Kärsin kovasta jännittämisestä ja ahdistuksesta. En tiedä minne näistä tämä kuuluisi,mutta kirjoitan nyt tänne. Ahdistaa ja jännittää ajatus lähteä kauppaan,kun tiedän,että alan punottamaan ja alkaa hikoiluttamaan. Töissä on aina kamala ahdistus ja jännitys,kun pelkään,että alan hikoilemaan ja sitten välillä hikoilen. Olen niin loppu näiden kanssa,etten kohta jaksa.Sitten kärsin käsien tärinästä,vähän kun rupean jännittämäänkin. En tajua miksi näin,ei pitäisi olla mitään jännitettävää,mutta... ei tällainen elämä ole kivaa.. mikä tähän auttaa?? eikä lähimailla ole mitään psykiatria yms.. kyllä asun aika "korvessa". Propralia olen kokeillut,mutta ei ne jännittämiseen auta.
Jännittää niin jännittää
jenniferr.
3157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla auttoi jännittämiseen anafranil ( vanhanajan masennuslääke) . Vielä enemmän on auttanut kilpirauhasen vajaatoimintaan määrätty liothyron eli T3-lääke. Onko sulla väsymystä, ummetusta esim.? Mittauta kilppariarvot T4-V ja TSH. Viitearvot eivät ole ehdottomia vaan mulla oli noi viitteiden rajoilla!!
Anafranil ei tee zombiksi vaan piristää ja poistaa pahimmat ahdistukset. Sillä sain aikanaan työkyvyn takas.
Mulle ei tosiaan nuo uuden ajan masennuslääkkeet ole sopineet SSRI. Ei kuulemma sovi niille joilla on kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Kyse on "hermovammasta" joka ei parane koppaskonstein. Lääkitys on paras ja toimivin vaihtoehto. Suomi on täynnä alkoholisteja, heroiini ym narkomaaneja, tupakoitsijoita jotka hakevat parannusta tähän oireeseen. Ovatko nämä parempia keinoja kuin reseptilääke lääkäriltä. Kyseessä on kansantauti joka on peritynyt esi'isiltämme. Myös vanhempasi ovat jännittäjä tyyppejä, ja ovat käyttäneet ilmeisesti itsehoitomenetelmiä. Jännittäminen ja punastuminen on tabu josta ei saa puhua äänee, "kyllä se menee pois" kun vain uskallata menttaliteetilla. Kouluissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota oppilaisiin jotka oppivat hitaammin, koska jännittäminen vie oppimiskapasiteetista valtaosan pois. Huonosti koulutetut ja työttömät ovat valtaosaltaan juuri näitä jännittäjiä jotka pelkäävät työyhteisöä. Laiskuudesta tai tyhmyydestä se ei johdu.
Jännittäminen on hyvin tavallista.
Itseäni jännitti aikoinaan niin paljon että sydän pomppi, kun piti uskaltaa sanoa jotain.
Jännittämisen voi harjoitella pois.
Mee kirjastoon ja lainaa joku "jännittämisen"- kirja. Niitä kirjoja lukiessa tunnistat tilanteen ja huomaat että et ole yksin. Yleensä niissä kirjoissa on sitten sivukaupalla ohjeita miten toimia.
No - teet ohjeitten mukaan ja rupeat harjoittelemaan. Ja kas pikkuhiljaa jännität vähemmän ja vähemmän.
Sitäpaitsi aika kuluu mukavasti kirjoja lukiessa. Pikkuhiljaa sinusta tulee vaikka psykologi!
Kyllä se siitä!
Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta Sinulle!
Haleja!