Ihastuminen on alistumista ja itsevarmuuden menettämistä. Maailman säälittävin tunne, joka saa yksilön tuntemaan voimattomalta. Ihastumisessa haetaan täytettä omaan puuttellisuuteen toisesta henkilöstä. Parhaiten ihastumisesta pääseekin eroon oppimalla rakastamaan itseään. Eläköön kykenevät ja menestyvät yksilöt :)
Ihastuminen on tuhoisaa
lordkossity
13402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Inhorealistista mutta totta. Valitsen silti sen ihastumisen tunteen!
Kuulostaa oudolta, itse juuri saan itsevarmuutta sata prosenttia lisää kun olen ihastunut. En allekirjoita tekstiäsi ollenkaan.
Kaikki ovat erilaisia.
Et sitten tule koskaan torjutuksi? Tai sitten pidät ihastuksen tunteen vain itselläsi piilossa ihastukseltasi??
Olen tullut torjutuksi, mutta miksi siitä pitäisi tulla huono itsetunto?
Et ole tainnut kunnolla sitten ikinä ihastua, jäädä yksipuolisen ihastumisen vangiksi järjettömän pitkäksi ajaksi. Täydellista piinaa ja ajanhaaskausta.
Olen ollut kunnolla ihastunut ja kauankin aikaa. Tottakai on surullista jos tulee torjutuksi, mutta en vieläkään tajua miksi sen pitäisi vaikuttaa itsetuntoon?
Voi johtaa voimattomuuden ja jatkuvan dysforian kierteeseen, epätoivoon. Ainakin vähän heikomman ihmisen(jolla alttius ihastua suurempi)
Mulle ainakin riitti nää turhat ihastumiset, jotka ei syystä tai toisesta etene. Olkoot ihastuminen kuin ihanaa hyvänsä, mut siitä yli pääseminen voikin olla yhtä helvettiä.
Mja, minä taas pidän ihastuksia noin arjen piristyksenä, mutta mun ihastukset ovatkin vain itseäni varten. En koskaan kertoisi kohteelle olevani ihastunut koska tiedän että tunne menee aikojaan ohi ja ihastus lopahtaa, useimmiten viimeistään kun ihastuksen kohteeseen tutustun paremmin, jos ylipäätänsä tutustun.
Pitkässä liitossa on niitä tylsiäkin vaiheita ja pieni ihastus tuo siihen lisää maustetta, jaksan taas arvostaa ja rakastaa kumppaniani. Niin, siis pikku ihastukset ovat vain minua varten, en ota niitä tosissani.
Näinkin voi olla.
Sama täällä. Eikä se ihastuminen ole kyllä todellakaan ihanaa, siis jos asiat ei juurikaan syystä tai toisesta etene. Tietysti siinä alkaa ajattelemaan jo tulevaisuutta ja kuinka ihanaa se olisi olla sen ihastuksen kanssa, mutta muuten se ihastuminen kyllä tekee normi arjesta yhtä helvettiä, ainakin minun kohdallani. Jatkuva epävarmuus, joistakin henkilöistä tulee "uhka", epävarmuus siitä mitä se tietty ajattelee minusta (jos ei silti puhukaan totta). Nämä sitten taas vaikuttaa muuhun elämiseen negatiivisesti, kuten syömiseen (ruokahalu saattaa kadota), ei tee mieli lähteä mihinkään tai tehdä mitään. Tälläkin hetkellä menossa tilanne, enkä tiedä että mitä v*ttua sitä oikeen tekis.. P*ska fiilis, kun melkeinpä tietää jo miten tässä TAAS käy.
suosittelen aloittamaan jonkin ehkä hieman narsistisen harrastuksen, kuten bodaus. voin sanoa, että mies on tällä hetkellä kuin veistos, katseita satelee ja heikompaa ainesta en edes vierelleni ottaisi. ihastumiset ovat tipotiessään!
Ihan totta. Itserakkauskin on parempi kuin saavuttamaton rakkaus.