Vuonna 1995 muodostettaessa Paavo Lipposen 1 hallitusta hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin noin 20 mrd markan leikkauksista valtion menoihin. Tämä katsottiin välttämättömäksi, jotta Suomen valtiontalous ei romahtaisi.
Myöhemmin eläkejärjestelmän uudistamista pohtinut toimikunta esitti koko kansaneläkkeen perusosan muuttamista riippuvaksi työeläkkeen suuruudesta. Tämä myös toteutettiin.
xxxx
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
xxxx
Eduskunnassa suoritettiin 10.3.2006 välikysymysäänestys kansanedustaja Erkki Virtasen (VAS) esityksestä, jonka mukaan eläkkeitä vuosittain tarkistettaessa siirryttäisiin vuodesta 1996 voimassa olleesta taitetusta indeksistä (20/80) aikaisemmin voimassa olleeseen puoliväli-indeksiin (50/50)
Äänestyshetkellä maassa oli Matti Vanhasen johtama hallitus.
Hämmästyttävää on, kuinka totaalisesti (kirjaimellisesti 100 prosenttisesti) keskustan kansanedustajat olivat taitetun indeksin kannalla kukaan heidän edustajistaan ei äänestänyt taitettua indeksiä vastaan.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suomen malli:
"Suomessa on valittu kattava lakisääteinen malli, jonka tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen."
"Suomalainen malli perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä ja kansalaisten eläketurvasta huolehditaan yhdessä."
"Työeläke perustuu ansaittuun palkkaan, kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaan."
xxxx
Mallia ei ole toteutettu miksi?
Viimeisessä virkkeessä on turvattu suuret perusteettomat eläkkeet, koska sillä kumotaan edelliset asiat, eli yhdenvertaisuus turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen ja eläketurvasta yhdessä huolehtiminen
Myöhemmin eläkejärjestelmän uudistamista pohtinut toimikunta esitti koko kansaneläkkeen perusosan muuttamista riippuvaksi työeläkkeen suuruudesta. Tämä myös toteutettiin.
xxxx
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
xxxx
Eduskunnassa suoritettiin 10.3.2006 välikysymysäänestys kansanedustaja Erkki Virtasen (VAS) esityksestä, jonka mukaan eläkkeitä vuosittain tarkistettaessa siirryttäisiin vuodesta 1996 voimassa olleesta taitetusta indeksistä (20/80) aikaisemmin voimassa olleeseen puoliväli-indeksiin (50/50)
Äänestyshetkellä maassa oli Matti Vanhasen johtama hallitus.
Hämmästyttävää on, kuinka totaalisesti (kirjaimellisesti 100 prosenttisesti) keskustan kansanedustajat olivat taitetun indeksin kannalla kukaan heidän edustajistaan ei äänestänyt taitettua indeksiä vastaan.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suomen malli:
"Suomessa on valittu kattava lakisääteinen malli, jonka tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen."
"Suomalainen malli perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä ja kansalaisten eläketurvasta huolehditaan yhdessä."
"Työeläke perustuu ansaittuun palkkaan, kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaan."
xxxx
Mallia ei ole toteutettu miksi?
Viimeisessä virkkeessä on turvattu suuret perusteettomat eläkkeet, koska sillä kumotaan edelliset asiat, eli yhdenvertaisuus turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen ja eläketurvasta yhdessä huolehtiminen
Vastaukset 13
Vanhimmat
Edellinen pitkä pätkä eläkeasiaa jota ei kovinkaan lyhyesti voi esittää, mutta korjauksia voi perusteineen esittää.
Eläkkeistä, taitetusta indeksistä ja perusosan poistamisesta, sekä Suomen mallista jota ei toteuteta.
Takuueläke:
Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä voit hakea Kelasta helmikuusta alkaen.
Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläkkeen saa arviolta 120 000 eläkeläistä. Se on vajaat 10 % kaikista eläkkeensaajista
Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeesi Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeisiin luetaan mukaan myös esimerkiksi leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet. Laissa takuueläkkeestä on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä.
Takuueläkettä eivät sen sijaan pienennä eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisät eikä eläkkeen lapsikorotus.
Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot eikä omaisuus. Myöskään omaishoidon tuki ei vaikuta sen määrään.
Sitten vielä eräs tärkeä asia tahtipuikkoa on heiluttanut Kokoomuslaiset ministerit kaikissa pieniä eläkkeitä huonontaneissa asioissa.
esim:
Viinanen Lipposen hallituksessa
Katainen Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministerinä vuosina 2007–2011.
Köyhiltä on aina viety ja siirretty kaikki jakovarat yläpäähän.
Suomen malli kyykyttää ja luukuttaa pienellä eläkkeellä olevia.
"Suomessa on valittu kattava lakisääteinen malli, jonka tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen."
"Suomalainen malli perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä ja kansalaisten eläketurvasta huolehditaan yhdessä."
Nykyinen eläke ei perustu työn tekemiseen vaan täysin ansiotuloihin, pienellä palkalla 40v pieni eläke ja suurella palkalla 20v suuri eläke, ei siinä huolehdita mistään yhdessä, vaan pienellä eläkkeellä olevien pitää huolehtia, että suurella eläkkeellä loisiville riittää eläkerahaa.
Joo ja kaiken hyväksyy kansa joka äänestää kyykyttäjiään.
Älkää nyt viitsikö itkeä siitä taitetusta indeksistä koska se on meille eläkeläisille edullisempi ollut jo pitkän aikaa. Itketään sitten kun siitä olisi hyötyä. Nyt ollaan hiljaa niin kauan kun elinkustannukset nousevat enemmän kuin palkat.
Joo eläkettä tuli nyt parieuroa nettona, menneet pitää unohtaa???
Taitettu indeksi 20% palkannousuun sidottu ja 80% elinkustannusten nousuun sidottu.
Ennen oli parempi 50% - 50% ja vielä se pohjaosa menetettiin.
Ei pari hyvää vuotta korvaa 20 huonoa vuotta varsinkin kun menettäjinä ovat olleet ne huonompi osaiset.
Hiljaisuudella ei voida unohtaa vääryyttä.
Teen uudenvuoden lupauksia.
1 - 10 lupausta nyt alan ensin miettimään mitä lupaan ja sitten jälkeenpäin muistelen mitä tuli luvattua.
Maan tapaan katteettomia lupauksia ei tarvitse toteuttaa.
Työmies tekee tulosta ja ne kerryttävät eläkevakuutusyhtiön varoja, mutta sieltä kupataan/ulosmitataan kaikenlaisilla verukkeilla niin suuria eläkkeitä että ei niitä työteolla ole ansaittu.
Eliittijoukkojen haamutulot ja suuret eläkkeet.
Missä ovat ne meille aikoinaan luvatut ja KERTYNEET eläkerahat?!
Ensinnäkin tel-maksu veettiin palkasta jo nuorilta,ja eläkettä alkoi..hmm,,,,kertyä 23-vuotiaana!Miksi? Eli moni 70-kuvullakin meni töihin 16-vuotiaana ja maksoi telliä Eläkeyhtiölle 7 vuotta turhaan!Nyt sitten ei PÄÄSTÄKÄÄN eläkkeelle sovittuna aikana,vaan rajaa nostetaan koko ajan! TÄYTTÄ KUSETUSTA eläkeyhtiöiltä!
MUTTA EDELLEEN KYSYN,MISSÄ MAKSAMAMME RAHAT?!
Ei kannata äänestää KETÄÄN,ei ihminen noille mitään voi:/
Rahat virtaavat niille hyvätuloisille joilla on suuret eläkkeet ja elävät kauan kauan ja vielä kauemmin.
Eläkekattoa vastustavat suurituloisten puolustajat.
Eläkepommi uhkaa suurten eläkkeiden vuoksi, koska kaikkien rahat ovat samassa "kassakaapissa", jos "työmiehen" rahat olisivat erillään, niin eläkerahat riittäisivät, koska siirtymä tuonpuoleiseen tapahtuu yleensä muutaman eläkevuoden jälkeen.
Sieltä kassakaapista sitten ulosmitataan niitä suuria eläkkeitä joita ei varmasti ole työteolla ansaittu.
Miksi valittajat eivät keskustele näistä oikeista asioita vaan jostakin vanhasta hömppä tapahtumasta?
Keskiverto eläkeläisiä on niin paljon, että jos he käyttäisivät valtaansa eläkeasioiden parantamiseen ja kyseenalaistaisivat nykyiset eläkemallit siltä osin että suomi malli toteutuisi alla olevilta kohdin, niin eläkeläinen ei tarvitsisi muita "luukkuja" inhimillisen elämisen tarpeisiin.
"Suomessa on valittu kattava lakisääteinen malli, jonka tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen."
"Suomalainen malli perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä ja kansalaisten eläketurvasta huolehditaan yhdessä."
Pitäisi purkaa ansioihin perustuva malli jota kutsutaan väärin työeläkkeeksi.
Eläkeajan hyvinvointi pitäisi rakentua työn tekemisestä ja sillä pitäisi turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen.