Kun Jeesus puhui toisen tulemisensa edellä käyväisistä merkeistä, Hän sanoo mm., että kun Hän tulee, löytäneekö uskoa maan päältä. Silloin on oleva niin paha aika, että jos taitais tapahtua, niin valitutkin eksytettäisiin. Nykyaikana maailman ihmiset ja omavanhurskaat sanovat pilkaten meille Jumalan lapsille: noinko pienen joukon te luulette taivaaseen pääsevän, että vain te vanhemman suunnan lestadiolaiset sinne menisitte. He syyttävät meitä ahdasmielisiksi, kun emme hyväksy heitä sellaisenaan taivaskelpoisiksi. Tosin se on tavallaan oikea toteamus tuo ahdasmielisyys, vaikka he sen toteavatkin väärässä hengessä.
Parannuksen teko on juuri tuo ahdas portti. Jeesus opettaa: pyytäkäät ahtaasta portista tulla sisälle (Jumalan valtakuntaan), sillä joka sinne muualta tulee, hän ei tule muuta kuin raatelemaan ja tappamaan. Mutta vaikka uskovaisten joukko on piskuinen tällä lopun ajalla, niin kuitenkin aikain saatossa heistä on kertynyt suunnaton joukko. Johannes sai katsella tätä joukkoa ilmestyksessään. Hän kuuli ensin, että ”merkittyin luku oli sata ja neljäviidettäkymmentä tuhatta, jotka Israelin lasten sukukunnista merkityt olivat. . . Sen jälkeen näin minä, ja katso, suuri joukko, jota ei yksikään lukea taitanut, kaikista pakanoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansoista, seisovan istuimen edessä ja Karitsan edessä, valkeilla vaatteilla puetetut ja palmut heidän käsissänsä" (Ilm. 7:5-9).
"Nämät ovat ne, jotka ei vaimoin kanssa ole saastutetut: sillä he ovat neitseet: nämät ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, kuhunka hän menee. Nämä ovat ihmisistä ostetut Jumalalle ja Karitsalle uutisiksi, Joiden suussa ei ole petosta löydetty; sillä he ovat ilman saastaisuutta Jumalan istuimen edessä" (Ilma. 14: 4—5).
Noilla vaimoilla, joista tuossa edellä mainitaan, tarkoitetaan monia eriseuroja ja lahkoja, joita on tälläkin ajalla ja jotka toimivat väärävanhurskauden saastaisuudessa. Ne ovat lihalliset, joilla ei henkeä ole, joiden jumalanpalvelus on niinkuin saastainen vaate Jumalan kasvojen edessä. Näistä sanotaan: "Silloin seitsemän vaimoa tarttuvat yhteen mieheen (Kristukseen) ja pyytävät: anna meitä vain sinun niinelläsi kutsuttaa, kyllä me itse itsemme vaatetamme ja ruokimme. Heille ei kelpaa Jeesuksen lahjoittama lahjavanhurskauden valkea vaate ja puku, eikä ravinnoksi Jumalan elävän evankeliumin sananrieska ja manna, vaan he pukevat itsensä väärävanhurskauden saastaiseen vaatteeseen ja ravitsevat itsensä omien ansioidensa runsailla antimilla. Kun ihmistä neuvotaan Jumalan seurakunnan kautta tekemään vioistaan parannus ja kun hän ei ole kuuliainen Pyhän Hengen neuvoille eikä häntä voida enää kantaa Jumalan seurakunnan jäsenenä eikä Jumalan lapsena, niin usein kuulee sanottavan, että vaikka minua ei pidetäkään enää Jumalan lapsena, niin uskoani ette voi minulta viedä. Eikö tässä juuri tule selvästi näkyviin se eriseuran henki, ei tarvitse
Jumalan valtakuntaa. Meillä Jumalan lapsilla ei ole turvanamme "minun uskoni", vaan saamme turvata Jumalan Pojan valmistamaan vanhurskauteen ja uskoon. Tähän uskoon turvaten pääsemme varmasti perille, kun vain uskon ja puhtaan omantunnon kantajina kilvoittelemme maisen matkamme. Jolla ei ole Jumalan elävä ja eläväksi tekevä seurakunta äitinä maan päällä, ei ole myöskään Jumala Isänä taivaassa.
Nyt olisi vielä otollinen aika, kun Jumala seurakuntansa kautta tarjoaa armoaan aivan lahjaksi. Ole siis ahkera ja tee parannus. Jeesus huudahtaa: voi sitä, joka pahenee minuun, mutta kaksi kertaa voi sitä, joka pahentaa yhdenkään näistä, jotka uskovat minun päälleni, niin kuin Raamattu opettaa.
Jos edelleen katsomme, mitä Jeesus puhui lopunajan merkeistä, niin hän sanoo: "Niinkuin Noan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman. Sillä niinkuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat, naivat ja huolivat hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin sisälle meni. Ja ei tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman. Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös ja toinen jätetään. Kaksi jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva. (Matt. 24: 37— 42.).
Noa saarnasi satakaksikymmentä vuotta parannussaarnaa aikansa ihmisille, mutta he eivät uskoneet. Meidän maassamme on nyt saarnattu jo toistasataa vuotta tätä samaa, autuaaksi tekevää evankeliumia kohti ihmisten omiatuntoja, mutta harvat ovat, jotka sen uskovat "Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa, ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
Parannuksen teko on juuri tuo ahdas portti. Jeesus opettaa: pyytäkäät ahtaasta portista tulla sisälle (Jumalan valtakuntaan), sillä joka sinne muualta tulee, hän ei tule muuta kuin raatelemaan ja tappamaan. Mutta vaikka uskovaisten joukko on piskuinen tällä lopun ajalla, niin kuitenkin aikain saatossa heistä on kertynyt suunnaton joukko. Johannes sai katsella tätä joukkoa ilmestyksessään. Hän kuuli ensin, että ”merkittyin luku oli sata ja neljäviidettäkymmentä tuhatta, jotka Israelin lasten sukukunnista merkityt olivat. . . Sen jälkeen näin minä, ja katso, suuri joukko, jota ei yksikään lukea taitanut, kaikista pakanoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansoista, seisovan istuimen edessä ja Karitsan edessä, valkeilla vaatteilla puetetut ja palmut heidän käsissänsä" (Ilm. 7:5-9).
"Nämät ovat ne, jotka ei vaimoin kanssa ole saastutetut: sillä he ovat neitseet: nämät ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, kuhunka hän menee. Nämä ovat ihmisistä ostetut Jumalalle ja Karitsalle uutisiksi, Joiden suussa ei ole petosta löydetty; sillä he ovat ilman saastaisuutta Jumalan istuimen edessä" (Ilma. 14: 4—5).
Noilla vaimoilla, joista tuossa edellä mainitaan, tarkoitetaan monia eriseuroja ja lahkoja, joita on tälläkin ajalla ja jotka toimivat väärävanhurskauden saastaisuudessa. Ne ovat lihalliset, joilla ei henkeä ole, joiden jumalanpalvelus on niinkuin saastainen vaate Jumalan kasvojen edessä. Näistä sanotaan: "Silloin seitsemän vaimoa tarttuvat yhteen mieheen (Kristukseen) ja pyytävät: anna meitä vain sinun niinelläsi kutsuttaa, kyllä me itse itsemme vaatetamme ja ruokimme. Heille ei kelpaa Jeesuksen lahjoittama lahjavanhurskauden valkea vaate ja puku, eikä ravinnoksi Jumalan elävän evankeliumin sananrieska ja manna, vaan he pukevat itsensä väärävanhurskauden saastaiseen vaatteeseen ja ravitsevat itsensä omien ansioidensa runsailla antimilla. Kun ihmistä neuvotaan Jumalan seurakunnan kautta tekemään vioistaan parannus ja kun hän ei ole kuuliainen Pyhän Hengen neuvoille eikä häntä voida enää kantaa Jumalan seurakunnan jäsenenä eikä Jumalan lapsena, niin usein kuulee sanottavan, että vaikka minua ei pidetäkään enää Jumalan lapsena, niin uskoani ette voi minulta viedä. Eikö tässä juuri tule selvästi näkyviin se eriseuran henki, ei tarvitse
Jumalan valtakuntaa. Meillä Jumalan lapsilla ei ole turvanamme "minun uskoni", vaan saamme turvata Jumalan Pojan valmistamaan vanhurskauteen ja uskoon. Tähän uskoon turvaten pääsemme varmasti perille, kun vain uskon ja puhtaan omantunnon kantajina kilvoittelemme maisen matkamme. Jolla ei ole Jumalan elävä ja eläväksi tekevä seurakunta äitinä maan päällä, ei ole myöskään Jumala Isänä taivaassa.
Nyt olisi vielä otollinen aika, kun Jumala seurakuntansa kautta tarjoaa armoaan aivan lahjaksi. Ole siis ahkera ja tee parannus. Jeesus huudahtaa: voi sitä, joka pahenee minuun, mutta kaksi kertaa voi sitä, joka pahentaa yhdenkään näistä, jotka uskovat minun päälleni, niin kuin Raamattu opettaa.
Jos edelleen katsomme, mitä Jeesus puhui lopunajan merkeistä, niin hän sanoo: "Niinkuin Noan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman. Sillä niinkuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat, naivat ja huolivat hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin sisälle meni. Ja ei tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman. Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös ja toinen jätetään. Kaksi jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva. (Matt. 24: 37— 42.).
Noa saarnasi satakaksikymmentä vuotta parannussaarnaa aikansa ihmisille, mutta he eivät uskoneet. Meidän maassamme on nyt saarnattu jo toistasataa vuotta tätä samaa, autuaaksi tekevää evankeliumia kohti ihmisten omiatuntoja, mutta harvat ovat, jotka sen uskovat "Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa, ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Nämät ovat ne, jotka ei vaimoin kanssa ole saastutetut:"
"vaimoilla, joista tuossa edellä mainitaan, tarkoitetaan monia eriseuroja ja lahkoja"
Ilm. 14:1-5
Ilmestyskirjassa tarkoitetaan tuossa kohtaa niitä 144 000 tuhatta, jotka Israelin lasten sukukunnista merkityt olivat.
"Jumalan valtakuntaan"
Jumalan valtakunta on hengellinen (hengen yhteys)
Room. 14:17
Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. [Room. 5:1; Gal. 5:22]
Oletko varma, että "ainoassa oikeassa" vl-seurakunnassa?
"kyllä me itse itsemme vaatetamme ja ruokimme."
Tämä on totta, mutta rippuu kenestä tai mistä laumasta puhutaan:
"Heille ei kelpaa Jeesuksen lahjoittama lahjavanhurskauden valkea vaate ja puku, eikä ravinnoksi Jumalan elävän evankeliumin sananrieska ja manna, vaan he pukevat itsensä väärävanhurskauden saastaiseen vaatteeseen ja ravitsevat itsensä omien ansioidensa runsailla antimilla."
"Jeesus huudahtaa: voi sitä, joka pahenee minuun, mutta kaksi kertaa voi sitä, joka pahentaa yhdenkään näistä, jotka uskovat minun päälleni, niin kuin Raamattu opettaa."
Raamatun mukaan Jeesuksen lauma on vielä maan päällä hajallaan, kunnes lopussa kaikki kootaan yhteen viimeiselle tuomiolle.
Joh. 10:16
Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen. [Hes. 37:22; Matt. 28:19; Joh. 11:52; Ap. t. 2:39]
Nämä ensimmäiset lampaat ovat Israelin luvattu kansa (Matt 15:24) ja muut lampaat tulee myöhemmin pakanakansoista. Jeesuksella on myös suuri joukko "paimenia", joille on annettu paveluvirka (kaikki uskovaiset).
Näin sanoo Herra: Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. (Joh. 10:2)
- Eli, kaikki jotka menee Kristuksen kautta sisään portista, ovat myös lampaiden paimenia. Näin uskovaiset hoitavat toinen toistaan, seuraten Jeesuksen jalanjäljissä.
Joh. 3:8
"Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita."
## Jeesus huudahtaa: voi sitä, joka pahenee minuun, ##
Varmasti ei moni uskovainen pahene Jeesukseen Kristukseen ja Hänen tarjoamaansa lahjavanhurskauteen ja syntien anteeksisaamiseen, mutta moni loukkaantuu siihen, että raamatullinen usko, lapsenkaltainen usko Jumalan sanaan eli Raamattuun ja sen lupauksiin, että usko Jeesukseen Kristukseen jo antaa saman syntien anteeksisaamisen kuin vanhoillisen puhujan julistama synninpäästö seuroissa, niin ei mukamas vanhoillisten mukaan riitä, vaikka se Jumalan sanalla on Raamatussa monessa kohdassa vahvistettu. Herää kysymys: "Onko Jumalan sana eli Raamattu todella Jumalan sanaa ja totta, vai vain selitetty Jumalan sana totta?
Pelkät raamatun lauseet ei oiein riitä. Saarnaan tarvitaan muutakin.
Kyllä on vaikeaa tuo oikea uskominen.
## Pelkät raamatun lauseet ei oiein riitä. Saarnaan tarvitaan muutakin. ##
Ne riitti Jeesukselle ja ne riittää meillekin!
Niin, itsessään vaan Raamattu.
Ei "armoneuvoja".