Haluaisin kuulla mielipiteitä tradenomitutkinnon suorittaneilta että miten hyödylliseltä koulutus tuntui ja miten viisaaksi se teki. Lähinnä laskentatoimen / taloushallinnon ja rahoituksen suuntautumisvaihtoehdon käyneiltä.
Mielipiteitä tradenomitutkinnosta
persenomi
12346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Opiskelin itse liiketalouden puolella ja parhaillaan luen maisteriohjelman (KTM) valintakokeeseen. Vastaan silti.
Koulutus AMK:ssa on hyödyllinen ja käytännöllinen yleisesti ottaen. AMK ei kuitenkaan ikinä vedä vertoja yliopistolle. Työnhaussa yliopiston käyneet ovat aina etusijalla. Eteneminen työuralla voi olla haastavaa, paitsi jos onnistut saamaan vakituisen työn ja etenet talon sisällä. Eli mahdollisuuksia on, mutta onneakin tarvitaan. Jos rahkeet riittää ja olet kunnianhimoinen urasi suhteeen, hae yliopistoon.
Tradenomeista en niinkään tiedä mutta yleisesti väite "Työnhaussa yliopiston käyneet ovat aina etusijalla" on väärä.
Jaa, no aika hyvin perusteltu. Miten niin korkeasti koulutetut eivät ole paremmilla lähtöpaikoilla työhaastattelussa? Akateeminen osaaminen hakkaa amiksen kaikilla mittapuilla.
Perustele väittämäsi.
Yliopiston käyneet osaavat ulkoa lauseita kirjasta mutta mikään käytännön työ ei suju.
Hyvin taas perusteltu. Omaan maisteripaperit mutta olen tehnyt käytännön töitä 8 vuotta. Eli eipä taida amisten argumentaatiotaidot olla vieläkään kovinkaan kovissa kantimissa. Tota samaa valheellista paskaa ne jauha toisilleen bileissä, jotka ovat nimetty yliopistojen mukaan pukeutuneena haalareihin, joiden idea on kopioitu yliopistoista. Ja luuletko että tradenomit ja laskentatoimen ekonomit harjoittelevat joitakin eri debittejä ja kredittejä? LOOOOOL
V1ttu mitä pellejä! :D:D:D
No, sanotaanko niin, että HR-ammattilaisena ja rekrytointeja tekevänä henkilönä minulla saattaa olla jonkinlainen näkemys asiasta. AMK-tukinto on hyvä alempiin tehtäviin, mutta tutkinnot painottuvat operatiivisiin tehtäviin. Toki johtamisen kursseja on, mutta hyvin pienellä painotuksella.
IT-alalla AMK-inssejä pidetään usein osaamattomina 2.luokan kansalaisina, mikä on kyllä väärin. Itse en tunne riittävän hyvin AMK-inssin/DI:n tutkintojen sisältöä arvioidakseni eroja. Toki tässä on verrattu nyt alempaa ja ylempää tutkintoa rinnakkain, mutta kyllä näillä ylemmän tutkinnon suorittaneilla on parempi tietotaito, kuin AMK tai yAMK.
Omalla alalla (HR) tradenomin paperit riittää melko hyvin jopa asiantuntijatyöhön YKSITYISELLÄ sektorilla. Joihinkin paikkoihin ei edes kutsuta haastatteluun tradenomeja, ainoastaa KTM:ta, esim. monet globaalit pörssiyhtiöt ovat tällaisia. Halutaan parhaat osaajat -> ja on se myönnettävä, että itsekin palkkaisin siinä kohdassa maisterin.
JULKISELLA puolella sen sijaan alemman tason tehtäviin, assistentit ym. riittää AMK-tutkinto. Sen sijaan asiantuntijatehtävät edellyttävät jo työehtosopimuksen mukaan ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaataa osaamista/pätevyyttä. Olen ollut rekrytoimassa myös julkisen työnantajan palveluksessa. Mitä korkeampi tutkinto, sen parempi palkkaus ja ja mahdollisuudet edetä. AMK-papereilla eteneminen on lähes mahdotonta. Ja koska hakijamäärät ovat niin valtavia, yksi AMK vastaan KTM, VTM, HM jne.... ei mitään mahdollisuuksia.
Suomi on Euroopan ehkä eniten koulutukseen näin kulmikkaasti suhtautuva maa, ja joskus luin, että Jenkeissäkin valtaosa lukee vain Bachelor's -tason tutkinnon. Master's on siellä jo harvinaisempi. Toki tätä selittää se, että siellä koulutus maksaa ja usein hyvin paljon, ja meillä se on käytännössä ilmaista.
Tarkoitukseni oli vilpittömästi tuoda näkemykseni esille aloittajan parhaaksi, tämä ei ole minun osaltani väittely eri opinahjojen parrhaudesta, vaan perustuu omaan taustaani ja ammattiini. Oma kokemus AMK:sta hyvä, mutta minulle jäi tunne, että se ei riitä. Minulta puuttuu vielä paljon osaamista, mitä ylempi AMK ei Suomessa tarjoa ja mitä yliopiston maisteriohjelma tarjoaa (syvä katsaus strategiaan, johtamiseen ja organisointiin jne.)
Jokaisen tulee tehdä omat päätökset omien tarpeiden ja uratoiveiden mukaan. Yliopisto parantaa mahdollisuuksia aina.
Hyvä teksti, komppaan kirjoittajaa. Itsekin AMK:ssa opiskelleena voin sanoa, että tradenomin koulutus sinäänsä ei ole huono, vaikkakin tasoerot pienten ja suurempien kaupunkien ammattikorkeakoulujen välillä ovat osittain melkoiset, etenkin opetuksen tasossa ja kurssien tarjonnassa.
Yksi ongelmista on kokemukseni mukaan opintojen hajanaisuus ja jäsentämättömyys. Opetaan vähän sitä sun tätä mutta mihinkään ei kunnolla perehdytä. Yksi kurssi laskentaa, toinen markkinointia. Lopulta suuntaudutaan vaikka juuri markkinointiin (kuten suurin osa opiskelijoista edelleen tekee) mutta unohdetaan lähes kokonaan liiketoiminnan muut osa-alueet. Esimekiksi oikeustradenomi suuntautumisvaihtoehtona on edelleen lähinnä vitsi, syyttäjänä toimiva tuttu kertoi, että kelpaavat koulutuksen puolesta lähinnä yksinkertaisempiin assistentin tehtäviin.
On selvää, että yksi tradenomikoulutuksen suurimmista ongelmista on koulutuspaikkojen nykyinen määrä: reippaasti yli työelämän pitkän aikavälin tarpeiden. Koulutuspaikkojen vähentäminen nykyisestä helpottaisi varmasti nykyisen tradenomitarjonnan painetta ja voisi jopa nostaa koulutuksen profiilia. Nyt tuntuu että kuka vain pääsee opiskelemaan tradenomiksi jos on valmis joustamaan asuinpaikkakunnassaan. Tämä ei ainakaan paranna mielikuvia koulutuksesta ja sen laadusta.
Tradenomikoulutus vastaa kuitenkin osaltaan hyvin työelämän tarpeisiin ja olisi sokeaa väittää että tutkinto on täysin turha/hyödytön tai vain hanttihommiin valmistava. Yliopistotutkintoihin, etenkään kauppatieteiden maisterin tutkintoon sitä ei tulisi verrata, eikä se siihen verrattavissa olekaan.
Toivoisin oman kokemuksen pohjalta etenkin realistisuutta siihen, miten tradenomikoulutuksesta puhutaan oppilaitosten mainonnassa. Puhuminen koulutuksesta nimenomaan asiantuntijatöihin valmistavana on enemmänkin harhaanjohtavaa. Varmasti tradenomeja päätyy myös asiantuntijatehtäviin, mutta mielestäni koulutuksen tarjoama tieto-taito taso ei yllä kohtaan, jossa voitaisiin todella puhua asiantuntijatason taidoista ja ymmärtämisestä. Kokemukseni kouluajalta ja työelämästä ovat vahvistaneet havaintoa kohdallani.
Suomessa ja maailmalla yliopistokoulutuksella on pitkät perinteet ja vahva jalansija kansallisessa sekä kansainvälisessä koulutusjärjestelmässä. Suomessa ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 90-luvun puolivälin jälkeen. Epäluulot, arvostuksen puute ja kriittisyys uudempaa korkeakoulujärjestelmää on edelleen silmin nähtävää, mutta myös täysin ymmärrettävää lyhyttä historiaa ja järjestelmän ympärillä käytyä keskustelua vasten.
Edellistä mukaillen: yliopisto parantaa mahdollisuuksia aina.
Tradenomitutkinnossa ei ole mitää hirvittävää vikaa.
Sen sijaan tradenomien aloituspaikkoja on liikaa.
Tekikö tradenomitutkinto viisaaksi? Ei todellakaan. Mutta suorittavan tason töissä sillä pärjää. Ei kai muu ollut tarkoituskaan.
Yleensä vaan tradenomit luulevat ihan valtavasti liikaa itsestään.
Jos haluat perinteisiin sihteerin tehtäviin tai kaupan kassalle niin kymmenen vuotta sitten sinut olisi viety käsistä jos olisit ollut tradenomi, nyt koulutettuja on liikaa ja joka sihteerin paikkaa hakevat myös maisterit ja jopa tohtorit. Taloushallinon paikkoja on lähes mahdotonta saada. Alkupalkat (kunnalla) surkeita n. 1800 e/kk.
Niistä esimies- ja asiantuntija tehtävistä ei kannata edes ääneen puhua. Niille puheille nauretaa. Tradenomi on työelämässä merkonomi. Merkonomit ovat kortistossa. Tradenomin "asiantuntijatehtäviä" tekevät insinöörit, joiden apulainen tradenomin on.
täytyy tähän vielä lisätä että tradenomiopinnot ovat aika teoreettisia.Tosin insinööriopinnot ovat niitä käytännön läheisiä eli kun kävin insinööripuolen oppilaitoksessa niin kyllä tuli niin amisfiilis.
Täytyy kuitenkin todeta että jo kauppakorkean pääsykoekirjatkin ovat jotenkin fiksumpia kuin esim. ylemmän amk tradenomin pääsykoekirjat, jotka liittyvät johtamiseen ja organisaationtieto johtamiseen. Kuitenkin varmaan 80% tradenomeista työskentelee ihan perustoimihenkilöinä. Insinööreistä vain 15% olivat työntekijä/suorittavalla tasolla.
Tradenomitutkinnosta (ihan kuin mistä muusta tahansa) saa irti juuri sen verran kuin tosissaan siitä haluaa saada irti. Naama nurin rimaa hipoen menevä saa siitä sekavan paperin. Aktiivinen, utelias, tiedonhaluinen, kekseliäs saa venytettyä verkostoitumisen ja oppimisen rajat taivaisiin.
Viimeistään AMK:ssa pitää alkaa opiskella ja oppia, ei istua opetettavana. Siitä se ero ja merkitys syntyy. Jos opetus on huonoa, pitää oppia siitä huolimatta.
Sivusta seuranneena voi myös sanoa, että jostakin syystä näillä aktiivisilla on aika usein myös paljon parempi "tuuri" sekä opinnoissa että niiden jälkeen.