en tiä mihin osioon olisin tän laittanut..
lukisin mieluusti kokemuksia ihmisiltä jotka ovat eläneet "sairaassa" suhteessa,tehneet päätöksen lähteä siitä,miten olette selvinneet siitä.
oma tarinani on vuosia kestänyt ero paluu suhde joka päättyi aina samaan.
tunnistan ne syyt miksi halusin päästä siitä irti joka kerta mutta sitten myös palasin aina yrittämään. suhde sisälsi alusta saakka valehtelua ja salailua, en ikinä voinut luottaa toiseen. se oli sellainen koukuttava vuoristorata.
kunnes tuli viimeinen päätös, haluan pelastaa oman elämäni.
puoli vuotta on aikaa kulunut. melkoista on ollut ja selviäminen on käynnissä.
vielä menee aikaa, tiedän.
tilannetta vaikeuttaa tämän toisen "muistuttelu" itsestään.
ei jätä rauhaan. viestejä ja lahjoja.rakkauden tunnustuksia ja höpöhöpö puheita tunteista.
alkoholi on iso osa myös tätä ja persoonallisuushäiriö jollain tapaa on kuvioissa myös.
itsesyytöksistä pääsin ammattiavun kautta pois,luojan kiitos mutta niinkuin terapiassa on tullut ilmi,näistä ylipääsy ihmisillä on usein pitkä ja raastava tie vaikka lopulta se valo ja aurinko tuleekin näkyviin.
kirjoitelkaahan ja onnea alkavalle vuodelle.
lukisin mieluusti kokemuksia ihmisiltä jotka ovat eläneet "sairaassa" suhteessa,tehneet päätöksen lähteä siitä,miten olette selvinneet siitä.
oma tarinani on vuosia kestänyt ero paluu suhde joka päättyi aina samaan.
tunnistan ne syyt miksi halusin päästä siitä irti joka kerta mutta sitten myös palasin aina yrittämään. suhde sisälsi alusta saakka valehtelua ja salailua, en ikinä voinut luottaa toiseen. se oli sellainen koukuttava vuoristorata.
kunnes tuli viimeinen päätös, haluan pelastaa oman elämäni.
puoli vuotta on aikaa kulunut. melkoista on ollut ja selviäminen on käynnissä.
vielä menee aikaa, tiedän.
tilannetta vaikeuttaa tämän toisen "muistuttelu" itsestään.
ei jätä rauhaan. viestejä ja lahjoja.rakkauden tunnustuksia ja höpöhöpö puheita tunteista.
alkoholi on iso osa myös tätä ja persoonallisuushäiriö jollain tapaa on kuvioissa myös.
itsesyytöksistä pääsin ammattiavun kautta pois,luojan kiitos mutta niinkuin terapiassa on tullut ilmi,näistä ylipääsy ihmisillä on usein pitkä ja raastava tie vaikka lopulta se valo ja aurinko tuleekin näkyviin.
kirjoitelkaahan ja onnea alkavalle vuodelle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä enää kuuntele näitä narsistin valheita, joilla hän yrittää kiilata kenkäänsä oven rakoon. Nakkaa lahjat vaikka mäkeen, älä lue viestejä: pieraise perään mokomalle.
Minä jouduin psykiatriseen hoitoon traumaperäisestä stressihäiriöstä erotessa. Toisen kerran kun erosin samasta ihmisestä menin psykoosiin kolmatta kertaa en ole uskaltanut yrittää. Olen tässä suhteessa niin kauan kuin minut jätetään.
On kai sinulla jatkuva hoitosuhde, että sinulla on selusta turvattuna ja evästä taskussa, jos/kun kolmannen kerran suljet oven takanasi?
Löyhä hoitosuhde. Terapiaa noin kerran kuudessa viikossa ja psykiatri jota ei kiinnosta hoitaa mua. Rahaa ei juuri ole. Mutta kyllä mä pärjäisin yksin paremmin kuin nyt taloudellisesti
hoitosuhde on itellä ja toivois sen toisenkin sinne hakeutuvan ymmärryksen kera..
mutta enpä sille mitään voi jos ei ymmärrä.
itse uhrina tajusin että apua on saatava tilanteeseen ja kun yht.otto yritykset jatkuu narsistilta jatkuu ja lahjoja satelee niin ymmärryskin syvenee itsellä.
mä lähin 5vuoden aikana 10 eri kertaa mukaan niihin aneleviin rakkaudenosoituksiin kunnes tulin reilu puoli vuotta sitten järkiin ja halusin apua.
pitkä ja sumuinen on ollut tie mutta alkaa sitä nyt valonpilkahduksiakin jo satunnaisesti nähdä.
raunioista voi selvitä ajan kanssa..mutta ulkopuolista apua suosittelen kaikille narsistin uhreille..
Itse juuri yritän katkaista välejä ihan kokonaan ex-poikaystävään. Mitään yhteydenottoa en enää hyväksy enkä kuuntele hänen juttujaan. Yhteydenottonsa saavat minulle aivan kamalan olon niin että pelkään mielenterveyteni puolesta. Välillä olen niin peloissani että mietin että pitäisikö minun mennä poliisin puheille. Ja välillä tuntuu kuin eläisi jossain painajaisessa, ja niin kuin jonkun kuplan sisällä jota ei uskalla puhkaista kun pelkää todellisuuden kohtaamista ja oman mielensä järkkymistä sen vuoksi niin paljon. :/ Kyllä tämä on hankalaa, että saa toisen lopettamaan sen häirintänsä ja saa oikean rauhan että kykenee toipumaan.
meillä tilanne se että edellisen eron jälkeen pelkäsin hänen käytöstään koska yritti ja teki kaikkensa ollakseen läsnä .. lahjoja,nyyhkytystä,oven taakse ilmestymistä..
nyt sitten eron jälkeen ei mitään tällaista koska muuta säätöä on seuraavien uhrien kanssa mutta tasaisin väliajoin itsstään muistuttelua ja pitkiä kirjeitä tai s.posteja,jouluna tietenkin lahjat.
paras on olla vastaamatta ja kun varsinkin tietää nyt että ei se yksinään siellä sure vaan uudet kuviot mutta pää ei meinaa ilmeisesti pysyä kasassa.
edelleen on palava rakkaus jotai ei kuulemma pysty kukaan muu täyttämään :)
kamalaa kun tajuaa miten sairas ihminen voi yrittää pelata peliään loputtomiin,surullista. ja ihan hirveetä ees ajatella sitä myllerrystä pään sisällä jonka eteen joutuu tekee kovasti valhetyötä että paletti pysyy kasassa.
en voi kun todeta että luojan kiitos sitä tajusi haluavansa irti tällaisesta.
ja kuinka koukussa sitä joskus olikaan ...
virheistä oppii ja ne vahvistaa