Vanhempani ovat tehneet keskinaisen hallintaoikeustestamentin. Kuitenkin he haluavat kaikkien meidan lasten allekirjoittavan lisaksi paperin jonka otsikko on "ilmoitus lakiosasta luopumisesta : Hyvaksyn vanhempieni [paivays] tekeman keskinaisen testamentin. En tule moittimaan testamenttia, enka vaatimaan lakiosaani ensiksi kuolleen vanhempani jalkeen.
Kieltaydyin allekirjoittamasta paperia koska tulkitsen sen niin etta luovun lopullisesti oikeudestani lakiosaan (kysyin myos asiantuntijan neuvoa). Seurauksena kamala perheriita. Ymmarran kylla mita vanhempani ajavat takaa, etta me lapset emme rupeaisi vaatimaan lakiosaani jos jompikumpi heista kuolee, vaan vasta molempien kuoleman jalkeen, mutta mielestani sanamuoto ko. paperissa on nyt vaara.
Onko teilla mitaan kokemuksia / nakemyksia vastaavasta tilanteesta ? Haluaisin antaa vanhemmilleni neuvoa, jotta esim. veljeni eivat luopuisi lakiosastaan (he ovat allekirjoittaneet paperin, mina en) ja saada sopua perheriitaan.
Kieltaydyin allekirjoittamasta paperia koska tulkitsen sen niin etta luovun lopullisesti oikeudestani lakiosaan (kysyin myos asiantuntijan neuvoa). Seurauksena kamala perheriita. Ymmarran kylla mita vanhempani ajavat takaa, etta me lapset emme rupeaisi vaatimaan lakiosaani jos jompikumpi heista kuolee, vaan vasta molempien kuoleman jalkeen, mutta mielestani sanamuoto ko. paperissa on nyt vaara.
Onko teilla mitaan kokemuksia / nakemyksia vastaavasta tilanteesta ? Haluaisin antaa vanhemmilleni neuvoa, jotta esim. veljeni eivat luopuisi lakiosastaan (he ovat allekirjoittaneet paperin, mina en) ja saada sopua perheriitaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Soitto lakiasiaintoimistoon ja homma on tunnissa selvä.
Rintaperillinen voi sitovasti luopua lakiosastaan perittävän eläessä vain jos hän, hänen puolisonsa tai lapsensa saavat siitä viimeistään perittävän kuollessa lakiosaa vastaavan osuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rintaperillinen voi ennalta sitovasti luopua lakiosastaan vain lastensa tai puolisonsa hyväksi. Muissa tapauksissa rintaperillinen voi ennakkolupauksesta huolimatta vaatia lakiosaa.
Jos suostuu vaatimasta lakiosaa esim. isän kuoleman jälkeen, niin onko oikeutettu normaalisti perintöön äidin jälkeen.
Kiitos, tama jo selitettiinkin minulle kun lakimies luki paperit. Eli minun on saatava vastiketta lakiosastani, muuten luopuminen on patematon.
Olenko oikeassa kun oletan etta jos allekirjoittaisin, minun pitaisi todistaa sitten oikeudessa perinnonjaon yhteydessa etta en ole saanut vastiketta, ja koko hommasta itse asiassa aiheutuisi vaivaa ja ylimaaraista rahanmenoa ja paansarkya ? (siksi tulkitsin etta helpompi olla allekirjoittamatta, en erityisesti halua harmia elamaani talla saralla). Joutuisinko tilanteeseen jossa aitini ja veljeni joutuisivat ns. kaivamaan kuvetta ja siita seuraisi jalleen mukava perheriita ? (niin, kumpi parempi, riita ennen vanhempien kuolemaa vai vasta myohemmin, kysyn itseltani)
Saat normaalin perinnön äidin jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisit välttämättä osuutesi isäsi perinnöstä sitten kuin aika äidistä jättää, koska perinnölle voi tapahtua jotain sinä aikana, kun se ei ole sinun.
"Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisit välttämättä osuutesi isäsi perinnöstä sitten kuin aika äidistä jättää, koska perinnölle voi tapahtua jotain sinä aikana, kun se ei ole sinun."
Sano nyt sitten, mitä isän perinnölle voi tapahtua!
Isän perintöhän on jo isän kuollessa langennut omistusoikeudella lapsille. Äiti ainoastaan käyttää sitä, mutta ei voi sitä kenellekään luovuttaa tai testamentata.
Älä luo uhkakuvia, ellet kykene niitä perustelemaan.
Normaalia tai epänormaalia kulumista. Jos äiti myy isän sotamitalit ja juo rahat, niin mitään et voi.
Älä ABC luo turvallisuuden tunnetta, jota ei ole.
Voi voi voi tätä mammonan himoa. Normaalia kulumistakaan ei kestettäisi, kun esineen arvo siitä jonkun mielestä kovastikin saattaa pudota! Kaikki tavarat vaan leskeltä pois, ettei tavara hänen käytössään kulu! - Se ei kuitenkaan ole ollut tavaran omistajan tahto, mutta mitäs siitä. KAIKKI MEILLE JA HETI! Onneksi nyt leskellä kuitenkin on lakiin perustuva hallinnan suoja nimimerkin "normaalia" edustamia asennevammaisia vastaan.
Puuttuuko sinulta abc normaalit aivot vai etkö jaksanaut enää muistaa mistä alunperin oli kysymys. Kysehän oli siitä, miksi EHKÄ kannattaa vaatia lakiosaansa. Lakiosaa kannattaa vaatia, esim. jos perintö on mennyt vaikka Matti Nykäsen kaltaiselle ihmiselle siitä huolimatta, että Mervi on sen hänelle testamentannut. EIKÖ NÄIN, luupää?
"Lakiosaa kannattaa vaatia, esim. jos perintö on mennyt vaikka Matti Nykäsen kaltaiselle ihmiselle siitä huolimatta, että Mervi on sen hänelle testamentannut."
Kyllä olet nyt ihan omasta päästäsi keksinyt tuon perustelun. Alkuperäinen kysyjä ei mitään tällaiseen viittavaa ollut vanhemmistaan esittänyt.
Kun vanhempasi ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin, se tarkoittaa sitä, että toisen heistä kuoltua tämän jäämistö siirtyy OMISTUSOIKEUDELLA perillisille eli lapsille. Tätä omistusoikeutta rajoittaa lesken HALLINTAOIKEUS. Leski voi siis elinaikansa käyttää ja hallita omaisuutta. Hänelle kuuluu myös omaisuuden mahdollinen tuotto. Leski ei kuitenkaan voi luovuttaa (myydä/lahjoittaa/pantata) testamentin nojalla hallitsemaansa omaisuutta.
Tällä tavoin perillisten oikeus ensiksi kuolleen jäämistöön on turvattu; he saavat sen täysimääräisenä hallintaansa viimeksi eläneenkin vanhempansa kuoltua.
Rintaperillisellä on oikeus vaatia jo lesken elinaikana lakiosaansa (eli puolta perintöosasta). Lakiosavaatimuksen estämättä leski saa kuitenkin pitää (ilman testamenttiakin) elinaikansa jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen asunnon ja siinä olevan tavanomaisen asuntoirtaimiston. Lakiosavaatimus voidaan siis tällöin kohdistaa vain jäämistön muuhun omaisuuteen (jos sellaista on).
Jos minä olisin vastaavassa asemassa eloonjäänyt puoliso, määräisin omassa testamentissani, että lakiosavaatimuksen minulle esittänyt lapsi saa minun perinnöstäni normaalin perintöosan asemesta ainoastaan lakiosuutensa. Ne, jotka malttavat odottaa minunkin kuolemaani, saavat sitten tämän malttamattomankin lakiosuuden ylittävän osan.
Olen taysin samaa mielta kanssasi. Nain minakin ilman muuta tekisin vanhempieni asemassa. Muuten tiedoksesi etta minulla ei ole mitaan tarvetta vaatia lakiosaani. Mutta en myoskaan halua allekirjoittaa dokumenttia jossa "luovun" lakiosastani, jos siita aiheutuu minulle ylimaaraisia hankaluuksia, kuten luultavasti tassa tapauksessa.
Miksi kutsut asennettani merkilliseksi ? Itse haluan vain antaa vanhemmilleni neuvon miten he voivat parhaiten aikaansaada haluamansa vaikutuksen. Miksi paattelit etta mina olen malttamaton ? Kuten sanotaan , "you're jumping the gun now". Kiitos selityksestasi joka tapauksessa.
Kukahan se on neuvonut vanhempiasi käyttämään tällaista "lakiosasta luopumista"? Jos vanhempasi kysyisivät tältä neuvojalta, että voiko tämän näin tehdä juridisesti pätevästi ilman, että asiaan jää porsaanreikkää, niin tilanne voisi lauteta, koska vanhempasi uskovat mielummin tätä neuvojaa kuin sinua.