Ansiokkaasti Ilkka Malmberg kirjoitti kk-liitteessä Suomen pikkukaupungeista ja onhan se Hämeenlinnakin (67 000 asukasta) Helsingin näkövinkkelistä pikkukaupunki - ainakin toistaiseksi ennenkuin kuntaliitokset on tehty.
"Pikkukaupungissa korostuvat pienen yhteisön huonot puolet: juoruilu, klikkiytyminen ja kyttääminen - mutta monia ihmisiä ajatus pikkukaupungista myös viettelee. Sitähän piru juuri tekee", kirjoittaa Malmberg.
Tuohon " juoruilun, klikkiytymisen, kyttäämisen" listaan Heinolassa voi tuoda paikallisväriä, eli kuntapolitiikan henkilöistämisen. Tärkeää ei olekaan politiikan saralla tehdyt "saavutukset" - Heinolassa siis huonot tulokset, vaan politiikan henkilöistäminen. Aletaan parjata henkilöitä näiden poliittisten tekojan ja aikaansaannosten sijaan. Henkilöistäminen on helpompaa kuin asioiden selville ottaminen. "Pirun pikkukaupungissa" Heinolassa asukkaiden on itse selvitettävä, jos tietoa haluavat.
Heinolassa ei ole asukkaiden yhteisiä kokoontumispaikkoja, monitoimitalosta tai kylätalosta "pirun pikkukaupungissa" haaveillaan - on haaveiltu kymmeniä vuosia.
Mitä siis "pirun pikkukaupungissa" on, josta asukkaat voisivat veronmaksajina olla ylpeitä?
Malmberg kirjoittaa pikkukaupungissa yleensä olevan "aina" vanha puukirkko (on Heinolassa), tori (pienen pieni "korttelitori" löytyy Heinolastakin, jos tietää missä se on), puistokin löytyy; kauppakatu, kirkkokatu - ja yksi pizzantuoskuinen kävelykatu löytyy (ei vielä Heinolassa?)
"Penkeillä istuskelee kiireettömiä eläkeläisiä, heitä on jo H:ssakin paljon, ja lisää muuttaa. Senioriasuntoja rakennetaan, niitä nousee. Tulijat ovat kuulleet pirun kuiskauksen", toteaa Malmberg.
Mikä on Heinolan brändi? Onko se Kuusakosken tuoma maine "Suomen jätekaupunkina"? Panostetaanko matkailuun - kun Lahti rakentaa valtaisaa matkailukonseptiaan yhdessä tulevien liitoskuntiensa kanssa?
Mitä kuuluu Heinola Resortille? Joko johtajasta tai valtuuksistaan on päätetty?
Heinola ei aloittanut neuvotteluja lähikuntien kanssa kuntaliitoksesta, kun "ei tarvinnut" ja kun "neuvottelijoita" Heinolan kumppaneiksi ei löytynyt.
Heinolassa ei ole lakimiestä kaupungin palveluksessa, kun "ei tarvita".
Heinolassa ei kohdella kaltoin kaupunginjohtajia, jotka ymmärtävät itse lähteä ja jos eivät lähde, niin epäluottamuksesta "lähdetetään".
Heinolan va. hallinto- ja kehitysjohtajaa ei valittu Iitin johtajaksi, koska Iitissä tarvitaan varatuomaria, joka on myös Kuntatekniikan yhtiölakimies" tulevia kuntaliitoksia ja uusia sote-alueita tehtäessä, jotta iittiläisten tarpeet huomioidaan.
Viikon keskustelluimmat Suomi24, Heinola-osiossa ovat
- Ihamäki nielaisi sanansa
- kaupunginlakimies on missä?
- pitääkö paikkansa, että Heinolan . . .
- kenellä kustapäässä ylilääkäri?
- Laitinen ja nimimerkki.
- tarkastuslautakunnan arviot, sivut
- Raili Hildeen tulee kalliiksi
Nettikeskustelujen perusteella asukkailla pitäisi olla foorumi, jossa vaihtaa mielipiteitä, keskustella ja kartuttaa "sosiaalista pääomaa" sitä yhteisöllisyyttä, jolle kaupungin kehitystä rakentaa. Asukkaille pitäisi järjestää tiedotustilaisuuksia ja rakentaa se kaivattu "kylätalo", jossa voisivat harrastaa, kehittää yhteisöllisyyttä, keskustella askarruttavista asioista tai tavata valtuutettuja muulloinkin kuin vaalitilaisuuksissa?
"Etsimme mahdollisuuksia, asetamme kunnianhimoisia päämääriä, arvostamme aikaansaamista ja suhtaudumme arvostavasti kanssaihmisiin - tarvitsemme tahtoa rakentaa uutta Heinolaa", toivoi Aimo Bonden 31.12. Itä-Hämeessä.
Bonden vetoaa myös asukkaiden velvollisuuteen "Olen vastuussa ja täytän velvollisuuteni" eikä siis vain "Olen vapaa ja minulla on oikeus".
Kuntalaki edellyttää velvollisuuksia valtuutetuilta eli valtuutettujen tiedottamisvastuusta ja asukkaiden osallistumisvastuun hoitamisesta - ne velvollisuudet on Heinolassa laiminlyöty, mistä johtuvat tämänkin palstan kitkerät mutta erittäin oikeutetut mielipiteet (vaikka arkoja olisivatkin).
Heinolassa asukkaiden velvollisuus on maksaa veroja. Mutta mitkä ovat oikeudet? Kokoontumisoikeus? Tiedonsaantioikeus? Netissäkö vain? Tietääkö valtuusto, että verotuloja pitäisi käyttää lakisääteisten palvelujen tuottamiseen - ei hallintokoneiston ylläpitoon ja luottokorttilaskuihin (Laitinen tuonut esiin hallintokoneiston luottokorttilaskut, joita tarkastuskertomuksen mukaan noin 100 000 euroa - lautakunnan tarkastamatta). Mikä on siis päättäjien ja valtuutettujen vastuu, että verotulot käytetään ensisijaisesti lakisääteisiin palveluihin?
Täyttääkö velvollisuutensa ainoastaan se kuntalainen, joka vaikenee ja hyväksyy mukisematta vallan väärinkäytön välittämättä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan puuttua epäselvyyksiin sekä turhiin epäluottamusepäilyihin.
"Pikkukaupungissa korostuvat pienen yhteisön huonot puolet: juoruilu, klikkiytyminen ja kyttääminen - mutta monia ihmisiä ajatus pikkukaupungista myös viettelee. Sitähän piru juuri tekee", kirjoittaa Malmberg.
Tuohon " juoruilun, klikkiytymisen, kyttäämisen" listaan Heinolassa voi tuoda paikallisväriä, eli kuntapolitiikan henkilöistämisen. Tärkeää ei olekaan politiikan saralla tehdyt "saavutukset" - Heinolassa siis huonot tulokset, vaan politiikan henkilöistäminen. Aletaan parjata henkilöitä näiden poliittisten tekojan ja aikaansaannosten sijaan. Henkilöistäminen on helpompaa kuin asioiden selville ottaminen. "Pirun pikkukaupungissa" Heinolassa asukkaiden on itse selvitettävä, jos tietoa haluavat.
Heinolassa ei ole asukkaiden yhteisiä kokoontumispaikkoja, monitoimitalosta tai kylätalosta "pirun pikkukaupungissa" haaveillaan - on haaveiltu kymmeniä vuosia.
Mitä siis "pirun pikkukaupungissa" on, josta asukkaat voisivat veronmaksajina olla ylpeitä?
Malmberg kirjoittaa pikkukaupungissa yleensä olevan "aina" vanha puukirkko (on Heinolassa), tori (pienen pieni "korttelitori" löytyy Heinolastakin, jos tietää missä se on), puistokin löytyy; kauppakatu, kirkkokatu - ja yksi pizzantuoskuinen kävelykatu löytyy (ei vielä Heinolassa?)
"Penkeillä istuskelee kiireettömiä eläkeläisiä, heitä on jo H:ssakin paljon, ja lisää muuttaa. Senioriasuntoja rakennetaan, niitä nousee. Tulijat ovat kuulleet pirun kuiskauksen", toteaa Malmberg.
Mikä on Heinolan brändi? Onko se Kuusakosken tuoma maine "Suomen jätekaupunkina"? Panostetaanko matkailuun - kun Lahti rakentaa valtaisaa matkailukonseptiaan yhdessä tulevien liitoskuntiensa kanssa?
Mitä kuuluu Heinola Resortille? Joko johtajasta tai valtuuksistaan on päätetty?
Heinola ei aloittanut neuvotteluja lähikuntien kanssa kuntaliitoksesta, kun "ei tarvinnut" ja kun "neuvottelijoita" Heinolan kumppaneiksi ei löytynyt.
Heinolassa ei ole lakimiestä kaupungin palveluksessa, kun "ei tarvita".
Heinolassa ei kohdella kaltoin kaupunginjohtajia, jotka ymmärtävät itse lähteä ja jos eivät lähde, niin epäluottamuksesta "lähdetetään".
Heinolan va. hallinto- ja kehitysjohtajaa ei valittu Iitin johtajaksi, koska Iitissä tarvitaan varatuomaria, joka on myös Kuntatekniikan yhtiölakimies" tulevia kuntaliitoksia ja uusia sote-alueita tehtäessä, jotta iittiläisten tarpeet huomioidaan.
Viikon keskustelluimmat Suomi24, Heinola-osiossa ovat
- Ihamäki nielaisi sanansa
- kaupunginlakimies on missä?
- pitääkö paikkansa, että Heinolan . . .
- kenellä kustapäässä ylilääkäri?
- Laitinen ja nimimerkki.
- tarkastuslautakunnan arviot, sivut
- Raili Hildeen tulee kalliiksi
Nettikeskustelujen perusteella asukkailla pitäisi olla foorumi, jossa vaihtaa mielipiteitä, keskustella ja kartuttaa "sosiaalista pääomaa" sitä yhteisöllisyyttä, jolle kaupungin kehitystä rakentaa. Asukkaille pitäisi järjestää tiedotustilaisuuksia ja rakentaa se kaivattu "kylätalo", jossa voisivat harrastaa, kehittää yhteisöllisyyttä, keskustella askarruttavista asioista tai tavata valtuutettuja muulloinkin kuin vaalitilaisuuksissa?
"Etsimme mahdollisuuksia, asetamme kunnianhimoisia päämääriä, arvostamme aikaansaamista ja suhtaudumme arvostavasti kanssaihmisiin - tarvitsemme tahtoa rakentaa uutta Heinolaa", toivoi Aimo Bonden 31.12. Itä-Hämeessä.
Bonden vetoaa myös asukkaiden velvollisuuteen "Olen vastuussa ja täytän velvollisuuteni" eikä siis vain "Olen vapaa ja minulla on oikeus".
Kuntalaki edellyttää velvollisuuksia valtuutetuilta eli valtuutettujen tiedottamisvastuusta ja asukkaiden osallistumisvastuun hoitamisesta - ne velvollisuudet on Heinolassa laiminlyöty, mistä johtuvat tämänkin palstan kitkerät mutta erittäin oikeutetut mielipiteet (vaikka arkoja olisivatkin).
Heinolassa asukkaiden velvollisuus on maksaa veroja. Mutta mitkä ovat oikeudet? Kokoontumisoikeus? Tiedonsaantioikeus? Netissäkö vain? Tietääkö valtuusto, että verotuloja pitäisi käyttää lakisääteisten palvelujen tuottamiseen - ei hallintokoneiston ylläpitoon ja luottokorttilaskuihin (Laitinen tuonut esiin hallintokoneiston luottokorttilaskut, joita tarkastuskertomuksen mukaan noin 100 000 euroa - lautakunnan tarkastamatta). Mikä on siis päättäjien ja valtuutettujen vastuu, että verotulot käytetään ensisijaisesti lakisääteisiin palveluihin?
Täyttääkö velvollisuutensa ainoastaan se kuntalainen, joka vaikenee ja hyväksyy mukisematta vallan väärinkäytön välittämättä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan puuttua epäselvyyksiin sekä turhiin epäluottamusepäilyihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siinä sitä on Heinolan kaupunhallituksen puheenjohtajelle pohtimista.
Taita keskittyä ihan muihin asioihin.
Näin on..
Hieno avaus.