Mikä on paras luku-/opiskelutekniikka oikiksessa? Kannattaako panostaa tärppeihin, lukea sisällysluetteloita, päntätä yhteen pötköön vai tehdä esimerkiksi miellekarttoja? Kannattaako lukea mieluummin nopeasti ajattelematta kuin hitaasti kaiken ymmärtäen?
Olen itse niin "tyhmä", että puolessa vuodessa olen hirvittävällä lukemisella saavuttanut vasta 5 opintopistettä johdantokurssista ja liudan hylsyjä. Lukiossa kymppejä tippui parin illan luvuilla... Perhe- ja jäämistöoikeuden tenttiin luin yli 400 tuntia, mutta tentissä en muistanut edes perusasioita. Musertavaa =(
Olen itse niin "tyhmä", että puolessa vuodessa olen hirvittävällä lukemisella saavuttanut vasta 5 opintopistettä johdantokurssista ja liudan hylsyjä. Lukiossa kymppejä tippui parin illan luvuilla... Perhe- ja jäämistöoikeuden tenttiin luin yli 400 tuntia, mutta tentissä en muistanut edes perusasioita. Musertavaa =(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos puhutaan tiedekunnan aineopintotentteihin lukemisesta, niin tiedäthän, että tentissä saa käyttää lakikirjaa. Ja lakikirjasta kannattaa lainata mahdollisimman ajantasainen painos ja tarkistaa finlexistä mahdolliset muutokset keskeisiin säädöksiin. Kannattaa lukea opinto-oppaasta tenttitilaisuutta koskevat ohjeet.
Perheoikeuden tenttiin lukiessa esimerkiksi olisi hyvä pitää esillä perintökaarta, avioliittolakia, isyyslakia ja muita keskeisiä säädöksiä kun lukee tenttikirjoja. Aina kun kirjoissa viitataan johonkin pykälään / kerrotaan jonkin lain pykälän tulkitsemisesta, niin on hyvä katsoa itse pykälä ihan lakikirjasta ja tarvittaessa alle-/yliviivata itse pykälä lakikirjasta, että löytää sitten tenttitilanteessa pykälän helposti ja osaa soveltaa sitä.
Ei riitä että lukee pelkät kirjat vaan kannattaa aina katsoa itse lakeja, että tajuaa niiden systematiikan. Esimerkiksi mitä asioita käsitellään perintökaaren eri luvusssa ihan otsikkotasolla. Yleensä tenttikirjat on kirjoitettukin lain systematiikan mukaisesti. Joskus tosin opetuksellisista syistä voidaan lakia lähteä purkamaan muullakin tavalla..
Lakikirjojen ohessa on usein kunkin pylälän alla lueteltu joukko keskeisiä ennakkotapauksia. Niitä voi silmäillä, jos ei hahmota mistä pykälässä on kysymys. Toiseksi tenttikirjallisuudessa käydään aika seikkaperäisesti läpi juuri sitä keskeisintä oikeuskäytäntöä ja oikeuskäytännön peruslinjaukset tulee ottaa haltuun. Muuten pykälät jäävät aika irrallisiksi.
Ja tietysti ensiksi tuli haltuun ottaa kunkin oikeudenalan peruskäsitteistö ja oikeusperiaatteet. Perheoikeuden tenttiin ei voi mennä jos ei ymmärrä esimerkisiki mitä tarkoittaa testamentin muoto, isyyden selvittäminen, tasaus, avio-oikeus, avioehto, ositus, lesken suoja, testamentin suhde perimykseen, pesänhoitaja jne.
Kannattaa aina aloittaa lukeminen ylätasolta ja erityisesti lukea aluksi huolella lävitse kirjan sisällysluettelo. Pikkudetaileja ei voi muistaa eikä ymmärtää jos iso kuva on hiemankin kadoksissa. Koska tentissä saa käyttää lakikirjaa, niin säännösten oikea soveltaminen ja ymmärtäminen korostuu. Joskis tiettyjä asioita on luonnollisesti pakko opetella ulkoa. Ei tenteissä nyt keskimäärin edes kysellä epäoleellisuuksia, kannattaa keskittyä lukemisessa nimenomaan keskeisiin asioihin eli niihin mitä tenttikirjallisuudessa käsitellään muuten kuin pelkin sivuhuomautuksin :)
Olisi myös hyvä ennen tenttiä opetlla viittaamaan lain pykäliin oikealla tavalla ettei tarkastajalle jää epäselväksi mihin pykälään viittaat.
esim1: perintökaaren 2 luvun 2 pykälän 1 momentin mukaan voi lyhentää
PK 2:2,1§ mukaan.
esim2: avioliittolain 35 pykälän 2 momentin mukaan voi lyhentää
AL 35,2§ mukaan.
Tiedekunnan sivuilta löytyy myös paljon vanhoja tenttikysymyksiä joiden kanssa voi harjoitella oikeustapauksiin vastaamista. Suosittelen huolella nyt lukemaan sen perhevarallisuusoikeus kirjan uudestaan rauhassa ja ajatuksella. Kyllä se siitä sitten aukenee :)
Hyvää pykälärikasta uutta vuotta :-)
Itse panostin opiskeluaikana kaikkiin mahdolliisiin kursseihin, joilla pystyin korvaamaan joitakin tentin osia. Lisäksi kurssilla perehdytään joihinkin keskeisiin käsitteisiin ja korostetaan korostamalla niitä, jolloin saa myös jo tiedon, että mikä on se tärkein asia, jota aina kysytään tenteissä.
Aika hyviä neuvoja sait tuossa. Itse tuskailen sivujen kanssa, koska olen aika hidas lukija. Teen nykyään niin, että luen ekan kerran aika nopeasti liikaa yksityiskohtiin takertumatta ja annan itselleni luvan päästää asioita ekalla kerralla ohi ja päätän paneutua niihin vasta toisella kerralla. Kuin ihmeen kaupalla, kun ne sivut sitten tulee toisella kerralla vastaan, ne tuntuukin jo ihan tutuilta ja jotkin lauseet on jo sellaisenaan päässä, eikä samat asiat enää tunnu välttämättä vaikeilta. Itsekin tätä ihmettelen, mutta näin aivot näköjään toimii. En tee mitään muistiinpanoja tai karttoja, vaikka varmaan kyllä kannattaisi. Ei vaan jää aikaa sellaisiin kun kaikki tunnit menee kirjojen paukuttamiseen. Tsemppiä!
Kyllä esim. lyhennelmien teko on ollut ainoa keino kauheimpien tenttien (mulle työoikeus, ympäristöoikeus) suorittamiseen. Jos aihe on ihan puhdasta kuraa, ja proffa natsi, ei auta kuin takoa asia päähänsä vaikka väkisin. Lyhennelmän tekeminen auttaa hahmottamaan kappale kappaleelta ne olennaiset asiat, ja kirjoittaminen vie tehokkaammin muistiin kuin lukeminen, lisäksi lyhennelmän kertaaminen palauttaa kirjoittamisprosessin muistiin. Työlästähän se on.
Suosittelen myös opintopiirejä, jos opiskelutekniikka takkuaa. Niissäkin yleensä kai tehdään lyhennelmiä, mutta työ jakautuu useammalle osallistujalle, ja lisänä on se, että vaikeista asioista voi keskustella ryhmässä.
Tiedekunnalta kannattaa myös ajoissa pyytää apua, jos ei onnistu lyhennelmillä/jäsentämisillä, lainkohtien tutkimisilla, vanhojen kysymysten harjoittelulla saamaan koealueeseen tolkkua. Perheoikeus on yksi helpoimmista ja lempeimmistä aloista ainakin Helsingin yliopistossa, jos jo siinä takkuaa, voi nousta kivinen tie eteen.