"Lieksassa asuvien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut tasaisesti vuoden 2013 aikana. Tällä hetkellä pakolaistaustaisten humanitäärisistä syistä muuttaneiden määrä
on 360 henkilöä. Vuoden 2013 aikana pakolaisten määrä on lisääntynyt 50 henkilöllä. Lieksaan muutetaan lähinnä perheiden yhdistämisprosessien seurauksena. Monet perheiden yhdistämistä
hakeneet ovat saaneet viime kuukausien aikana maahanmuuttovirastosta myönteisen päätöksen oikeusprosessin jälkeen."
"Lieksaan on muuttanut pakolaistaustaisia myös muualta Suomesta. Suomen kansalaisella ja samoin myös maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja
valita asuinpaikkansa, joten myös Lieksaan muuttaa ja muuttanee jatkossakin turvapaikanhakijoita ja pakolaisena Suomeen tulleita ulkomaalaisia muualta Suomesta."
"Esko Poutiainen kysyi paneelikeskustelijoilta, miksi maahanmuuttajia on haalittu sekoittamaan köyhän kunnan elämäntyyliä.
– Meiltä ei ole lähtenyt yhtään kutsukirjettä, kaupunginjohtaja Esko Lehto vastasi."
"Kun turvapaikkaprosessi oli ohi ja haastattelemani nuoret olivat läpäisseet tiukan seulan, oli
aika etsiä heille asuinpaikka. ELY-keskus ohjaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoi-
den kuntaan sijoittamista sopimalla maahanmuuttajien kuntapaikoista kuntien kanssa. Sopi-
misen jälkeen ELY-keskus osoittaa maahanmuuttajan vastaanottavaan kuntaan. (Kotoutumis-
laki 1386/2010.) Enemmistö nuorista mainitsikin Lieksaan tulon syyksi juuri sen, että he sai-
vat sieltä kuntapaikan. Kahdella nuorista oli ollut Lieksassa asuvia tuttavia, joilta he olivat
kyselleet puhelimessa Lieksassa asumisesta ja opiskelusta Kristillisessä opistosta ja saaneet
Lieksasta miellyttävän kuvan sitä kautta. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan tiennyt Lieksasta
mitään ennen sinne tuloa.
L: Tiesitkö jotain Lieksasta ku tulit tänne?
H8: En tienny mitään. Vain sanoivat, tarvitko paikka, kun minä tulin Suomi, ei minul-
la mitään oleskelulupaa sitten kun minä sain oleskelulupa ja sanovat että tarvitko
paikkakuntapaikka(.) (--) Sitten sanoi Lieksa tarvit paikka (--) ja sitten minä muutin
Lieksaan.
Nuorille ei tuntunut olevan suuresti väliä, mistä he saisivat kuntapaikkansa, koska he pitivät
Suomea yleensä ottaen hyvänä paikkana asua. Yksi nuorista oli tosin halunnut muuttaa pää-
kaupunkiseudulle, mutta sinne pääsemistä olisi saanut odottaa huomattavasti pidempään.
Jonkin aikaa odoteltuaan hän tyytyi Lieksasta tarjottuun paikkaan, koska se sijaitsi lähellä
hänen vastaanottokeskustaan ja Joensuuta, jossa hänellä oli tuttavia.
Yhdenlaista suomalaista virallista vastaanottavuutta on siis viestinyt kuntapaikan tarjoaminen
maahanmuuttajille. Suomessa on olemassa rakenteet maahanmuuttajien vastaanottamista var-
ten, mutta kuntapaikoista on ollut pulaa aina. Joissain kunnissa ei haluta vastaanottaa turva-
paikanhakijoita ja pakolaisia lainkaan, mutta on myös kuntia, jotka ovat jopa erittäin haluk-
kaita tarjoamaan uusille tulokkaille heidän ensimmäisen kuntapaikkansa. Lieksa vaikuttaa
maahanmuuttajien puheissa tällaiselta kunnalta. Seuraavassa sitaatissa puhutaan siitä, kuinka
Lieksa haluaa vastaanottaa maahanmuuttajia ja sitten viitataan tässä yhteydessä Lieksan kun-
nanjohtajaan aktiivisena toimijana asiassa. Tämä luo puheessa kuvan siitä, että Lieksa on
kuntana rakenteineen aktiivisesti vastaanottamassa maahanmuuttajia ja että uudet tulijat ovat
siellä haluttuja.
H6: Minä ensin olin vastaanottokeskuksessa. (--) Kun siellä olin kaksi vuotta, sitten
sanoi ”Lieksa haluaa maahanmuuttaja”. Sitten me puhusimme, minä ja serkun, että
Lieksan johtaja ja kaupunki lupaavat me tullaan Lieksaan. Sitten he lupasivat ja me
tulimme."
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120864/urn_nbn_fi_uef-20120864.pdf
on 360 henkilöä. Vuoden 2013 aikana pakolaisten määrä on lisääntynyt 50 henkilöllä. Lieksaan muutetaan lähinnä perheiden yhdistämisprosessien seurauksena. Monet perheiden yhdistämistä
hakeneet ovat saaneet viime kuukausien aikana maahanmuuttovirastosta myönteisen päätöksen oikeusprosessin jälkeen."
"Lieksaan on muuttanut pakolaistaustaisia myös muualta Suomesta. Suomen kansalaisella ja samoin myös maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja
valita asuinpaikkansa, joten myös Lieksaan muuttaa ja muuttanee jatkossakin turvapaikanhakijoita ja pakolaisena Suomeen tulleita ulkomaalaisia muualta Suomesta."
"Esko Poutiainen kysyi paneelikeskustelijoilta, miksi maahanmuuttajia on haalittu sekoittamaan köyhän kunnan elämäntyyliä.
– Meiltä ei ole lähtenyt yhtään kutsukirjettä, kaupunginjohtaja Esko Lehto vastasi."
"Kun turvapaikkaprosessi oli ohi ja haastattelemani nuoret olivat läpäisseet tiukan seulan, oli
aika etsiä heille asuinpaikka. ELY-keskus ohjaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoi-
den kuntaan sijoittamista sopimalla maahanmuuttajien kuntapaikoista kuntien kanssa. Sopi-
misen jälkeen ELY-keskus osoittaa maahanmuuttajan vastaanottavaan kuntaan. (Kotoutumis-
laki 1386/2010.) Enemmistö nuorista mainitsikin Lieksaan tulon syyksi juuri sen, että he sai-
vat sieltä kuntapaikan. Kahdella nuorista oli ollut Lieksassa asuvia tuttavia, joilta he olivat
kyselleet puhelimessa Lieksassa asumisesta ja opiskelusta Kristillisessä opistosta ja saaneet
Lieksasta miellyttävän kuvan sitä kautta. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan tiennyt Lieksasta
mitään ennen sinne tuloa.
L: Tiesitkö jotain Lieksasta ku tulit tänne?
H8: En tienny mitään. Vain sanoivat, tarvitko paikka, kun minä tulin Suomi, ei minul-
la mitään oleskelulupaa sitten kun minä sain oleskelulupa ja sanovat että tarvitko
paikkakuntapaikka(.) (--) Sitten sanoi Lieksa tarvit paikka (--) ja sitten minä muutin
Lieksaan.
Nuorille ei tuntunut olevan suuresti väliä, mistä he saisivat kuntapaikkansa, koska he pitivät
Suomea yleensä ottaen hyvänä paikkana asua. Yksi nuorista oli tosin halunnut muuttaa pää-
kaupunkiseudulle, mutta sinne pääsemistä olisi saanut odottaa huomattavasti pidempään.
Jonkin aikaa odoteltuaan hän tyytyi Lieksasta tarjottuun paikkaan, koska se sijaitsi lähellä
hänen vastaanottokeskustaan ja Joensuuta, jossa hänellä oli tuttavia.
Yhdenlaista suomalaista virallista vastaanottavuutta on siis viestinyt kuntapaikan tarjoaminen
maahanmuuttajille. Suomessa on olemassa rakenteet maahanmuuttajien vastaanottamista var-
ten, mutta kuntapaikoista on ollut pulaa aina. Joissain kunnissa ei haluta vastaanottaa turva-
paikanhakijoita ja pakolaisia lainkaan, mutta on myös kuntia, jotka ovat jopa erittäin haluk-
kaita tarjoamaan uusille tulokkaille heidän ensimmäisen kuntapaikkansa. Lieksa vaikuttaa
maahanmuuttajien puheissa tällaiselta kunnalta. Seuraavassa sitaatissa puhutaan siitä, kuinka
Lieksa haluaa vastaanottaa maahanmuuttajia ja sitten viitataan tässä yhteydessä Lieksan kun-
nanjohtajaan aktiivisena toimijana asiassa. Tämä luo puheessa kuvan siitä, että Lieksa on
kuntana rakenteineen aktiivisesti vastaanottamassa maahanmuuttajia ja että uudet tulijat ovat
siellä haluttuja.
H6: Minä ensin olin vastaanottokeskuksessa. (--) Kun siellä olin kaksi vuotta, sitten
sanoi ”Lieksa haluaa maahanmuuttaja”. Sitten me puhusimme, minä ja serkun, että
Lieksan johtaja ja kaupunki lupaavat me tullaan Lieksaan. Sitten he lupasivat ja me
tulimme."
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120864/urn_nbn_fi_uef-20120864.pdf
Vastaukset 28
Vanhimmat
Naiset on haluttuja. Miehet voi viedä Ruotsiin.
Kethään ei ole khutshuttu thänne...
Koneinsinöörin koulutukseen kuulunee myös navigointi.
Lieksassa on ollutkin huutava pula korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Kun vielä ne todistukset löytyy.
Väestö vanhenee käsiin niin hyvä kun lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle. Lapset on luojan lahja.
Luonnonlahja lieksalle?
Mukava se on kun nuorisoa tulee lisää Lieksaan. Nuorissa on tulevaisuus.
lieksan tulevaisuus siis kansa vaihdetaan?
Suomalaisia oomme kaikki. Minulle ei ihonvärillä ole merkitystä, hyvä kun on Lieksan koulut täynnä innokkaita oppilaita.
Mitäs työtä sitä on nuorille täällä perslävessä?
ei mitää työtä vaikka olis kolmet paperit koulusta suomalaisille mutta niille ulkomaalaisille löytyy työtä vaikka ei oo papereita niille ei tarvia maksaa niin paljon palkaa koska yhdeyskunta maksaa aika paljon ja me suomalaiset emme saa soskusta
Laittasivat Hesan viikonlopun Metro-lehteen mainoksen noista asunnoista, vaikka otsikolla; Eläkkeelle luonnon ja luontoelämyksien keskelle Lieksaan!
Siellä sentään tuhansia ihmisiä jäämässä eläkkeelle. Heidän joukossa varmaan sellaisiakin, jotka haluaisivat pois pääkaupunkiseudun hälinästä johonkin pienempään kaupunkiin ja luontoharrastusten äärelle!
Mielellään ei viikonlopun, koska lehti ei silloin ilmesty.
mitä enemmän perheessä lapsia sitä kalliimmaksi käy lieksalle!
Jokaisen perheen oma asia päättää kuinka monta lasta hankkivat. Johan on ihme jos kaupungin taloustilanteen mukaan lapsentekolupia kaupungin asukkaille myönnettäisiin.
kuka ne lapset sitten elättää?
joo joo:
Lue ja ymmärrä!
Minun puolesta lieksalaiset naikaa ja lisääntykää niin paljon,kun sielu ja kyvyt antaa myöten.
PS:(ei koske mamuja).
Johan alkaa olla natsimeininkiä, ihmisten yksityiselämään ja lapsentekoon puututaan täällä Lieksa osiolla. Mitä se toisten yksityisasiat Teille kuuluu.
Sitten elättää vai onko sekin yksityiselämää?
Miksi sota invalideille kerjätään rahaa ovelta ovelle tyyliin, mutta nuorille maahan muuttajille jaetaan sossusta ???????
niillä on niin vaikeaa ja kokeneet vaikka mitä, niinhän ne viisaat sitä perustelevat
On kansanryhmän aliarvioimista, että olisivat "eksyneet" Suomeen. Varmasti ovat tulleet ihan tarkoituksella. Kuulleet Suomen kauniista luonnosta ja mukavista ihmisistä, etenkin Lieksassa ja näpytelleet koordinaatit navigaattoriin.
Soikku on tehnyt tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.
Lieksalaisten kannattaisi tutustua kunnan päätöksenteko mekanismiin.
Tuo sosiaalitoimi kun on sellainen että se tekee mitä muut käskevät.
Maahanmuuttoon liittyvissä asioissa alueen elinkeinotoimisto sekä kunnan valtuusto kunnanjohtajan ohella tekevät päätökset?
Elinkeinotoimisto on luonut rahoituspohjan ehdotuksineen jota kunta nyt toteuttaa?
Kunnan vastuulle tulee se 40-50% kokonaiskuluista.
Paikalliset elinkeinotoimistot eivät ajattele koko Suomea. Tuosta syystä se toinen 50% tulee kaikkien suomalaisten maksettavaksi. Jos Suomeen tulisi kunta joka haluaa kupata muita kuntia se ottaisi paljon maahanmuuttajia narsistimaiseen tyyliin.
Pääsyy on lainsäädännössä, sen puitteissahan noita päätöksiä tehdään eikä niitä ole tarkoituskaan avata paikalliselle väestölle.
Tuosta suljettujen ovien kerhojen toiminnasta tulee sitten vaikka mitä rasistisyytöksiä.
Avoin, yksinkertaistava keskustelu puuttuu. Asioita ei edes haluta avata. Ollaan tyytyväisiä kun kunta saa rasistisen maineen?
Pitäisikö teidän vaihtaa päättäjiä. Päättäjien vastuulla on moni asia ongelmavyyhdestä joita siellä on. Kunnanjohtajan sanoessa ettei maahanmuuttajia voi estää tulemasta on osatotuus jo tehdystä päätöksentekoprosessista.
Ahvenanmaalle ei suomalaiset muuta, tuohon on syynsä.
Asiaa. Miettikää Lieksalaiset seuraavissa vaaleissa, ketä äänestätte!!
Soitin ja he päättivät tulla.
Äänestipä mitä hyvänsä niin oman edun tavoittelu menee kaiken muun edelle. Siinä unohtuu vaalilupaukset.
Lehdon vastaus oli oikea. Eihän kutsukirjeiden lähettäminenn lukutaidottomille olisi kannattanutkaan.