Heip
Olisi kiva tietää, että kuinkahan monta transgenderiä täällä on? :)
Olisi kiva tietää, että kuinkahan monta transgenderiä täällä on? :)
Transgendereitä?
tgender
57425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Jospa hieman kuvailisit, mitä tuo transgenderiys Sinulle tarkoittaa. Sana on niin onnettomasti käytetty pitkin maailmaa, että sen osumatarkkuus on vähän sitä ja tätä.
Itse olen transvestiitista "ulos kasvanut" siten, että miehenä ja miehen vaatteissa olo alkaa vähän ahistaa, mutta totaalinen siirtyminen 24/7-naiseksi ei kuitenkaan ole agendalla. Koska olen jossain määrin vielä kaapissa, pukeudun arkena androgyyneihin naisten vaatteisiin ja tilanteen sen mahdollistaessa olen aina naisena, esimerkiksi kotona, shoppailemassa ja joissakin harrastuksissa.
Täytän siis teknisesti transgenderin tuntomerkit, mutta ymmärän hyvin, että monille asia avautuu täysin erilaisena, esimerkiksi siten, että sukupuoli-identiteettien "välitila" on nimenomaan päämäärä eikä pakollinen välietappi.
Tarkoitan ihan sitä suomenkielistä termiä (transgender). Englanninkielessä se on genderqueer:
http://en.wikipedia.org/wiki/Genderqueer
SETA: "Transgender. Transgender [LINKKI] tarkoittaa ihmistä, jonka sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Transgender voi kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi, eli hän elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Hän voi myös korjata kehoaan. Muunsukupuolinen-termi on lähikäsite transgenderille."
Itse käytän transgender termiä. Kukin saa käytää sitä mikä parhaalta tuntuu.
Täällä yksi syvällä kaapissa. Ei ole helppo olla oma itsensä alle 2500 asukkaan kunnassa. Onneksi täältä pääsee pois.
Ei se ole helppoa isommassakaan kaupungissa... Etenkin jos on ollut aina kaapissa eikä ole kertonut kenellekään. En yhtään tiedä miten perhe ja kaverit reagoisi jos tulisin ulos kaapista. Onhan se kurjaa teeskennellä aina, mutta kaapista ulos tuleminen pelottaa niin paljon! Varmaan jatkossakin laittaudun kauniiksi vain neljän seinän sisällä yksinäni.
Ja myös pelottaa se että miten seuraelämälle kävisi jos paljastuisin. Kun oma käsitykseni on se, että transgenderi ei ihan helpolla seuraa saa.
Juu, ei ole helppoa suuressakaan kaupungissa.
Läheiset eivät tiedä että olen TG.
Joskus aiemmin "alussa" ajattelin olevani TG, sitten epäilyvaihe tuli ja olinkin TS ja tulin ulos kaapista ja kerroin siitä läheisille (jotka ottivat hyvin asian vastaan) mutta se oli sen verran vaikeaa olla vain "yhdellä puolella" ja jotenkin hakata päätä seinään asian suhteen ja en tuntenut olevani kokonainen. En käynyt prosessia läpi. Nyt olen taas kaapissa ja (tulossa ulos?) transgenderinä - ympyrä sulkeutuu... =D
Miksei saisi seuraa? Miksi pitäisi kertoa treffeillä esim., että "Hei, olen transgender - tässä lappu jossa termi selitetään. Vieläkö kiinnostaa?" :) Itse kertoisin EHKÄ vasta kun suhde on jo aika vakaalla pohjalla. Jos toinen ei voi sulattaa asiaa ollenkaan, niin sille ei sitten voisi mitään. Paljon riippuu siitäkin kuinka paljon haluaa....ulkoisesti viestittää olevansa TG. Kaikki eivät pukeudu naisten/miesten vaatteisiin tai koe sitä pakolliseksi. Kyse on ehkä eniten siitä mitä korvien välissä tapahtuu - tai jotain. Kyse ei kuitenkaan ole mistään tarttuvasta sairaudesta tms. jota pitäisi piilotella viimeiseen asti.
Hmm..ei mitenkään yksiselitteinen ja helppo asia :)
"Joskus aiemmin "alussa" ajattelin olevani TG, sitten epäilyvaihe tuli ja olinkin TS ja tulin ulos kaapista ja kerroin siitä läheisille (jotka ottivat hyvin asian vastaan) mutta se oli sen verran vaikeaa olla vain "yhdellä puolella" ja jotenkin hakata päätä seinään asian suhteen ja en tuntenut olevani kokonainen. En käynyt prosessia läpi. Nyt olen taas kaapissa ja (tulossa ulos?) transgenderinä - ympyrä sulkeutuu... =D "
Tämä on melko tarkasti kopiota minunkin elämästäni!!
"Paljon riippuu siitäkin kuinka paljon haluaa....ulkoisesti viestittää olevansa TG. Kaikki eivät pukeudu naisten/miesten vaatteisiin tai koe sitä pakolliseksi. Kyse on ehkä eniten siitä mitä korvien välissä tapahtuu - tai jotain. Kyse ei kuitenkaan ole mistään tarttuvasta sairaudesta tms. jota pitäisi piilotella viimeiseen asti. "
Minua "puntaroidaan" tosi useastikin, monet ihmiset ainakin tällä suunnalla ei osaa sitä peitellä. Pukeutumistyylini ei ole siksi että haluan esittää olevani jotain erikoista vaan minulla vain on oikeus pukeutua niin kuin minusta parhaimmalta tuntuu ja auttaa myös sitä naispuolta minusta voimaan tyydyttävästi. Sehän on totuus että miehen erilainen pukeutumistyyli noteerataan erilaiseksi mutta naisen "miespukeutumista" silti ei.
Kun taas miehen pukeutuminen menee näin pitkälle, kyse on jo mielestäni "viasta korvien välissä"!!
"http://lookbook.nu/look/5234788-Black-Fedora-Oversized-Plaid-Shirt-Cut-Off-Denim"
Silti taas Yllättävää on ihmisten positiiviset reaktiot tämän laulajan kohdalla. Laulajana hän on tosi hyvä ja tämä kertoo sen tosiasian että kun "tienaat itsesi"/ olet hyvä erikoisen näköisenäkin, saat ihmiset pitämään silti sinusta ja tai ehkä tykästymään senkin vuoksi! :))
"http://www.menshairforum.com/talk/Thread-Conchita-Wurst-fake-woman-with-fake-beard-aka-Tom-Neuwirth"
Minua kiinnostaa, että meneekö se niin, että transvestismi on lieväasteista transsukupuolisuutta? Ja että joissain tapauksissa transvestiitista saattaa kehittyä transsukupuolinen, jolloin hän alkaa harkita sukupuolenvaihdokseen menemistä?
Ovatko transvestismi ja transsukupuolisuus saman jatkumon eri asteita vai kaksi eri ryhmää, joilla ei ole muuta yhteistä kuin valtavirtaan nähden poikkeava suhde sukupuoleen(sa)?
Tarkoitatko, että transgenderit ovat eräänlaisia transvestiitteja? :)
"Minua kiinnostaa, että meneekö se niin, että transvestismi on lieväasteista transsukupuolisuutta?"
Ei mene. Kumpikin ilmiö on omansa ja toisesta erillinen ihmisen ominaisuus.
"Ja että joissain tapauksissa transvestiitista saattaa kehittyä transsukupuolinen, jolloin hän alkaa harkita sukupuolenvaihdokseen menemistä?"
Ei yleensä. Vuosia sitten "itsensä löytäneet" transsukupuoliset toteuttivat mahdollisesti itseään transvestisesti kun hoitoja ei ollut mahdollista saada. Nykyisin tällaiseen ei ole enää tarvetta kun hoitoihin pääsy on helpompaa. Vieläkin joku epävarma henkilö voi ensin toteuttaa itseään alkuun transvestiittinä ennen kuin päätös transhoitoihin hakeutumiseen vahvistuu, mutta se ei ole yleistä.
"Ovatko transvestismi ja transsukupuolisuus saman jatkumon eri asteita vai kaksi eri ryhmää, joilla ei ole muuta yhteistä kuin valtavirtaan nähden poikkeava suhde sukupuoleen(sa)?"
Eivät ole samaa jatkumoa vaan täysin erilliset ryhmät. Kummallakaan ryhmällä ei ole mitään poikkeavaa suhdetta sukupuoleensa. Transsukupuolinen kokee olevansa eri sukupuolta kuin mitä hänet on syntymässään määritelty. Transvestiitti taas on tyytyväinen omaan sukupuoleensa eikä katso olevan mitään tarvetta sen muuttamiseksi. Transvestiitti kokee että hänessä on myös vastakkaisen sukupuolen ominaisuuksia ja haluaa toisinaan tilapäisesti eläytyä vastakkaisen sukupuolen elämään.
Ystäväpiirissäni on enemmän kuin yhden käden sormien verran ihmisiä, jotka ovat eläneet vuosia transvestiitteina myös sisäiseltä kokemukseltaan ja sitten, kun syystä tai toisesta ovat olleet mahdollisuudessa elää enemmän naisen elämää, huomanneet kokevansa itsensä transsukupuolisiksi ja edenneet täyteen prosessiin. Itsellänikin on muutos kokemuksessa ollut hyvin selkeä esimerkiksi kasvaneen sukupuolidysforian muodossa, vaikka teeässäksi en itseäni luekaan. Monella ystävistäni kehitys on kaltaiseni "transgenderiyden" vaiheessa.
Vitsinä lentääkin kysymys: "Mikä erottaa tiitin ja teeässän?" jonka oikea vastaus on: "Kolme vuotta."
Alkuperäiselle kysyjälle ja mahdollisille inttäjille kuitenkin se tarkennus, että tämä ei tietenkään ole ainoa tie transsukupuolisuuteen, vaan varsin monella sukupuolikokemus on stabiilisti "sillä toisella puolella" jo varhaisesta lapsuudesta. Ei voida kuitenkaan sanoa, että tiitiys ja transsukupuolisuus olisivat kategorisesti täysin eri asioita ja tiitti ja transsukupuolinen eri ihmisiä.
"Ei voida kuitenkaan sanoa, että tiitiys ja transsukupuolisuus olisivat kategorisesti täysin eri asioita ja tiitti ja transsukupuolinen eri ihmisiä."
Niinhän tuo taitaa olla. Suurin osa tiiteistä ei kylläkään ole vähääkään kiinnostunut sukupuolenkorjauksesta koska ovat aivan tyytyväisiä nykyiseen sukupuoleensa. Mutta jonkun verran löytyy tiittejä jotka ajan kuluessa ja kun lakikin on ollut jo kymmenen vuotta voimassa, ovat "löytäneet" sisimmästään transsukupuolisuutensa jota on syystä tai toisesta pidetty piilossa. Joillakin se on ollut hoitojen mahdottomuus (ennen lain voimaantuloa), joillakin perhesyyt (esimerkiksi aiemmin avioero oli pakollinen). Nykyisin tämä "herännäisten" joukko taitaa pienentyä koko ajan kun vanhemmat tiitit hakeutuvat transtutkimuksiin ja nuoret eivät enää aloita elämäänsä tiittinä vaan siirtyvät suoraan transtutkimuksiin.
Transvestiitti on mielestäni ihminen jolla on myös "naisen tunne" sisällään, aivan samoin kuin transsukupuolisellakin!
Se että miksikö joku on transvestiitti: Monastikin on saattanut yhtälailla kiinnostanut jo pienenä tyttöjen vaatteet jos ne 20-70 vuotiaanakin kiinnostaa. Jos ei ole, sen yhtäkkinen löytyminen vain "avaa sen oven" jota väkisin(ei ole haluttu myöntää) on kiinni pidetty.
Transukupuoliselta monasti katoaa se "liiallinen vaatteilla leikkiminen" sukupuolenkorjauksen myötä, siihen vain ei ole tarve niin suuri enään.
Transvestiitti taas yrittää "ruokkia" sitä sisäistä "naistuntemustaan" vaatteiden avulla ja KUN se on/tehdään olemaan liiallista, se auttaa taas miehen roolissa elämistä jonkin aikaa. Ongelma on vain se kun "naistuntemus" on myös koko ajan siellä sisällä, eli ei kuole pois niinkuin ei kuole transsukupuoliseltakaan. Tämä saattaa viimein tehdä sen että jos/kun vaateleikkit vain tihentyy, se ohjaa pakostakin ajatusta transsukupuolisuuteen ja sukupuolenkorjaukseen!?! JOS pukeutumiseen liittyy/on oppinut vain nautinnon hakemisen ja siitä sitten "purkautumisen", transvestittiisyys pysyy vain pukeutumistasolla.
Kumotkaa vain ihan mielenkiinnostakin, tämähän on vain minun NÄKEMYKSENI!! :)
Transsukupuoliselle pukeutuminen toisen sukupuolen vaatteisiin ei ole se pääasia (tiitille se voi olla). Esimerkiksi transnaiselle naisten vaatteisiin pukeutuminen ei ole mitenkään erityistä koska se liittyy luonnostaan naisen elämään 24/7. Ehkäpä parhaiten eron havaitsee siitä että transvestiitti pukeutuu hyvin usein hameisiin ja korkokenkiin ja pitää sitä tärkeänä. Transnainen taas pukeutuu samoin kuin muutkin naiset (Suomessa aika yleisesti housuasuihin, varsinkin kylmänä aikana) ja korkokengät (maltillisella korolla) jätetään suosiolla juhlavaatetuksen osaksi.
En usko että "vaateleikit" ohjaa transvestiitin transsukupuoliseksi. Mikäli käy niin että transvestiitiksi luultu henkilö lähteekin korjausprosessiin, kyseessä on todennäköisesti alunperinkin transsukupuolinen ihminen joka ei ehkä itsekään ole tunnustanut itselleen tätä ominaisuuttaan tai ei ole voinut toteuttaa sitä.
Olisin toivonut todellakin Transvestiiteiltä vastauksia tähän erellisessä kirjoituksessani olleeseen minulle ainakin mielenkiintoiseen olettamukseeni:
"Transvestiitti taas yrittää "ruokkia" sitä sisäistä "naistuntemustaan" vaatteiden avulla ja KUN se on/tehdään olemaan liiallista, se auttaa taas miehen roolissa elämistä jonkin aikaa. Ongelma on vain se kun "naistuntemus" on myös koko ajan siellä sisällä, eli ei kuole pois niinkuin ei kuole transsukupuoliseltakaan. Tämä saattaa viimein tehdä sen että jos/kun vaateleikkit vain tihentyy, se ohjaa pakostakin ajatusta transsukupuolisuuteen ja sukupuolenkorjaukseen!?! JOS pukeutumiseen liittyy/on oppinut vain nautinnon hakemisen ja siitä sitten "purkautumiseen", transvestittiisyys pysyy vain pukeutumistasolla."
"Transvestiitti taas yrittää "ruokkia" sitä sisäistä "naistuntemustaan" vaatteiden avulla ja KUN se on/tehdään olemaan liiallista, se auttaa taas miehen roolissa elämistä jonkin aikaa."
Yritän vastata omien tiittikokemusteni ja tuntemieni muiden tiittien antaman kuvan kautta.
Totta lienee useimmissa tapauksissa, ajoittainen pukeutuminen auttaa jaksamaan miehenä. Tyylillisen liioittelun aiheuttajana lienee lähinnä se, että tiitti katselee naista itsessään miehen silmin, jolloin hän rakentaa itsetään omaa haavekuvaansa naispartnerista. Transsukupuolisella pukeutuminen lähtee useammin suorasta tarpeesta ilmaista syvemmin sisäistä naistaan, jolloin mallikin on realistisempi eikä yhtä raflaava. Itselläni on tapahtunut selvä muutos katseessa itseeni naisena, kun aiemmin salassa tapahtunut "prinsessaleikki" on muuttunut jokapäiväiseksi naisena olemiseksi ainakin jollakin tasolla.
"Ongelma on vain se kun "naistuntemus" on myös koko ajan siellä sisällä, eli ei kuole pois niinkuin ei kuole transsukupuoliseltakaan. Tämä saattaa viimein tehdä sen että jos/kun vaateleikkit vain tihentyy, se ohjaa pakostakin ajatusta transsukupuolisuuteen ja sukupuolenkorjaukseen!?! "
Naistuntemus taitaa harvoin keltään miehen statuksella syntyneellä transihmiseltä kuolla. Joillakin tiiteillä se saattaa kuitenkin esiintyä kausittain niin, että pukeutuminen voi jäädä vuosiksikin väliin. Ihminen tuntuu sopeutuvan erilaisiin tilanteisiin, ja jos vaikkapa mahdollisuudet olla naisena lisääntyvät, se voi lisätä tarvetta kokonaisvaltaisempaan olemiseen. Näin minulle on saattanut käydä, kun aiemmin "olosuhteiden pakosta" hain elämääni enemmän merkitystä miesmoodissa ja nyt se on yhä vähemmän ja vähemmän houkuttelevaa. Oma miesidentiteetti on aina ollut heikko ja androgyyni, Monilla tiiteillä taas miesidentiteetti on niin vahva, että se ei päästä tällaista kehitystä edes muodostumaan.
" JOS pukeutumiseen liittyy/on oppinut vain nautinnon hakemisen ja siitä sitten "purkautumiseen", transvestittiisyys pysyy vain pukeutumistasolla."
Pelkkää nautintoa hakeva tiittipukeutuminen on käsittääkseni yleisempää niillä, joilla on vahva miesidentiteetti. Nämä kaksi elementtiä vähentävät sen todennäköisyyttä, että pukeutumisesta tulisi kokonaisvaltaisen naiseuden ilmentymää - vaikka monilla nälkä kasvaa syödessä vaihtelevin tavoin. Toisaalta tunnen transsukupuolisiakin, joille pukeutumisen eroottinen elementti on tärkeä. No, sellaisia cisnaisiakin on, joten asia ei liene sen kummempi.
Miten tämä keskustelu siirtyi taas transvestiitteihin ja transsukupuolisiin? Pitääkö meidät (transgenderit) sotkea transsukupuolisiin ja transvestiitteihin? :)
http://www.wikihow.com/Respect-a-Transgender-Person
Taidat sekoittaa termejä edelleen. Tuolla aiemmin jo muistutettiin että suomalainen diagnoosinimitys transgender ei tarkoita samaa kuin englanninkielisessä kulttuurissa kyseisellä sanalla ymmärretään.
Ehkä me transgenderit jossain tapauksissa sotkeudumme itse heihin ja toisaalta taas joskus emme.
Itse hahmotan kaikkien meidän sukupuoli-identiteetin position neljällä eri ulottuvuudella:
1. Naisidentiteetti (asteikko nolla - totaalinen)
2. Miesidentiteetti (asteikko nolla - totaalinen)
3. Naisdysforia eli inho omaa naiseutta kohtaan (asteikko nolla - totaalinen)
4. Miesdysforia eli inho omaa mieheyttä kohtaan (asteikko nolla - totaalinen)
Huomaa, että mielestäni ei ole yhtä nais-mies-ulottuvuutta, vaan ne ovat omat itsenäiset ulottuvuutensa.
Transvestiitillä voi olla kaksi ensimmäistä aika korkealla tasolla, joskin variaatio on erittäin suurta. Perustransvestiitti jaksottaa nämä identiteetit pukeutumishetkiin ja "tavalliseen" elämään - joko pakosta tai omasta halustaan. Tästäkin on toki paljon poikkeuksia.
Transsukupuolisella syntymätodistuksessa mainittu sukupuoli-identiteetti on erittäin alhaisella tasolla ja mukana voi olla myös dysforiaa (...mutta ei aina sitäkään....).
Transgenderillä variaatio on erittäin suurta: Sukupuolifriikki-tyyppisellä kohdat 1 ja 2 voivat olla hyvin korkealla ja yhtä voimakkaita. Se voi esiintyä ilmiasun vaihteluina selkeästi joko-tai tai sitten identiteettien mukaisten ilmiasujen tarkoituksellisena sekoittamisena (esim. genderblender). Joillakin taas voi olla korostunut dysforia molempia sukupuolia kohtaan, jolloin ilmiasu on korostetun androgyyni. Ääritapauksessa on kyse asukupuolisuudesta. En tässä edes kykene millään luettelemaan, minkälaisia kaikkia variaatioita transgender-alueella voi syntyä.
Jos esimerkiksi transvestiitti "liukuu" joko transgenderiyttä tai transsukupuolisuutta kohti, muutokset tapahtuvat näiden ulottuvuuksien suhteessa. Ainakin olen itse kokenut miesulottuvuuden vähentyneen merkittävästi (ei kuitenkaan täysin kadonnut!) ja sen sijalle on tullut voimistunut naisidentiteetti ja miesdysforia.
Siihen, mikä on kunkin ilmiasu on, vaikuttaa nykyään kovasti erilaiset normit, joita tuntuu ilmaantuvan silloin tällöin. Nämä normit aiheuttavat usein sen, että niistä tulee "piireissä" ulkoista painetta: "Ethän sä voi olla oikeesti sellanen, kun näytät tollaselta." Tämä on harmillista, sillä sitä ulkoista painetta syntyy jo ihan muutenkin. Eiköhän siis anneta kunkin määritellä tai olla määrittelemättä itse itseään.
Oli uutta, MIELENKIINTOISTA tekstiä minulle!!!
Tuota kysyisin! Kun kirjoitit:
"Jos esimerkiksi transvestiitti "liukuu" joko transgenderiyttä tai transsukupuolisuutta kohti, muutokset tapahtuvat näiden ulottuvuuksien suhteessa. Ainakin olen itse kokenut miesulottuvuuden vähentyneen merkittävästi (ei kuitenkaan täysin kadonnut!) ja sen sijalle on tullut voimistunut naisidentiteetti ja miesdysforia."
Täydellinen Epätietoisuus itsestäsi on aiheuttanut sen ettet ole tiennyt "kuka todellakin olet" ja siksi kumpikaan vaihtoehto, niin mies kuin nainen ei sopinut ajatusmaailmaasi. Eli onko Sinun oikeimmalta tuntuva sukupuolesi nyt löytymässä eli suuntaus transsukupuolisuuteen olisi kuitenkin se lopultakin oikea, eli onko Sinulla "ulospääsyä" tästä olemassa??
Sitten kysyisin mielipidettäsi itsestäni: Kun sukupuolenkorjaustani olen pystynyt pitämään tuskien kautta tekemättä, siihen on auttanut eläminen nyt sellaisen kanssa joka sen on tehnyt ja lisäksi kun pukeudun melko ristiriitaisesti eli genderblender'mäisesti, pitäen tietysti jonkinmoisen rajan siinä, kaverinikin toivomuksesta!!
Mikä/kuka minä nyt tästä kaikesta sitten olen??
Suomessa ei ole käytössä (onneksi) muualla maailmassa tunnettuja syntymätodistuksia. Joskus kauan sitten syntymä kirjattiin kirkonkirjoihin, nykyisin väestötietojärjestelmään. Sen vuoksi Suomessa on helpompi operaatio muuttaa virallisesti sukupuoli toiseksi kun se tapahtuu tietokoneella hiiren napsautuksella. Jossakin muualla maailmassa joudutaan hakemaan oikeudesta uusi syntymätodistus uusilla tiedoilla.
"Täydellinen Epätietoisuus itsestäsi on aiheuttanut sen ettet ole tiennyt "kuka todellakin olet" ja siksi kumpikaan vaihtoehto, niin mies kuin nainen ei sopinut ajatusmaailmaasi. Eli onko Sinun oikeimmalta tuntuva sukupuolesi nyt löytymässä eli suuntaus transsukupuolisuuteen olisi kuitenkin se lopultakin oikea, eli onko Sinulla "ulospääsyä" tästä olemassa??"
En sanoisi, että mikään oikea olisi löytymässä enkä ollut ennen epätietoisempi. Aiemmin sisäinen identiteettini oli jonkinlainen androgyyniys ei-machon miehen ja ei-bitchin naisen välillä, jossa naisellisuus tuli ulkoisestikin ilmi ajoittaisessa pukeutumisessa ja meikkauksessa. Nykyään mies on siitä kuviosta kalvennut merkittävästi. Sen muutoksen koen sisässäni voimakkaasti. Ei minulla kuitenkaan ole mitään päämäärää, olen nyt se, mikä olen.
"Sitten kysyisin mielipidettäsi itsestäni: Kun sukupuolenkorjaustani olen pystynyt pitämään tuskien kautta tekemättä, siihen on auttanut eläminen nyt sellaisen kanssa joka sen on tehnyt ja lisäksi kun pukeudun melko ristiriitaisesti eli genderblender'mäisesti, pitäen tietysti jonkinmoisen rajan siinä, kaverinikin toivomuksesta!! "
Jos pidättelet prosessiin ryhtymistä elämästäsi pois pelkästään ulkoisista syistä, voisit olla näkemykseni mukaan transsukupuolinen. Mutta en minä ole Sinua oikea ihminen määrittelemään, itse tiedät paremmin tuntemuksesi.
En väittänyt, että noilla dimensioilla voisi automaattisesti määritellä ketään johonkin laatikkoon, vaan että ne ovat olennaisia kunkin oman sukupuoli-identiteetin määrittelijöitä. Toivottavasti niistä on Sinullekin apua,
Totta, tuo linkki käyttää sitä englantilaista sanan määritelmää, joka voitaisiin kääntää Suomeksi "transihmiset". Sotku on valitettavasti Englannin kielen sisälläkin, sillä suomalainen transgender merkityksineen on suora käännös siitä toisesta merkityksestä.
Toisaalta siinä on tärkeää tekstiä itsemäärittelyoikeuden tärkeydestä, joka on todella tärkeä transgendereille.
Ehkäpä sinäsnä epätarkka kielikuva meni perille muille kuin sivuhuomautuksien tehtailijalle....
Kyseessä oli todellakin oikea sivuhuomautus sillä moni suomalainen luulee että täälläkin olisi käytössä syntymätodistukset.
Ei tarvitse vetää hernepeltoa nenäänsä jos joku huomauttaa vilpittömästi jostain asiasta. Eikä tuota huomautusta ollut varmaankaan tarkoitettu sinulle, siis turhaa vittuilua.
Ja vastapainoksi suomessa joutuu esittelemään sukupuoltaan joka yhteydessä. Mm. 2012 kun hain yliopistoon lomake merkitsi sukupuoli-kohtaan mies automaagisesti henkilötunnuksesta. Mitäköhän siellä pääsykokeissa olisi sanottu jos olisin sinne oikeasti mennyt. Onpas edistyksellistä. Ehkä mieluummin ottaisin kuitenkin ne syntymätodistukset, niitä ainakaan ei tarvitse joka saatanan puotipuksulle esitellä.
Mutta syntymätodistusten muuttaminen on paljon vaikeampaa kuin Suomessa käytössä oleva pelkkä sukupuolimerkintä väestötietojärjestelmässä.
Puotipuksu ei todennäköisesti edes ymmärrä mikä merkitys sillä nelinumeroisella luvulla on jonka hän kirjaa kuittiin suuremmasta ostoksesta. Kun henkkarin kuva vastaa oastajan naamaa eikä nimikään ole täysin ristiriidassa, se oli siinä ja sitten palvellaan seuraavaa asiakasta. Henkkaria joutuu esittelemään nykyisin melko harvoin kun sirukortit tuli käyttöön.
"--- Sukupuolifriikki-tyyppisellä kohdat 1 ja 2 voivat olla hyvin korkealla ja yhtä voimakkaita. ---"
Mikä ihmeen sukupuolifriikki??!
Sukupuolifriikki ei ole sanastossani negatiivinen sana, vaan vastaava, kuin vaikkapa laukkufriikki... Siis ihminen, joka ottaa täysillä ilon irti molemmista sukupuoli-identiteeteistä. Loput jo selitinkin aiemmassa viestissä.
Jos viittasit ihmettelylläsi, onko kyse seksuaalisesta suhteesta omaan sukupuoli-identiteettiin, niin vastaus on ei. Se on eri ulottuvuus, eikä mielestäni määritä sitä, onko hän transsukupuolinen, transgender, transvestiitti tai joitain muuta. Samoin katson, että sukuopuolinen suuntautuminen ei kuulu tähän asiaan vaikka toki tuottaa lisää kriteerejä niille, jotka tykkäävät lokeroinnista.
Nimityksista tai kategorioista en perusta omalla kohdalla mutta jos ulkopuolinen kysyy, hänelle olisi ehkä helpompaa kertoa olevani tg.
Vaikkei sekään kerro tietämättömälle välttämättä mitään ja kuulee vain "trans"-sanan.
Tuntuu siltä kuin olisi annettujen vaihtoehtojen tuolla puolen (juridisten).
Mitään dilemmaa ei ole noissa asioissa ollut, vaikka sitä tuli joskus ajateltua onko ftm ilman varsinaista "ämmää".
Asia saattaa olla ulkopuoliselle monimutkainen vaikka itselle se on mikä on, ilman identiteettikriisejä.
Hmm. Näköjään tällä foorumilla ei ilmeisesti ole kuin muutama tg - mikä ei ole mikään yllätys, kun miettii kuinka vähän(?) meitä yleensäkin on....
Transgendress. Kirjoitat todella paljon, mutta en oikein tiedä onko niissä jutuissa mitään järkeä tai siis tekemistä transgenderien kanssa. Ainakin juttusi ärsyttävät todella paljon minua :)
Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteisiin, mutta...
Transgenderien määrää ei todellakaan tunneta, koska kaikki eivät itsekään osaa tunnistaa itseään transgenderiksi. Joskus on heitetty jopa villi veikkaus että transgendereitä olisi enemmän kuin transsukupuolisia. Transgender-diagnoosin on hakenut vain muutama henkilö, loput katsoo että pystyvät elämään ilman mitään virallisia diagnoosejakin. Diagnoosi ilmeisesti haetaan tueksi että saataisiin hoitoja, vaikka niistä yleensä joutuu maksamaan paljon (yksityispuolen hinnat).
"Kirjoitat todella paljon, mutta en oikein tiedä onko niissä jutuissa mitään järkeä tai siis tekemistä transgenderien kanssa."
Jos joku toinen saa konstruktiostani vinkkiä oman itsensä hahmottamisessa, siitä voi olla hänelle iloa. Ainakin omaa ajatteluani se on kovasti selkeyttänyt - niin aiemmin puhtaampana transvestiittina kuin nykyään yhdenlaisena transgenderinäkin.
Muiden lokerointiin en tätä ole esittänytkään.
"Ainakin juttusi ärsyttävät todella paljon minua :)"
Kiitos avautumisestasi, tätä tietoahan maailma juuri tarvitsi... Koetan itse olla ärsyyntymättä ja tehdä havainnon, kuinka erilaisia voimmekaan olla - kuten jo ihan aluksi taisin todeta.
"Joskus on heitetty jopa villi veikkaus että transgendereitä olisi enemmän kuin transsukupuolisia."
Tunnistaminen ei olekkaan niin helppoa. Onhan se niin että kun syntymäsukupuoli ei tunnu oikealta, niin ensimmäisenä tulee mieleen transsukupuolisuus. Siinähän tämä ongelma juuri onkin että silloin arvellaan/päätetään että sukupuolen vaihdos ratkaisee kaiken mutta pettymys saattaakin olla edessä.
Väittäisin että Se siirtyily eestaas on melko runsasta näissä ympyröissä missä minä täällä elän nyt. Tiedänkin joitakin jotka ovat kokeilleet elää transnaisena mutta palanneet takaisin miehen rooliin. Paluukaan kun ei sitten ratkaise sisäistä ongelmaa, silloin otetaan transnainen tyttöystäväksi.
Takuuvarmasti ainakaan kaikki sukupuolensa korjanneet eivät elä sen jälkeen todella täysin oikealta tuntuvaa elämäänsä. Jos en olisi alkanut elää toisten kaltaisteni parissa, olisin jo ajat sitten korjauttanut ruumiini arvelemani oikeaksi. Valintansa vain ei tunnu osuvan täysin oikeaksi oikeastaan heistä kenelläkään!
Suurin osa hoitoja tarvitsevista transgendereistä hakee transsukupuolisuus-diagnoosin saadakseen tarvitsemansa hoidot julkiselta puolelta.
Suomalainen (ja yleensä länsimainen) tutkimusmetodi keskittyy pitkälti siihen että koko transhoitojen prosessin läpikäynyt on todellakin vastakkaista sukupuolta eikä tuollaisia perumisia tulisi. Sen vuoksi transdiagnoosia ei saa läheskään kaikki tutkimuksiin hakeutuvat. Maissa jossa eläminen vastakkaisen sukupuolen roolissa onnistuu helposti, tuollainen edestakaisin vaihtelu voi olla suurtakin koska sukupuoliroolin vaihtamista lähdetään kokeilemaan liian kevyin perustein.
Tgender-asiaa lisää...
Minkälaista ihmettelyä ja kommentteja olemuksenne on herättänyt toisaalta tavallisessa kansassa ja toisaalta transpiireissä?
Oma kokemukseni on ollut melko neutraalia: Kommentteja on ollut vähän, koska joko minua ei ole bongattu tai sitten bongaus on ollut ilmeisesti, että tranvestiittihan se siinä. Mitään huutelua en ole kokenut. Homobaareissa on ollut kovastikin koodin lukihäiriötä, minua on luultu homoja metsästäväksi transsukupuoliseksi tai pukeutuvaksi homoksi. Homobaareja harrastan kuitenkin sen takia. että en vielä kauheasti uskalla ainakaan yksin ja pikkutunneilla heteropaikoissa liikkua. Transpiireissä minun arvioidaan olevan lähinnä tiitti, enkä ole siellä kauheasti transgenderidetiteetilläni deklamoinutkaan.
Miehenä taas olen venyttänyt pukeutumista aika lailla naisten neutraalin vaatetuksen suuntaan, nyppinyt kulmakarvat ja pitäny melko pitkiä kynsiä. Miesten vaatteita käytän oikeastaan vain tilanteen pakosta. Kommentteja alkoi vasta kuitenkin herättää kesällä hankkimani korvikset, joissa nimenomaan molempiin korviin laitettuna ne ovat aiheuttaneet ihmetystä ja pohdintaa. Vaikka olen toisaalta kaapissa, ts. en ole kertonut asiasta avoimesti, ympärilläni käytävä pohdinta ja hässäkkä aiheuttaa kieltämättä ajoittain hykerryksen tunteita.
Ilmeisesti tuollaisia "tunnistuksia" saat sen vuoksi että olet liukumassa transgenderiydessä enemmänkin naisen rooliin. Ns. "puhdas transgender" aiheuttanee enemmänkin ulkopuolisissa tunnistamisongelmia kun ihmiset alkaa pohtimaan kumpaa sukupuolta transgender-ihminen on.
Niin varmaan, statukseni on katsojille ainakin näennäisesti selvä....
Sen takia olinkin kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia, kun ulkoinen olemus ei olekaan niin selkeästi määritettävissä - niin kadulla kuin myös muiden transihmisten joukossa.
Tuo kirjoituksesi edellisessä:
"Miehenä taas olen venyttänyt pukeutumista aika lailla naisten neutraalin vaatetuksen suuntaan, nyppinyt kulmakarvat ja pitäny melko pitkiä kynsiä. Miesten vaatteita käytän oikeastaan vain tilanteen pakosta. Kommentteja alkoi vasta kuitenkin herättää kesällä hankkimani korvikset, joissa nimenomaan molempiin korviin laitettuna ne ovat aiheuttaneet ihmetystä ja pohdintaa"
Minä olen saanut diagnoosin transsukupuolisuudestani eli ei ollut kuvittelua minulla. Nykyään minä pukeudun oikeastaan juuri noin korviksia myöten mutta "pysäyttäen" pukeutumiseni siihen ettei minua voi tiitiksikään leimata eli en kulje liiaksi meikattuna ja hameissa! Katseita saa kovasti silti näinkin mutta ihmiset, naiset varsinkin tykkää tyylistäni, päätellen siitä että haluavat ystävystyä kovasti! Halailu-innosta päätellen pitävät minua kuitenkin miehenä!?!
Sitä en voi sanoa itsestänikään ettenkö haluaisi täydellisesti naisena elää, tunne kun tulee "hyökyaaltona" päälleni tämän tästä! Kyllä se naisidentiteetti on minulla todella selvästikin korkammalla tasolla.
Suomessa transnainen on oppinut pitämään naisesta ja voi elää eräänlaista Lesbo-elämääkin mutta esim. Aasiassa se ei tule kysymykseenkään.
Tästäkin olettaen, Sinun "naisena" homopiireissä liikkuminenkin "haluaa kertoa" jotain Sinulle!! Eli kun Sinunkin pukeutumishalusi on tuolla tasolla, olet mielestäni transsukupuolisuuden itsessäsi lopullisesti varmistanut!!
Kiitos kommentista, mukava jakaa kokemuksia...
Naismoodissa meikkaan melko voimakkaasti ja pukeudun arkista asuani naisellisemmaksi, koska en halua tulla tunnistetuksi androgyyniksi arkiminäkseni. Toki tykkään naisellisuudesta muutenkin enemmän kuin varsin yleisesti täällä esitetty "TS-pukeutumiskoodi", joka voimakkaasti välttää liikaa ulkoista naisellisuutta. Siitä mielestäni on häivähdys lausahduksessasi: "...pysäyttäen" pukeutumiseni siihen ettei minua voi tiitiksikään leimata eli en kulje liiaksi meikattuna ja hameissa!"
Olen onnellisessa parisuhteessa, mutta koska puolisoni ei kestä tanssiravintoloiden melua, liikun aika paljon itsekseni. On ollut erittäin mielenkiintoinen kokemus esimerkiksi tulla miehen tanssittamaksi naisena - kuten myös naisen tanssittamaksi naisena. Olen kuitenkin 100% "lesbo", joten homobaareissa liikkumiseni ei "halua kertoa" mitään tuollaista, mitä oletit. Ilman väkivallan ja paljastumisen vaaraa liikkuisin mieluummin heteropaikoissa.
Enkä todellakaan koe olevani transsukupuolinen, vaan kuten kerroin, "jotain siltä väliltä", jota voisi kuvata (mielestäni kylläkin huonolla) määritteellä transgender.
Ja ihan jännää on huomata käytännössä se olettamani, että toisen määritteleminen on meidänkin kesken vaikeata. Ehkä sen takia sitä ei kannattaisi kovasti yrittääkään.
Nämä kohdat vielä laittoi kirjoittamaan:
"Miehenä taas olen venyttänyt pukeutumista aika lailla naisten neutraalin vaatetuksen suuntaan, nyppinyt kulmakarvat ja pitäny melko pitkiä kynsiä. Miesten vaatteita käytän oikeastaan vain tilanteen pakosta. Kommentteja alkoi vasta kuitenkin herättää kesällä hankkimani korvikset, joissa nimenomaan molempiin korviin laitettuna ne ovat aiheuttaneet ihmetystä ja pohdintaa."
"Olen onnellisessa parisuhteessa, mutta koska puolisoni ei kestä tanssiravintoloiden melua, liikun aika paljon itsekseni. On ollut erittäin mielenkiintoinen kokemus esimerkiksi tulla miehen tanssittamaksi naisena - kuten myös naisen tanssittamaksi naisena. Olen kuitenkin 100% "lesbo""
Ensinnäkin olet nyppinyt kulmakarvat ja käytät miesten vaatteita vain kun on pakko, miten voit olla parisuhteessa tällä tyylillä, Toinen osapuoli täytyy olla täysin perillä Sinusta?? Koet olevasi Lesbo vaikka et tunnusta edes transsukupuolisuutta itsessäsi?
Osaatko ajatella jos alkaisit nyt elämään täysin yksinäsi, mikä/kuka olisit suurimman osan ajastasi? Jos tuo parisuhde pitää paikkansa, se on ainostaan se joka jarruttaa sinun "naisrooliasi, näin luen Sinua!?!"
Olen/olin varmasti Transgender ennemmin kuin transvestiitti, silloin joskus alussa kun yritin löytää itseäni. Sitten kun naisten vaatteita olisi pitänyt pitää kuitenkin koko ajan, tajusin että nyt on kyse jostain muusta. Kun/jos ihminen alkaa taistelemaan transukupuolisuustunnettaan vastaan, hänellä täytyy olla/tulla tunne ettei oikeastaan ole kumpaakaan sukupuolta, minulla ainakin on sitä tunnetta nytkin. Minulla on nyt tarve/oikeus pukeutua vaatteisiin jotka auttaa/auttaa minua eniten.
Olen inhonnut jo vuosia miesten kalsareita, paitoja sun monia muita tyypillisiä miesten asusteita,kenkiä myöten eli kyllä se naisidentiteetti silti on selvästi määräävin minussa.
"Ensinnäkin olet nyppinyt kulmakarvat ja käytät miesten vaatteita vain kun on pakko, miten voit olla parisuhteessa tällä tyylillä, Toinen osapuoli täytyy olla täysin perillä Sinusta?? Koet olevasi Lesbo vaikka et tunnusta edes transsukupuolisuutta itsessäsi?
Osaatko ajatella jos alkaisit nyt elämään täysin yksinäsi, mikä/kuka olisit suurimman osan ajastasi? Jos tuo parisuhde pitää paikkansa, se on ainostaan se joka jarruttaa sinun "naisrooliasi, näin luen Sinua!?!"
Toinen osapuolli on perillä minusta ja tukee minua. Lesbo oli sitaateissa, siis sukupuolinen kiinnostus suuntautuu naisiin molemmissa moodeissani. Enpä usko, että olisin sen pidemmälle edennyt naisen suuntaan, vaikka itsekseni elelisin. Ulostulo on enemmän suhteessa ulkomaailmaan ja sellaisenakin lähinnä omien korvieni välinen ongelma.
Maailma on vain niin moninainen, kuten ihmismielikin....
Täältä löytyy yksi TG lisää, tosin olen vain satunnainen vieras. Tämä foorumi tuntuu olevan naisten ja MtF:ien suurkäytössä, joten en koe kuuluvani tänne. Lisäksi suuri asiattomuuksien, rajun raivoamisen sekä tuomitsemisen määrä saa vetäytymään pois täältä itsesuojelun nojalla. Viimein täällä on luotsi, toivottavasti foorumi alkaa tasoittua!
Minua on mietityttänyt myös se, että Suomessa voit korjata vain yhdestä sukupuolesta toiseen(jos kadut niin ehkä takaisinkin?), eikä vain hankkiutua elämää rajoittavista piirteistään eroon tai poimia tarpeensa mukaan toimenpiteitä. Lisävaihtoehtoja odotellessa on tyydyttävä käsillä oleviin keinoihin olonsa helpottamiseksi. Jotka eivät kauheasti auta, ihmiset välittömästi lokeroivat sinut joko/tai ja kohtelevat sen mukaan..
Mitkä ovat naisena kohdelluksi tulemisen huonot puolet? Suomessahan tulee välittömästi oikeusjuttu jos jotain naista syrjitään sukupuolen perusteella...
Miesten kohtelu taas on niin kertakaikkisen ala-arvoista että ihmettelen suuresti miksi kukaan jäisi välitilaan jossa on pienikin riski tulla kohdelluksi sellaisena.
"Minua on mietityttänyt myös se, että Suomessa voit korjata vain yhdestä sukupuolesta toiseen(jos kadut niin ehkä takaisinkin?), eikä vain hankkiutua elämää rajoittavista piirteistään eroon tai poimia tarpeensa mukaan toimenpiteitä."
Tutkimusyksikötkin tunnustaa suomalaisen translain ja -asetuksen jäykkyyden ja siksi transgenderien osalta ei olla niin kovin tiukkoja tutkimuksissa. TG-ihminen voi hakea 64.0 diagnoosin ja valita sitten vain haluamansa hoidot. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa saadaan korjattua lakia ja asetusta siten että 64.8 diagnoosillakin voisi saada haluamansa hoidot julkiselta puolelta.
Sulla on aika outo käsitys siitä, minkälainen sisäinen motivaatiorakenne muodostaa transgendereiden sukupuoli-identiteetin. Oletko itse liikkeellä yhtä kevein eväin....?
Ai nyt tää menee taas tähän että minä olen suvaitsematon ja pahis heti kun sanon suoraan etten ymmärä jotain, mutta kaikki muut saa kyllä sanoa niin ihan kaikista muista ilman mitään.
Kuule mitä jos mietittäisiin sitä TG:n ja TS:n perimmäistä eroa SITTEN kun kulttuurista on tehty sellainen että kaikenlainen toisten huonosti kohtelu on kriminalisoitu? Sitten kun ei tarvitse pelätä henkensä edestä että sinut voidaan hakata suunnilleen missä ja milloin vaan suunnilleen seuraamuksetta vain sillä perusteella jos olet mies? Ei ehkä ole kovin hedelmällistä tällainen tähtien tutkiminen sumun läpi ja päätelmien siitä mitä eroa on kuusella ja koivulla tekeminen vasta sitten kun niistä on tehty jakkaroita.
Jos tarkoitat keveillä eväillä sitä että osa transsukupuolisuudestani on seurausta juuri siitä, että miehen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on sama kuin naisen asema Saudi-Arabiassa, niin olet oikeassa, kyllä olen. Olisi aika idioottimaista yrittää elää jo muutenkin epämukavassa roolissa jos siihen sisältyy vielä iso väkivallan ja muun kaltoinkohtelun riski.
Tarkoitin sitä, että annat ymmärtää identiteetin olevan valittavissa joillakin ulkopuolisilla rationaalisilla perusteilla. Itse olet joskus muistaakseni puhunut kehon esteettisyydestä tällaisena perusteena.
Onko siinä sitten jotain väärää jos antaa identiteettinsä kellua vapaasti ja määräytyä tällaisten ulkoisten olosuhteiden mukaan?
Tokitoki, mutta miksi sitten alat toisten "identiteettivalintaa" normittamaan:
"ihmettelen suuresti miksi kukaan jäisi välitilaan jossa on pienikin riski tulla kohdelluksi sellaisena."
Useimmille sukupuoli-identiteetti ei näet ole sellainen asia, jota voisi moisten ulkoisten asioiden perusteella peukaloida. Ja nimenomaan transgendereille tuo välitila on lähtökohtaisesti identiteetin perusta.
Hei,
Sain itse transgender diagnoosin marraskuussa ja kaikki hoidot (androcur ja laser) saan julkiselta puolelta. Kun kyselin prosessin alussa ja aikana hiukan palstoilla asiasta, tuntui ettei kukaan osannut kertoa TG diagnoosin hoidosta yms. Itse menin tutkimuksiin rehellisesti ja olin oma itseni, sain diagnoosin yksimielisesti. Ei kannata aina uskoa mitä palstoilla sanotaan.
Naisenakin joutuu pelkäämään että raiskataan ja hakataan sen takia että on nainen ja jos kuvittelet tosissasi ettei naisille vittuila näiden naiseuden takia olet naiivi aasi ja jos sulla on tähtäimessä ikinä mennä läpi naisena niin kannattaa kovettaa nahkansa ja äkkiä ettei tule pettymyksiä
Mutta ai nii yhyy pikku mies raukat hellanteltut kuka itkee miehiä yhyy miehet hakkaa toisiaan kännissä tämä on ilmiselvästi naisten vika
No on sulla kanssa asenteet. Yritit ilmeisesti tuolla viimeisellä kappaleella vihjata että jokainen miesten huonommasta asemasta huolissaan oleva on naisvihaaja ja idiootti jota sietääkin kovanaamojen hakata. Onnea elämääsi, tuolla empatiakyvyn tasolla tulet sitä tarvitsemaan. TAi ainakin tarvitsisit, ellet olisi naisena suojassa väkivallalta.
Vastaukseni ei perustunut palstajuttuihin vaan hoitoyksiköiden omiin lausumiin. Ne pyrkivät joustamaan niin paljon kuin pystyvät ja olet siitä hyvä esimerkki.
Ei kannatakaan. Voi olla että transgenderien kohtelua on jäkiperäistetty viime vuosien aikana, mutta hoitojärjestelmää yleisesti ei ole. Siksi näitä "eihän tässä ole mitään pelättävää, ite putkesta läpi tavoiteajassa ilman mitään vaikka masennusta olikin vuos sitte ja opinnoissa oli välivuosi koko tutkimusjakson ajan eikä kunnollisia ystäviäkään oo" -palstajuttuja ei kannata uskoa.