Onko siinä jotain väärä, jos tarkoituksella tekee jonkin rotusekoituksen?
Minua vastaan tuli tänään kadulla uroskoira, joka oli bernhardinkoiran ja labradorinnoutajan sekoitus. Se oli ihanan näköinen ja luonteinen. En ole ikinä kiintynyt mihinkään koirarotuun/rotusekoitukseen yhtä nopeasti.
Aloin haaveilemaan sellaisesta tavoitteesta, että joskus hankin bernhardinkoiranartun ja astutan sen labradorinnoutajauroksen kanssa. Täten saan itselleni sellaisen pennun ja loput pennut saavat varmasti hyvät kodit :-) Onko siinä jotain väärää?
Minua vastaan tuli tänään kadulla uroskoira, joka oli bernhardinkoiran ja labradorinnoutajan sekoitus. Se oli ihanan näköinen ja luonteinen. En ole ikinä kiintynyt mihinkään koirarotuun/rotusekoitukseen yhtä nopeasti.
Aloin haaveilemaan sellaisesta tavoitteesta, että joskus hankin bernhardinkoiranartun ja astutan sen labradorinnoutajauroksen kanssa. Täten saan itselleni sellaisen pennun ja loput pennut saavat varmasti hyvät kodit :-) Onko siinä jotain väärää?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Minusta ei, kunhan teet pennut ehdottoman terveillä ja hyväluonteisilla koirilla.
Minulla on koira seurana ja lenkkikaverina, on seropi, en tarvitse rotukoiraa. Rodullisen haluavat sellaisen ottavat, ne jotka eivät tarvi rodullista saattavat seropiinkin päätyä.
Koirasi ulkonäköä et välttämättä pysty kyllä arvaamaan, ymmärtääkseni se voi näyttää selvästi toiseltakin rodulta vain, samoin ominaisuudet voivat mennä samalla lailla, korjatkaa jos olen väärässä.
No,ei kyllä kuulosta järkevältäkään.Ostat siis kaksi koiraa,maksat niistäyli 2000,ja teetätb niillä seropeja.Kerro aikeistasi kasvattajalle,jooko...
Voihan tuo ottaa pari kodinvaihtajaa. Niitähän saa ilmaiseksikin. Ja teettää niillä sen mitä haluaa. Mitä se kasvattajalle kuuluu mitä kukakin koirallaan tekee?
Terveystutkimuksiin/sairaskuluihinkin voi mennä paljon rahaa.
Samoin aikuisten koirien ruokiin ,madotuksiin,rokotuksiin,pentujen ruokiin terveystarkastuksiin ,rokotuksiin ,sirutuksiin,ja jos kunnolla asiat hoitaa,niin ne vanhempien lonkka ja kyynärkuvat kannattaa otattaa,sekä bertsin silmätutkimus viellä tohon olis hyvä olla.
Ihan siksi,että tietää onko siirtymässä jotain vakavia perinnöllisiä sairauksia tuleville pennuille.Ja näin varmistaa,että molemmat vanhemmat ovat jalostukseen sopivia terveitä yksilöitä.
Ehkä valmiiks kannattas paperille vähän laskea,paljonko menee rahaa,ja paljonko pitää laittaa säästöön,jospa synnytys muuttuukin keisarinleikkukseksi yms.yllättävää.
Ja tietysti ensin menee se muutama vuosi kasvatellessa sitä jalostusmateriaalia.Hyvillä laadukkailla ruuilla,niistä kasvaa mahdollisimman laadukkaita,ja tervelonkkaisia.Suuren koiran ruuassa ei parane tinkiä,muuten se näkyy huonoina lonkkina ja vimpuloina jalkoina,joita sitten ei enää suoriksi ja hyviksi saa.
Ja tietysti,niinkun joku jo laittokin.Kannattaa varmistaa,että vanhemmat ovat terveistä suvuista,nykyään sairaita koiria ja sukuja on paljon.Eli tosi tarkkaa tutkimustyötä kannattaa tehdä,ja selvittää sukujen sairaudet yms.
Ja ajan kanssa harkita ja tarkkaan valita,niin kyllä siitä hyvä voi tullakkin.
Mites sitten, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ,kohta on pennut ja kolme koirista aina sitten itsellä,aika suuria syömäreitä ovat tuonkokoiset.Ja tarvitsevat tilaakin ympärilleen.Sekä ulkona että sisällä.Lenkitys,ei yhden ihmisen voimin enää onnistu,ei niin että kaikki koirat yhdellä kertaa mukana,siis turvallisuus syistä,lähtevät kyllä jos haluavat,voimaa on tuollaisessa kolmikossa aika hurjasti.
Myös hoitoon on aika hankala sukulaisille saada kolmea noin suurta koiraa,ja hoitolatkin kolmelle koiralle melko kalliita,siis jos joskus itsekkin lomailemaan haluaa,ilman koiria.
http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=120
http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=153
Kyllä labbis,on noista se terveempirotu.
Eli voin tehdä näin :-) Pitäisin kyllä bernhardilaisnartustakin hyvää huolta, jos kerran sellaisen hommaan. Ja terveellä uroslabbiksella sen astuttaisin.
Ja niin 50/50 % se koira näytti isältään ja äidiltään kuin vain olla voi, eli aivan tasapuolisesti molemmilta :-)
Kunhan muistaa tutkituttaa vanhemmat eläinlääkärillä. Kuvauttaa yms. Tiedän ihmisen, joka kasvattaa lk collie-husky sekoituksia. Tavoitteena harrastuskoira, joka on rakenteeltaan terve ja hoikka. Hyvin on siinä onnistunut.
Miksi olisi jos teet huolella asiat ..mutta kannattaa hankkia jo ennen astutusta hyviä kodin antajia..koska iso koira voi olla että kaikki ei innostukaan kuten sinä.
Oliko se kuten iso sveitsinpaimenkoira? sen näköinenkö?
Ja kun teettää pentuja sekoituksesta tulee siinä olemaan melkoinen variaatio ja et ehkä saakaan sitä mitä haet..?
Katso lonkat ainakin että kunnolliset.
Sanoisin jos haluat tietynlaisen niin mitä pidät tästä.
http://sennenkoirat.net/site/isosveitsinpaimenkoira
voisi hyvin tulla tuonkin näköinen risteytyksestäsi. :)
Ei se näyttänyt paljoakaan isosveitsinpaimenkoiralta. Sen ilme oli surullinen, muttei ihan niin surullinen kuin bernhardinkoiralla. Se oli kooltaan hiukan labradorinnoutajaa suurempi. Se oli kuin suruilmeinen, tavanomaista suurempi, erikoisen värinen labbis. Ennen kaikkea ihastuin sen noutajamaisuuden ja surullisen ilmeen yhdistelmään sekä rauhallisen ystävälliseen luonteeseen :-)
Toki terveystarkastuttaisin vanhemmat eläinlääkärissä.
Kun risteytetään et tule saamaan helpolla tuon näköistä..jalostus on pitkäaikainen prosessi..ja tulos ei ole homgeeninen risteytyksissä koska geenivariaatio on laaja.
Oletko varautunut myös muunnäköisien pentujen syntymiseen?
samojenkin vanhempien eri pentueet voi näyttää ihan erilaisilta.
Näinhän se on ja johtuu laajasta geenikartasta eli myös samaa rotua olevien pennut vaihtelee mitä terveempi geenipohja.
Ja siksi jalostajat on pyrkinyt samaan geenilinjaan eli sisäsiitokseen jolloin saa enemmän samnkaltaisia yksilöitä.
Mutta silti parempi pieni geenivaihtelu rodun sisällä kun samaa rotua.
Mutta kun kaksi hyvin erilaista rotua niin geenivaihtelu on huomattavan paljon suurempaa. Ja vie aikaa kun vaihtelu tasaantuu ja jälkeläiset on suurinpiirtein samantyyppisiä. :)
Ei kun sopivaa berniä etsimään! Toivottavasti sinulla on kriittinen koiranomistajakaveri tai tiedät itse paljon luonteiden, sairauksien yms. periytymisestä ja olet valmis odottamaan unelmakoiraasi vuoden tai pari... terveiden pentueiden pentuja voi joutua jonottamaan pitkäänkin. Pelkkä sekarotuisuus ei suojele koiraa monilta sairauksilta ja esimerkiksi lonkkavika on yhtä yleinen sekarotuisilla ja rotukoirilla. Vanhempien tulee siis olla laadukkaita koiria! ;)
Hyvänä puolena on, että sekarotuisten kasvattajalla on tuplasti valinnanvaraa Kennelliiton säännöstöä noudattaviin verrattuna. Onnea matkaan!
Eikö aloittaja hakenut bertsiä,ei berniä ,vai mietn se nyt meniköäänn...
Pahoittelen syvästi käyttämäni lempinimen vääryyttä ja toivon, että uhrilahjani - tässä - korvaa kaiken arvon Oikeinkirjoituksellisuuden kokeman mielipahan.
"berniä ,vai mietn"
Jos koet tarpeelliseksi korjata toisten virheitä, niin yritä herttinen itse kirjoittaa korjauksesi oikein.
Eihän niistä pennuista tule välttämättä ollenkaan saman näköisiä! Tulee tod näk samaan pentueeseen lyhytkarvasia, pitkäkarvasia ja siltä väliltä. Ja värit saattaa olla mitä tahansa! Mulla on kaksi kahden rodun sekoitusta. Vanhempi koirani sisaruksineen on soopeli, sen geenin takia. Nuoremman pentueessa oli kaksi mustavalkoista ja kolme ruskeaa vaalein merkein.
Tärkeintä olisi löytää rotukoirista mahdollisimman terveet. Tutustu ja katsele koiranetin tiedoista terveystietoja koirasi vanhemmista ja ja isovanhemmista. Berhandinkoirilla on lähes kaikilla lonkkavikaa.. Kysele kasvattajalta mutta ota myös itse selvää. Kaikki kasvattajat eivät kerro raakaa totuutta, eihän niitä sairaimpien rotujen pentuja muuten saisi myytyä.. ja näieen hienojen kasvattajienhan takia rotukoiriemme terveys tilanne on surkea! Monet kun teettävät sairaillakin pentuja, kun saavat hyvät rahat pennuista.
Sekarotuisten pennut saat varmasti myytyä ja hyvällä omallatunnolla jos teet kaikkesi että löydät mahdollisimman terveet vanhemmat niille. Pennuista voi tosiaan tulla monennäköistä, mutta jos kiinnostavimpia pidät vähän pidempään näet mille näyttävät ja luonnekin paljastuu sitten tarkemmin. Kasvattajalle mistä koirasi ostat sinun ei tarvi kertoa mitään aikeistasi. Kun ostat koiran ja maksat sen omaksesi se on sinun ja kenellekään, ei edes kasvattajalle kuulu mitä sillä teet. Koiran kauppa vastaa tavaran kauppaa, eli sama kuin ostaisit käsilaukun, ei siitäkään tarvi mitään selitellä mitä sillä teet. Kasvattajat vaan yrittävät hallita kaikkea, että vain he saisivat myydä tiettyä rotuaan ja tienata
enemmän. Kauppakirjaan vaikka olis jotain vastaavia ehtoja kirjoitettu, niillä ei ole merkitystä! Jos maksat koiran omaksesi, mitään ehtoja ei sinulle voi asettaa.
Ette oikeasti viitsisi aloittajaa kannustaa näin vakavalla asialla.
Nro 1. Pennut ei todennäköisesti tule muistuttamaan näkemääsi koiraa.
2. Miksi yhdistää vieteiltään kaksi eri rotua vain ulkonäön takia?
3. Pentujen sijoittaminen uusiin koteihin tulee olemaan haaste, sillä et edes tiedä minkä karvaisia tai minkäkokoisia pentuja tulee. Edes väriä ei voi ennustaa!
4. Kaikki jalostukseen liittyvät kulut (pl. Rekisteröinti) tulee pahimmassa tapauksessa olemaan moninkertaiset verrattuna pentujen hintaan. Kalliiksi voi tulla, varsinkin jos katraasta ei löydykkään sitä unelmaa. Et voi edea olettaa että pennuista maksettaisiin rotukoirien hinta, oli niillä terveystuloksia tai ei.
Itse olen aloittamassa kasvatustyötä rakastamani rodun parissa. Kasvatustyössä minulle on tärkeää rodun käyttöominaisuuksien ylläpitäminen, parhain mahdollinen terveys ja rodunmukainen ulkonäkö (josta voin joustaa jos käyttötulokset ovat hyvät). Rotu on labbis.
On rahan ahneita, rodun pilanneita kasvattajia, mutta myös näitä sekasikiöiden teettäjiä, jotka pilaa pohjan hyvältä, rodunmukaiselta jalostustyöltä. Ei ole olemassa hyvää syytä tehdä mixejä!!
Ja ei, sekarotuiset ei ole sen terveempiä kion muutkaan rodut. NIITÄ EI VAIN TUTKITA, KOSKA PEVISA EI PAKOTA!
Minun koirani ei ole sekasikiö, kiitos vaan. On sekarotuinen koira.
Eikä ole myöskään pilannut kenenkään jalostustyötä. Mikä estää sinua tekemästä puhdasrotuisia pentuja, vaikka ap tekisi labbismiksin? Ei mikään!
Vai pelkäätkö että rahat eivät päädykään sinun taskuusi? Taidat itse olla ahne. Miksi muuten näet vaivaa siitä jos joku haluaa tehdä sekarotuisia pentuja? Ei siinä labbissukuja pilata, ne EI OLE LABBIKSIA mitä tuossa syntyy, ei pitäisi sinua suuremmin hetkauttaa, paitsi jos lasket että on pois sinun taskustasi, jokainen markkinoilla oleva seropi siis.
Sinulla ei ole mitään hyvää syytä tuomita ihmistä joka tekee tai suunnittelee tekevänsä sekarotuisen tarkoituksella koirien terveydet ja luonteet huomioiden. Itse olen katsellut sen verran nivelrikkoisia labbiksia, että rodun kasvatustyön arvostus ei ole minulla huipussaan, rodullisuus ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, kuten totesitkin.
Bernin ja labbiksen sekoitus kyllä minua kiinnostaisi, jospa sillä saisi bernille hiukan elinvuosia lisää, olen näet bernistä kiinnostunut, erityisesti luonteesta ja rauhallisuudesta. Kuka tietää, syntyvät koirat saattaisivat jopa näyttää berniltä enemmän kuin lapukalta, molemmat ovat ulkonäöllisesti ok. Ihannetapauksessa olisivat lapukkaa rauhallisempia, sen verran kaheleita ovat kaikki tuntemani lapukat, aivan liian virtaisia minulle. Berneistä on juuri päinvastaisia kokemuksia, kovin on lyhytikäinen rotu vain.
Itse asiassa on tutkittu.
Tuloksena:
- rakenteelliset ongelmat lieventyvät ("puggle" eli mopsin ja beaglen sekoitus ei kärsi hengenahdistuksesta), poikkeuksena tietenkin corgi vinttari-tyyppiset sekoitukset sekä järkyttävistä vanhempien kokoeroista johtuvat ongelmat. Ääriominaisuudet tasoittuvat, jolloin sakun notkoselkä, spanielin tukossa olevat korvat tai vaikkapa mopsin kuono 'tavallistuvat' ja estävät näitä ylilyöntien aiheuttamia ongelmia. Esimerkkejä on monia.
- monet sisäsiitoksesta johtuvat sairaudet jäävät uupumaan, kun kahden eri rodun homotsygootit geenit yhdistyvät heterogeenisiksi geeneiksi.
- jotkin sairaudet, kuten lonkkavika, ovat yhtä yleisiä sekä sekarotuisilla että rotukoirilla.
- pitkän tutkimusjakson aikana sekarotuisilla ja rotukoirilla todettiin suunnilleen saman verran (lukumäärällisesti) sairauksia, joskin rotukoirilla sairaudet olivat vakavampia ja tapauksia yleisempiä
- tämä siitä huolimatta, että rotukoirien jalostusta valvotaan hyvin tarkasti ja sekarotuiset taas ovat mitä lienee rakkauspentuja
Maagista, eikös?
Hyvän esimerkin tästä voisi antaa continental buldog, rotu josta vinkattiin juuri tuolla toisessa ketjussa
http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=380
"Kompromissirotu niille jotka haluavat englanninbulldogin ihanan luonteen hieman terveemmässä paketissa!"
Wikipediassa luki tuosta mm: "his respiration even at full speed is noiseless"
Unohtui mainita että FCI ei tätä roduksi tunnusta, mutta alkuperäisen "koiran irvikuvan" (terveysmielessä) kyllä yhä.
Kuka ties enkkubullirotu vielä joskus lopetetaan, ainakin sellaisena kuin se on nyt. Jos buldoggi minua kiinnostaisi, valinta ainakaan näiden kahden välillä ei olisi vaikea.
Hyvä kirjoitus,ihan samaa mieltä olen.Rotukoirat ovat rodun jalostusta varten,ei seropien tehtailuun,ja viellä noin heppoisin perustein .
Tämä kyllä tyssäsee siihen,ettei ole varaa kaikkeen,ja jos ja kun pentu kasvaa,ei kukaan tpäinen sille seropipentuja tee.
Vahinkojakaan ei nykyään enää ole,eli häpö juttuja nekin,kaikki on ihan ihmisen sallimaa mitä syntyy.Huvittavampia ovat nämä ns.rakkauspakkaukset....siis mitä jalostusta se nyt on,antaa lähimmän uroksen astua narttu,terveydestä ja muusta viis...halojata.
Saahan sitä haavella,mutta kaikki haaveet eivät ole toteuttamisen arvoisia,sori vaan,mut tää on yks sellanen.
Siis labbiksilla nivelrikkoa,ja berneillä paskat lonkat,yhdistelmä - simsalabim...terve koira ...
Aloittaja ilmeisesti kirjoitti bernhardinkoirasta,jolla myös usein huonot lonkat.
Rotukoiria jalostetaan, mutta seropeja tehtaillaan. Tästä tuli jo asenne selväksi.
Ap. kertoo haaveestaan vielä joskus tehdä ko mixin, eiköhän hänellä ole aikaa asiaa sulatella siis vielä, vaikka nyt on jo ilm. päätöksensä tältä erää tehnytkin. Apuja ap. mielestäni jo sai, kun vain malttaa tämän ketjun asiat kaikki lukea/muistaa/opetella/tutkia huolella ja ajan kanssa.
Jos joku antaa perheensä koiran astua toisen rodun koiran suunnitellusti, en sanoisi "ei täyspäiseksi", en näe tässä mitään vikaa, jos kerran terveys- ja luonneasiat on kunnossa. Ymmärrän jos jos joku ei halua näin tehdä, vaikka koira olisikin vain kotikoira, mitä ei näyttelyissä käytetä, ja/tai ole aikomusta pennuttaa ylipäänsä.
Ei ap. ole vahinkoa "tekemässäkään"... niitähän ei tehdä, ne sattuu. Mutta mihinkähän ne vahingot nyt yhtäkkiä on maailmasta kadonneet? Ei kyllä sinänsä oikein liity avaukseen tämä.
Ap. Ei ole astuttamasta urosta lähimmällä nartulla...
Ap:lle sanoisin että jatka haaveilemista ja ota koirista ja niiden kasvatuksesta ja jalostuksesta selvää kaikki mahdollinen, ja annan myös ajan kulua, siitä se päätös suuntaaan tai toiseen syntyy. Sinänsä en näe suunnitelmallisessa, terveys- ja luonneseikat huomioivassa seropi-pennutuksessa mitään väärää minäkään.
En tiedä/muista oliko ap:lla vielä koiraa, mutta hyvä on lähteä liikkeelle ensin siitä yhdestä ja kokea mitä se yhdenkin koiran pito on, se on aika sitovaa ja aikaa vievää puuhaa, etenkin jos yksin asuu.
Linkitänpä tähän vielä tällaisen, artikkeli ei käsittele pennutusta sinänsä mitenkään:
https://sites.google.com/site/prokoirat/artikkelit/koira---plussat-ja-miinukset
"Toki terveystarkastuttaisin vanhemmat eläinlääkärissä."
Asia jonka kuvittelisin olevan seropirintamalla huonommalla tolalla.
Taitaa olla paljon noita "vahinkopentuja" myös joukossa, vain rahankuvat silmissä tehtyjä pentuja. Moni pennuttaja ei ole edes tietoinen muusta kuin että on "ihania ja hyväluonteisia koiria molemmat", ja vastaavasti moni koiran ostaja ei osaa muuta vaatiakaan, ehkä kysytään 2-vuotiaasta emästä että onko ollut terveenä, siinä kaikki.
Onneksi hinta kompensoi asiaa. Sitten taas kun on koirien taustat ja terveydet, etenkin rodut, tarkemmin tiedossa, pomppaa usein seropinkin hinta satasiin, minusta ok näin.
Itse puollan sekä rotu että risteytyksiä.
Mutta samaa mieltä ostajat on oltava jo osittain jos teettää isokokoisen yksilön joita voi pentueessa olla kymmenenkin.
Ja lonkat/terveys ja luonne oltava kunnossa.
Ja onhan esim kromförländerin koira ollut risteytyksestä lähtenyt omaksi rodukseen. Mutta selkeä syy miksi haluaa kehittää on hyvä olla.
Itse kaipaisin pientä rohkeaa paimenkoiraa jolla tasainen sheltin tyyppinen luonne. ja turkki silkkinen lyhyehkö..ja näin joskus sheltin ja perhoskoiran kauniin sekoituksen lyhyempi karva silkkinen ja rohkeampi luonne. :) Eli ymmärrän että houkutus herää..
Koitetaan muistaa, että kauan sitten bulldogeilla ja mopseillakin oli oikeat kuonot, sitten tuli nämä FCI-luokitukset ja lopputulos on, että koirat ovat sairaampia.
Onneksemme on yksityisiä kasvattajia, usealla rodulla, jotka painottavat luonnetta ja terveyttä, eivätkä siis mitään muotovalioita kasvattele.
FCI-luokituksen saaminen, eli voitaisiin puhua ihan virallisesta rodusta, voisi auttaa tätä terveempää muotoa/rotua yleistymään (ja syrjäyttämään enkkubulli), monille kun se koira pitää olla rotukoira, varmasti monista eri syistä. Tämä lähinnä oli pointtini, mutta totta on toki että samasta syystä rotuja jalostetaan epäterveempään suuntaan, liioittelemalla jotain rotumäärityksessä mainittuja ulkonöseikkoja - hyvä huomio.
Joku simppeli pisteytysmekanismi olisi paikoillaan; vaikka 1, 2, 3, 4. Tämä auttaisi ostajaa ostamaan terveen koiran, ja näyttelyssä ei saisi palkita koiraa joka ei ole esim. vähintään 1 tai 2. Ykköseen vaadittaisiin terveet lonkat, kyynärät, silmät, ei perinnöllisiä sairauksia, jne. Joillain roduilla joku käyttökoe, luonnekoe, tai mitä näitä nyt on... Kakkoseen saisi olla vaikka vain toisella vanhemmalla b-lonkkaa, tjsp, eli idea olisi _tämäntapainen_, jos nyt ei ihan suoraan tämä mitä koitin tapailla.
Koko luokitus ja koirien palkitseminen tulisi lähteä terveydestä, joillain roduilla mille se on täkeää, myös jostain käyttökoetuloksista, ja ulkonäön merkitys pitäisi olla pienempi. Tämäntapaisella mekanismilla enkkubullikin olisi vielä pitkäkuonoisempi... ja maailma pelastuisi ;)
Ps. Oikeasti tiedän hyvin vähän näyttelytoiminnasta ja mitä vaaditaan jotta pennun voi rekisteröidä...
Mitkä ovat heppoiset perusteet? Kas tässä:
Kadulla tuli vastaan koira. "Se oli ihanan näköinen ja luonteinen."
Eli aloittaja alkaa lyhyen katukohtaamisen perusteella kasvattamaan kahden puhdasrotuisen koiran sekoituksia saadakseen juuri sellaisen koiran kuin tuo kadulla vastaan tullut.
Voi pyhä yksinkertaisuus.
Ihan totta, MISTÄ näitä idiootteja oikein tulee?
Vielä huomauttaisin siitä, että kaikki rodut ja rotukoirayksilöt eivät suinkaan ole jalostustyöstä kärsiviä ja sairaita. Itselläni on ollut kuusi puhdasrotuista koiraa neljän eri vuosikymmenen aikana. Koirat edustivat neljää eri rotua. Kaikki ovat olleet muuten terveitä, paitsi yhdellä oli periytyvä silmäsairaus. Nykyään tuo sairaus on saatu eliminoitua rodusta nimenomaan jalostuksen myötä. Sairauden kantajayksilöitä voidaan käyttää siitokseen, mutta molemmat vanhemmat eivät saa olla kantajia. Tällaiseen järjestelmälliseen sairauden seurantaan ja eliminoimiseen ei päästä sekarotuisten kanssa, joita harvemmin silmäpeilataan tai lonkkakuvataan.
Joka tapauksessa olen päätökseni tehnyt. Barnhardinkoira ja labradorinnoutaja ovat molemmat ihania rotuja, joten en pety, vaikka pennut olisivat kuinka puhtaita toisen rodun edustajia. Haaveena kumminkin on mahdollisimman paljon puoliksi kumpikin, kuten lähes kaikki tapaamani sekarotuiset ovat olleet :-)
Sekoituksista ei puhtaita tule,siitä ei tarvitse huolehtia.
Sanoisin vinkiksi katso kunnolliset vanhemmat, ota ostajaehdokkaita selville etukäteen, ja perehdy kasvatuskirjoihin. Niin ei mene sormi suuhun pentueen kera. :)
Mutta kaikki alkaa jostain..iso rotu on vain hankalampi ostajia ajatellen kuin pienet roturisteytykset..ja kuluja voi tulla yllättävästi sirutuksineen, lisäruokintojen, jms ja pentuja voi jäädä pidemmäksi aikaa käsiin johon on varauduttava.
Niin että sanokaa mitä sanotte, minä tyhmä teen niin kuin haluan!
Miksi ylipäätään tulet tänne kyselemään, kun vastaukset ei miellytä eikä sulla ole aikomustakaan ottaa mistään opiksesi?
Suurin osa kommenteista on ollut opastavia ja kannustavia.
Ketään ei voi estää pennuttamasta koiraansa, jos niikseen tulee. Siksi suosittelisin - sinullekin - opastavaa otetta. Luetella sekä hyviä että huonoja puolia ja kertoa, mihin kaikkeen iloiseen ja surulliseen kasvattajan kannattaa varautua.
Rotukoirien hinnat ovat huipussaan eivätkä ne korreloi mitenkään tavallisten ihmisten arvostamien ominaisuuksien, kuten hyvän luonteen ja terveyden, kanssa. Sen sijaan ulkomuotoa tungetaan joka tuutista. Tavoitteellinen sekarotuisten kasvatus on Suomessa nouseva trendi.
Tuollaisten kartellikennelistien mustavalkoiset mielipiteet vain pilaavat kaikkien Kennelliiton suojissa kukkivien kasvattajien ja heidän koiriensa maineen.
Tuo muuten että näkee kadulla koiran,ja siihen ihastuu,ei ole suositeltavaa.
Minulla on rotukoira,ihmisten annan sitä kaduilla silitellä,kun koira on kiltti,ja silittelyistä pitää.Ihmiset usein kovin kyselevät rotua,ja muutamat on hihkuneet että pliis tällanen meillekkin.
Olen siihen kyllä sitten kertonut,että on ollut pentuna kovinkin villi,eikä mitenkään helppo,vaikka nyt sellaiselta näyttäkkin.Ja kertonut,että koira on sen ensimmäiset kaksi vuotta kulkenut monissa eri koulutuksissa,juurikin jotta saadaan sopeutuvaksi,ja kaikkeen totuteltua,sekä että olisi hallinnassa.Eli ettei itsestään ole kasvanut.
Kaiken tuon teen siksi,kun ihmiset usein automaattisesti luulevat,että kun tietyn rotuisen koiran ottavat ne ovat samanlaisia.Mutta kun eivät ole,eivät lähimainkaan,koulutusta ja harjoitusta tarvitaan,ja paljon.Ja suotavaahan olisi,ettei tuollaisen harhaluulon ja vääränlaisten odotusten vuoksi,koira sitten vuotiaana ole uutta kotia hakemassa,kun ei ollutkaan sellainen kun omistaja luuli siitä itsestään tulevan.
Kaikilla ei ole aikaa tai taitoja kouluttaa isoa koiraa,ja se sitten vuoden ikäisessä jo näkyy,silloin moni iso koira vaihtaa kotia,kun omistaja ei jaksakkaan sitä enää.
Kaikista ei koskaan tule niitä Rexejä tai Lassieita,vaikka se monella omistajalla toiveena ja odotuksissa onkin.
Jos kadulla tulee vastaan koira,et siinä hetkessä koirasta paljoakaan irti saa,et vaikka pysähtyisit juttelemaankin.Vain sen pelkän ulkonäön suurinpiirtein.Kaverien koirista enemmän jo on tietoa,kun tietää miten kouluttavat ja enemmän näkeekin sellaista koiraa.
Mutta rodun valinnassa,on oltava jo paremmin tietoa taipumuksista,ja niistä mahdollisista sairauksista,ja ongelmistakin.Etteivät tule yllätyksenä,niin käy monille,ja sitten on nuori koira kotia vaihtamassa.Se jos mikä,on surullista,koiran kannalta.Mutta lopulta ehkä parempi uudessa paremmassa kodissa,kun osaamattomissa käsissä.
Mistä meinaat löytää sellaisen labbiksen omistajan, joka suostuu sekarotuisen pentueen teettämiseen? No, varmaan sellainen idiootti löytyy jostain.... Ja mihin ajattelit sijoittaa ne (hyvässä lykyssä) 11 muuta syntynyttä pentua????
Labradorinnoutajaurosta sellaiseen tarkoitukseen ei taida olla vaikea löytää, koska on niin äärimmäisen yleinen rotu. 300 euron astutusmaksu, niin varmasti moni suostuu. Ja luulisi kiltteinä perhekoirina tunnettujen bernhardilaisen ja labbiksen sekoituspentujen löytävän kyllä innokkaat omistajat :-)
Tunnen molemmat rodut jo hyvin valmiiksi, joten tiedän mihin ryhdyn :-)
Minulla on monirotuinen koira ja parempaa saa hakemalla hakea. Ulkoilemme hyvin paljon, vähintään 4h/päivä koirani ehdoilla. Siis pysähdellään useasti ja mahdollisimman paljon vapaana. Uskoo hyvin suojatienkin voimme yhdessä ylittää ilman remmiä. Oli rotukoira tai seropi niin uskon että yhdessä oleminen, mielekäs tekeminen ja runsas liikunta on molemmille mielekästä. Vähemmän tulee ongelmia ja koira että isäntä pysyy kunnossa. Valitettavasti jotkut pitää lenkkinä korttelin ympäri kiertoa että se riittää koiralle kun hädät on tehty.
Mitäs vikaa tuossa koirien rotusekoittamisessa nyt sitten muka on suomessakin on parhaillaan meneillään valtionhallinnon, erityisesti RKP/ Viherhörhö/ SDP akseliston erityisessä suojeluksessa Afrikkalais/Arabi/Pohjois Eurooppalaisten ihmisten rotusekoitus trendi.
Miksi pitää teetättää seropi tieten tahtoen, kun niitä on kodittominakin vaikka kuinka paljon?
Sattui tulemaan vastaan just sellanen sekoitus ja se oli ihana? Mitä sitten? Koira on juuri niin hyväkäytöksinen kuin se on kasvatettu.
Juuri näitä tämmösiä myynti-ilmoituksia saa lukea joka puolelta, että kun nyt sattuu olemaan JUST näitä kahta rotua (Tahalleen) sekoitettuna niin hinta on tuhat euroa. Omanlaistaan pentutehtailua se on tuokin ja toivon, että pian saataisiin joku laki rajoittamaan mokomaa toimintaa.
Aloittaja tehdä uraa pentutehtailulla? Aloittaja kirjoitti,loput pennut saavat varmasti hyvät kodit...Ehkä aloittaja pyytäisi pennuista vain 600 euroa kappale....Tällaisia "ihania" sekarotuisia pentuja on kaupan tämän tästä ja aina löytyy edullisille pennuille ostajia ja tehtailu jatkuu...Itse pysyn puhdasrotuisissa joiden vanhemmat ovat terveitä ja luonnetestattuja, silloin terveen ja hyväluonteisen pennun saaminen on huomattavasti helpompaa. Puhdasrotuisen kanssa pystyn myös osallistumaan kilpailuihin.
no mua ei voisi kilpailut vähempää kiinnostaa. voisin hyvin ostaa seropinkin jos sen terveys on kunnossa ja vanhemmat terveitä tutkitusti. Terveysmielessä hyvä vain miksata kahden terveen erirotuisen mutta riittävän samanlaisen koiran geenejä, näin ne biologian tunnilla jo opetti. ei nämä tonnia oo mielestäni maksaneet, siinä 400-500 korkeimmillaan.
Niin,jos haluaa itselleen terveen lapsen,on toisen vanhemman oltava täysin erinvärinenkin :)
Jos sää vaadit et sekotus,ja vanhemmat terveet,ni vaikeeta on.Ku sekotukset on yleensä tehtu kahesta viallisesta rotukoirasta,sellsesta jotka ei kelpaa vikojens vuoksi oman rotunsa jalostukseen.Niistä sitten tehdään sekotuksia.Hyviä,tutkitusti terveitä koiria,käytetään rotunsa jalostamiseen,eivät niitä miksauksiin käytä.Koska ovat hyvää jalostusmateriaalia oman rotunsa jatkoa ajatellen.
Tiedän muutamiakin ns "viallisia"rotukoiria,joilla on hammasvikoja,häntämutkaa,kivesvika,ja niitä on käytetty silti sekoitusmikseissä.
Kaveri tienaa aina muutaman kympin tai satkun astutuksesta ,vaikka sillä on sakemanni,jolla vääräpurenta ja toinen kives vaan laskeutunu.Kaunis koira se on, ja näyttävän näkönen.
Ja pentuja tulee ihan hyvin ,kuulemma :)
biologian mukaan tuo seikka kyllä asiaa edistää, joskaan ei ole vaatimus.
Hännät saa olla mutkalla ihan vapaasti, saa olla liian iso pää tai säkä, värivirhe, ylimääräisiä ripsiä, jne, jne. ei-haluttuja ominaisuuksia, ainoastaan rakenteellisia vikoja ei saisi olla. Tutkimukset ei aina välttämättömiä, jos vanhemmat riittävän vanhoja ja terveitä. Katsellut noita rotukoiria jotka jo ihan ekoina elinvuosina kärsii mm. nivelrikoista :/
Tervettä järkeä käyttäen... lähtee jo ihan siitä mikä on vanhempien rotu.. eli onko liioiteltuja ominaisuuksia, tai muuten paljon jotain sairautta.
Seropeja syntyy kovin monella tavalla, toivoisin suunnitelmallista pennuttamista toki. Hinta sitten alempi mitä epämääräisempi pentu ja taustat on, ja sama päin vastoin.
Minä katselisin 1-5 vuotiaita sekarotuisia " annetaan hyvään kotiin" palstoilta.... ehkä löytäisin sieltä mieluisen näköisen
haukun..... koirulille olisi jo opetettu sosiaalisia taitoja ja
ehkä luonne/terveys olisi jo selvillä.......
Itsellä sakemannipoika tällä hetkellä....
Aion kasvattaa itselleni bertsin ja labbiksen sekoituksen :-) Niiden kodinetsijöiden taustoista ei tiedä mitään, ne saattavat olla luonnevian takia hylättyjä vaikka toisin lukeekin. Ja aina on mukavaa saada itse jotain aikaiseksi.
Kyllä myyjää tenttaamalla ja koiran taustat tutkimalla voi ihan tervepäisen ja terveen kodinvaihtajan löytää, pitää vain olla huolellinen.
Joskus olen miettinyt miksi koiraa ei anneta koeajalle yleisemmin... jos itse joutuisin luopumaan koirastani, ja ostaja vaikuttaisi sellaiselta jolle voisin koirani antaa, antaisin mielelläni koirani pienelle koeajalle, jotta kotiehdokkaan on myös helppo palauttaa koira, jos se ei jostain syystä miellytäkään. Ekaksi koiraksi en näin ehkä antaisi. Tarkoitushan on löytää koiralle sopiva koti, ja kodille sopiva koira. Itse myös haluaisin käydä lenkillä kodinvaihtajan kanssa, jos sellaista ottaisin. Kyllähän autojakin koeajetaan, koira vain on paljon isompi päätös kuin auto.
"Renkaidenpotkijoita" tietysti pitää varoa, että monet haasteensa varmasti tässäkin.