkein hätäännyin kun siihen meni niin kauan verrattuna esikoiseen, mutta kymmenessä minuutissa sekin punnertaminen oli ohi. Syy siihen että oli vähän hankalaa oli että lapsi oli avotarjonnassa. Synnytyksen kesto 05:40.
Lähdin kotiin jo seuraavana päivänä lapsen kanssa koska ei ollut mitään syytä viedä tilaa osastolla, ja oli ikävä esikoista =)